Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo liikuttavan tarinan Hachiko-nimisestä löytökoirasta, jonka Richard Geren esittämä professori pelastaa kadulta. Isäntä kuolee yllättäen, eikä eräänä päivänä enää palaakaan töistä kotiin. Uskollinen Hachiko ei luovuta, vaan on päivittäin vastassa isäntäänsä juna-asemalla odottaen tätä kotiin - vuosikausien ajan. Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 02.04.2010
Elokuvan rauhallinen tunnelma miellytti. Toisaalta yksinkertaisen tarinan yksinkertaisesta toteutuksesta johtuen tietynlainen löysyyskin tätä vaivasi. Hallströmin tuotannoissa Hachiko on selvästi aivan sentimentaalisimmasta päästä, alun "voooooi kun on söpö koira" -tunnelmista siirryttiin elokuvan edetessä selvästi raskaampiin sävyihin. Tyypillisiin "koiraelokuviin" verrattuna positiivista oli, että koiraa ei oltu lähdetty turhaan inhimillistämään. -
Oli kyllä niin yliyksinkertainen leffa kuin olla vaan voi, ja vetelee kyllä ällösöpönyyhkynaruja aika häpeilemättä. Mutta sellasenaan katsottava, varsinkin perheleffana varmaankin ihan jees.
Perheleffahan tuo nimenomaan onkin, odotin herkeämättä, että milloin tuohon saadaan joku inhottava/kyyninen aspekti mukaan jonkun täysidiootin roolissa, mutta semmoista ei sitten onneksi otettu mukaan. Asioiden pitäminen yksinkertaisena on myös välillä omiaan, välillä tuntuu, että nykyään elokuvissa on pakko keksiä ties mitä kompia matkan varrelle, että niille voi sitten joku keksiä mahdollisimman monta selitystä jälkimietteissä ja tehdä toinen toistaan puuduttavimpia jatko-osia. Pieni, verkkaisesti eteenpäin kulkeva ja kaunis elokuva mielestäni, surullinenkin osaltaan, mutta semmoista se elämä on. Oikein suositeltava elokuva jos haluaa katsoa jotain rauhallisempaa tiukkojen juonenkäänteiden ja lahtausten lomassa.
Tämä elokuva on varmaan ihana, jos tykkää koirista ja pitää niitä älykkäinä ja uskollisina eläiminä. Minä en pidä, joten tämä leffa jonka katsominen oli tylsää kuin maalin kuivumisen katsominen, oli melkoinen kärsimys. Idiottimainen proffa käveli kotoa rautatieasemalle koira vieressä, ja seuraavaksi ukko käveli kotiin koira vierellä. Ja sitten ukko kuoli, ihan vitun sama jos spoilasi, ja koira odotteli 10 vuotta asemalla. Että tällainen leffa. Ei tämmöisiä tarvita. Ei oikeasti. Ihan kauheaa sontaa ja ajanhukkaa. 0/5