Kyllä se pitäisi olla ihan normilämpö. Ohessa Helon dataa aiheesta. Tässä linkki koko tarinaan, jossa jälleen kerran kumotaan myytti siitä, että kiukaan sijoitus korkeussuunnassa vaikuttaisi "jalkojen jäätymiseen". Kun Ykskyta ja alspe nyt toivat tiede-tekijän tähän keskusteluun, niin voisin minäkin muistuttaa että ei se kuuma ilma laskeudu mihinkään fysiikan lakien mukaan.
Niin on kylläisen höyryn. Erilaisilla kivien lämpötiloilla höyry voi olla tulistunutta eli "kuivempaa".
Tulistumiseen ei riitä korkea pintalämpötila, vaan kylläistä höyryä tulee höyrystymisen jälkeen kuumentaa lisää. Saunassa höyry karkaa välittömästi kuumentavalta pinnalta.
No sanotaan nyt vaikka niin että jos kiukaalta tulee 100 asteista ilmaa niin se 90 asteinen ilma laskeutuu kivasti jaloille sitä liuskaa pitkin.
Ei riitä. Tulistumisen onnistumiseksi höyryä pitäisi estää karkaamasta lämmittämisen aikana. Tähän tarvitaan paineastia tai -putki avuksi.
Saunasta, sen rakentamisesta ja toimivuudesta: http://www.saunasite.com/index-fi/sisallys.htm Sitten hieman toisenlainen saunasaitti, sielläkin paljon asiaa(kin) esim. ilmanvaihdosta: http://www.saunavesa.fi/
Tuossa vaikuttaa aika ja lämpötila. Höyry liikkuu nopeasti, joten kivien lämmön tulistavalle vaikutukselle jää erittäin lyhyt aika. Vesi valuu ylhäältä alaspäin. Höyry nousee alhaalta ylöspäin. Höyry kulkee suunnilleen samaa reittiä kuin vesi, joka on jo jäähdyttänyt kivien pinnan. Märkien kivien pinta ei ole satoja asteita, vaan jopa alle sata astetta.
Mutta miten on asian laita verkkokiukaiden kanssa. Kun sellaisen sivuun heittää vettä, niin osa vedestä todennäköisesti tunkee syvemmälle ja nousee sitten pidemmän matkaa kivien seassa. Alle 100 asteisessa saunassa höyry todennäköisesti luovuttaa lämpöään hyvin nopeasti ympäröivälle ilmalle. Olisiko näitten kiukaitten tehokkaiden löylyjen osasyynä tulistunut höyry? (mielestäni tällaisella kiukaalla saa hyvät löylyt huomattavsti alhaisemmassa lämpötilassa, kuin normaalikiukaalla, iso kivimassa lienee kuitenkin se pääsyy.) Ei, en väitä että näin olisi, ihan vain mietin "ääneen".
Koska sain hyvät naurut. Tuollaisten propelien ja evien virtausta ohjaava vaikutus on täysin olematon. Niillä ei saa aikaiseksi kuin pientä paikallista pyörteilyä virtaukseen. Todellista vaikutusta olisi puhaltimella, jakotukilla ja kanavistolla. Parikymmentä vuotta olen suunnitellut höyrynkehittimiä ja höyryä käyttäviä laitteita. Asiakkaina ovat olleet suuryritykset elintarvike-, paperi-, kemian- ja lääketeollisuuden aloilta. Olen myös vastannut näiden projektien toimituksista ympäri maailmaa. Edit: Tarkemmin saunasiten kuvaa katsoessani huomasin katossa höyryn virtaussuuntaan nähden poikittain olevia koolinkeja. Näillä on jotain vaikutusta löylyn virtaukseen, mutta onko se positiivista onkin sitten makukysymys.
Höyrystymisessä tilavuus laajenee voimakkaasti. 100°C:een höyry vie 1700-kertaisen tilavuuden veteen nähden. Perinteisessä kiukaassa on sivut ummessa jolloin höyry pääse vain ylös tai alas päin. Koska virtausvastus on yleensä pienempi ylöspäin, niin valtaosa virtauksesta suuntautuu ylös. Verkkokiukaassa kaikki suunnat ovat auki, jolloin höyry laajenee myös sivusuuntaan ja pystyvirtaus jää pieneksi. Lisäksi verkkokiukaassa on kivien pintalämpötilat matalampia kuin perinteisessä mallissa. Kannattaa unohtaa höyryn tulistuminen kokonaan saunan yhteydessä. Sitä ei tapahdu ainakaan muutamaa millisekunttia pidempää aikaa. Tulistumista voidaan hyödyntää teollisuusprosesseissa ja höyryn siirrossa. Saunomiskokemuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Löylyasiat kun tuntuvat kovasti kiinnostavan niin tarkastellaan aihetta lähemmin luonnontieteelliseltä kannalta. Ihmisen sisällä on n. 38°C lämpötila. Tässä lämmössä 100% suhteellinen ilmankosteus saavutetaan kun ilmaan on sekoittunut vettä 46 g/m3. Mikäli vettä on enemmän, tulee ylimääräinen vesi tiivistymään keuhkoihin ja se samalla luovuttaa lämpöenergiaa. Tämä aiheuttaa tukalan tunteen, aivan kun ei voisi oikein hengittää. Kokemus lienee tuttu melkein kaikille saunojille. Tällä vesimäärällä saavutetaan matalassa lämpötilassa suuri suhteellinen kosteus ja korkeassa lämpötilassa löylyt jäävät kuiviksi. Suositus suhteelliseksi ilmankosteudeksi on 30-40% muuallakin kuin saunassa. Tämä saavutetaan em. vesimäärällä lämpötilassa 57-64°C, joka on siis tällä perusteella optimisaunomislämpötila. Suomessa yleinen käytäntö on ollut lämmittää sauna kuumemmaksi. Esim. 80°C lämpötilassa suhteellinen kosteus on 16% ja 100°C:ssä enää 8%. Jos sallitaan pieni veden tiivistyminen keuhkoihin niin optimilämpötila vastaavasti nousee pari astetta. Monet suosittelevat saunaan nykyään 60-70°C lämpötilaa. Kun tuloilma oletetaan täysin kuivaksi on sopiva määrä löylyvettä 12 m3 kokoisessa saunassa, jossa ilma vaihtuu 4 kertaa tunnissa 2 dl 7 minuutin välein. Todellisuudessa tuloilmassa voi olla jopa neljännes tarvittavasta kosteudesta, jolloin löylynheittotahtia voi vastaavasti hidastaa. Kiukaasta tarvitaan tehoa löylyveden tekemiseen 1.3 kW. Lämmitetyssä saunassa tehoa tarvitaan myös rakenteiden kautta johtuvan lämpövuon ja ilmanvaihdon mukana menetetyn lämmön korvaamiseen. Saunomisen perusideahan on siirtää saunojaan lämpöä. Se voi tapahtua - Höyrystä (löyly) - Ilman lämmöstä (konvektio) - Säteilylämmöstä kiukaasta - Säteilylämmöstä rakenteista - Johtumalla rakenteista Eri saunoissa nämä painottuvat eri tavoin. Siihen vaikuttaa ilmanvaihto, saunan rakenne ja materiaalit, kiukaan rakenne, löylyn määrä, saunomislämpötila ja saunan lämmittämistapa. Erilaisia yhdistelmiä on paljon ja on osittain makukysymys miten ne kokee miellyttäviksi. Uskon että myös estetiikalla, kiireettömyydellä ja rauhallisuudella on saunomiskokemuksessa erittäin painava rooli. Estetiikkaa voi edustaa vaikka verkkokiuas, jos savusauna järven rannalla ei ole mahdollista toteuttaa.
Näinhän siinä tietenkin käy. Ihan kiinnostavia laskuja, mutta tuo 2dl/7min tuntuu kokemuksen kautta kovin pieneltä määrältä, mikäli ymmärsin oikein, että tuolla ylläpitäisi jonkinlaisen "maksimilöylyn" koko ajan. Onko ilmanvaihto aliarvioitu normaaliin verrattuna, vai voiko esimerkiksi puurakenteiden kosteutta tasoittava vaikutus olla oleellinen, vai...? Sitäkin olen joskus miettinyt (saunassa kun kaikenlaisille hulluille ajatuksille on aikaa), että mikä osa iholle ilmestyvästä nesteestä on kondensoitunutta/hikeä. Vaihtelee varmaan tilanteesta riippuen ja suolaisuutta mittaamalla se todennäköisesti selviäisi. Maistamalla voi jokainen itse todeta, että siinä on ainakin hikeä seassa. No, taidan kyllä tulevaisuudessakin heittää löylyä ihan tuntumalla