Olet kyllä oikeilla jäljillä laskuissa mahdollisesti tapahtuvien mokien kanssa. Siksi sanoinkin, että absoluuttisten lämpötilojen kanssa tulee käyttää kelvinasteikkoa. Kun taas lämpötilaerojen kanssa voi käyttää kumpaa hyvänsä. Näitä ohjeita kun noudattaa, niin ei voi mennä harhaan edes tieteessä. Jos menee, niin sitten ei ymmärrä mikä on lämpötilaeron ja lämpötilan ero. Esim. kuvailemallasi tavalla tyhmempi voi mennä vipuun käytti sitten kumpaa järjestelmää tahansa, jos ei erota lämpötilaeroa lämpötilasta.
Juu, sit ei hätiä.. Eli tuolla ohmin vastuksellahan virtaa menee U/I = 5V/1Ohm=5A joten teho on 5V * 5A = 25W.. Jos tuo on vielä lyhytaikainen piikkiteho, joka hukataan vain harvoin, ei välttämättä tarvitse kummoista jäähyä.. Onko minkäänlaista hajua, paljon tuonne yleensä hukataan ns. normaalitilanteessa ja kuinka usein noita kuormapiikkejä tulee?
Jääny muiden kiireiden vuoksi tämnä projekti vähän vaiheeseen, mutta viikonlopun aikaa taas ottaa esiin. Mutta siis jatkuva kuormitus olisi se 5A, yhtämittainen kuormitus aika tulee olemaan kyllä meko pitkä, sellaista 3 tuntia yhteenmenoon todennäköisesti. Mietiskein tässä, että se 70 asteen lämpötila (siis Celcius-asteissa, jaksa nyt laskea mitä tekis kelvineissä) taitaa olla aika utopiaa. Virtapiikkejä tuskin tulee, mikäli ei sitten "käynnistyksen" (vai pitäisikö puhua virtojen kytkemisestä) yhteydessä pikkuista piikkiä käy. Ko. vastus kun tulee olemaan ainoa kuorma 5V:n linjassa (keinokuormana)...
En epäilekkään, että lämpeäminen pahasti haittaisi, mutta tuskin siinä pienimuotoisesta jäähdytyksestäkään haittaa on... Voisihan tuota polttimoakin sinne harkita..
Minua hieman ihmetyttää... 5 voltin linjasta puhutaan, kiinteä arvoinen vastus. Ei siinä vastuksessa voi mennä kuin I=U/R virtaa. Vai eikö 5 volttia olekkaan 5 volttia vaan jännite vaihtelee? Piikeissähän tarkoittaisi 25 volttia, jolloin se 25A virtaa menisi vastuksessa, jolloin tehohäviötkin 625W, jota se 25 wattinen ei kestä. Vai onkohan nyt kyse siitä, että kysyjä tarvitsisikin aktiivikuorman?? Joka pyrkisi pitämään lähdön jännitteen 5 voltissa muuttamalla kuormitusvirtaa?
Ei, kyllä vastuksen läpi menevä jännite tulee olemaan vakio. Jos heittelyä nyt vähän onkin, niin puhutaan pikemminkin millivolteista, kuin täysistä...
Eli virtakin on siis vakio, jos jännite ei vaihtele, kun kerran I=U/R. Vai onko tarpeesi oikeasti aktiivikuorma, eli trankku/fetti, jota ohjataan siten, että sen läpi menevä virta muuttuu, eli se koittaa kuormituksellaan pitämään jännitteen 5:ssä voltissa?
Ei, molemmat, siis jännite ja virta, tulevat olemaan aika tarkkaan vakioita. Heilahtelut on muutaminen milliviolttien ja milliamperien luokkaa, jos niitä on. Mutta ratkaisin tuon ongelman pistämällä kuormaksi sittenkin 25W/6V-polttimon.
Hei, en tiedä sovellustasi (kiinnostaisi kyllä). Muistathan sitten sen, että polttimon resistanssi ei ole suinkaan vakio, vaan riippuu huomattavasti läpikulkevasta virrasta. Kylmän hehkulangan vastus on vain murto-osa siitä mitä se on nimellisvirralla ja jännitteellä. I=U/R pätee kyllä, mutta tässä tapauksessa R ei ole läheskään vakio. Sopivissa paikoissa polttimoita on kyllä kätevä käyttää "palamattomina sulakkeina", mutta yleensä mitoitus on tyyliin: lähes kylmä hehkulanka normaalikäytössä, vikatilanteessa kestää suurimman oikosulkujännitteen ja virran.
Esim. 230 V 2 kW halogeenipoltin on hyvä, siis niitä pitkulaisia ruipeloita, jotka kannattaa ehdottomasti pitää oman valaisimensa sisällä turvassa jos meinaa kilowatteja niihin puskea. Halogeenien hehkulanka on miltei oikosulussa pienillä jännitteillä. Koekäyttämällä pitää tutkia mikä ohmilukema milläkin tehonkulutuksella niissä vallitsee. 2 kilowatin halogeenissa on noin 27 ohmia lämpimänä. Kilowatin halogeenissa on noin 50 ohmia lämpimänä. Halogeeneja (ja muitakin hehkulamppuja) voi niputtaa sarjaan ja/tai panna rinnan, jotta löytää sopivan "viileä-ohmiarvon" ja kokonaistehonkeston.
Jos nyt viisastellaan lisää niin tässä tapauksessa kun vastus on sarjaan kytkettynä virtapiirissä eikä sen rinnalla ole mitään niin jännitteet voi täysin unohtaa, ainoastaan vastuksen läpi kulkeva virta merkitsee. Vastuksen yli jäävä jännite on sitten suoraan suhteessa sen virtaan ellei sen vastuksen rinnalle ole kytketty jotain.
Eipä ole, jos nyt siis viisastellaan. Tehovastuksissakin esiintyy lämmetessään vastusarvon nousua, joka ilmiö on huomattavan suuri hehkulankapolttimoissa. Eli jos vastukseen menevä virta pidetään vakiona vaikka regulaattorilla, niin vastus lämmettyään alkaa kuluttaa enemmän tehoa (vastusarvo nousee), ja viilennyttyään alkaa kuluttaa vähemmän tehoa (vastusarvo laskee). Tosin NTC- ja PTC-vastustekniikoilla on keskenään päinvastainen lämpötilakäytös, ja tarkkuusvastuksilla (esim. 0,1% 5ppm) taas nimenoman pyritään neutraaliin lämpökäytökseen, eli lämpötilan muutos (tietyissä sallituissa rajoissa) ei vaikuta käytännössä vastusarvoon. Nestetyppijäähdytetty vastus kykenee tuottamaan moninkertaisia lämpömääriä verrattuna nuotiossa grillattavana olevaan vastukseen, joka ei siedä enää kovinkaan paljon sähköistä lisälämmitystä ennen hajoamistaan. Kaupasta ostettu 1000 watin vedenkeitin voidaan virittää 100000 watin nestetyppikeittimeksi tai 1 watin nuotionkuumentimeksi, jos hieman kärjistetään. Tässä vielä esimerkkinä eräs vaatimaton vastus niille himohifistelijöille, jotka kaipaavat hehkulamppua aavistuksen verran stabiilimpaa kuormaa: http://www.electronicspecifier.com/...il-power-current-sensing-resistor-VCS232Z.asp Lämpöryömintä ±0,05 ppm/°C (0°...+60°C toiminta-alueella), toleranssi ±0,02%. Ei jumalauta jakosuotimen viritystaajuus korvinkuultavasti muutu vaikka huonelämpötila nousisi parilla asteella... .
Noh kun ei sinne tässä tapauksessa voi mennä juurikaan yli 5V:n jännitettä, mutta ei se tässä tapauksessa pääse kyllä oikein mihinkään siitä notkahtamaankaan...