Molemmissa näyttää olevan n. 1% säröä keskibassolla, se ei ole paljon edes Ultrassa. Sen sijaan Genelecin säröttömyys on ns. pilvessä koska sitä vaan ei ole näkyvillä tai jos se on HM:ssa niin se ei ehkä ole vertailukelpoinen näiden mittauksien kanssa. Edes Genelecistä ei voi sanoa, että se on todella vähän säröinen mutta juuri nyt en sitä voi todistaa.
Teoriassa kai neljä subbaria on se määrä, jonka jälkeen merkittävää parannusta ei ole viidennellä tai useammalla enää saavutettavissa. Tästä on ollut artikkeli Hifimaailmassa. "Neljän hyvin asetellun subwooferin on todettu tuottavan lähes riippumatta tilan mitoista jo niin tasaisen vasteen, ettei useamman subwooferin hankkimisella ole järkiperusteita." Hermunen testasi muutaman vuoden sisään tuota 1 isompi vs. 2 pienempää. Jos muistan oikein - ja nyt mennään aavistuksen huteralla pohjalla - niin lopputulos ei ollut ratkaisevasti parempi, vaan enemmän 'asioilla on puolensa'. Testissä oli Genelecejä, jos oikein käsitin ja muistan niin 2 kpl pykälää pienempiä, kuin Hermusen silloinen residentti Genelec. Joku, jolla on vanhemmat lehdet tallessa, voinee tarkistaa?
Noin se meni. Kaksi 7060:aa eivät tuottaneet sen parempaa tulosta kuin yksi 7070 vaan jopa toisinpäin. Hermusen testissä subbari toisti alle 40Hz aluetta ja jako tehtiin av-prosessorissa. 7060-pari olisi saattanut tuottaa tasaisemman vasteen yläbassoilla, mutta siitä ei Matille olisi ollut hyötyä - se kun hoituu pääkaiuttimilla.
Kyllä XXLS/XLS, mitä Geneissä käytettäneen, on hyvin vähäsäröinen elementti tietylle poikkeutuksille saakka. Induktanssi on muistaakseni pieni (alle 1mH) puhekelan lepotilassa ja Bl(x), Cms(x) ja Le(x) -ovat hyvää luokkaa, mutta silti mitkään kamalan suuret poikkeutukset ja sitä kautta suuret paineet matalilla eivät mene yhtä vähäsäröisesti. Kahdesta XXLS:stä saa todistetusti putipuhdasta ääntä pienillä tasoilla, mutta kovempaa rymistellessä meno hyytyy. Sopivat kapasiteetiltaan hyvin tavallisten pääkaiuttimien seuraan, mutta terminen kompressio on liian suuri esim. järeiden linjalähteiden viereen, minkä huomaa esim. siitä, että kovaa kuunnellessa subin taso tippuu suhteessa pääkaiuttimien tasoon. Ultran elementti voi säröttää keskimäärin vähän enemmän pienillä tasoilla, mutta se liikkuu enemmän lineaarisesti/-semmin, eli säilyttää vähäsäiröisyyden vielä hurjilla äänenpaineillakin. Ottaisin itsekin 2x Ultraa paljon ennemmin kuin kummankaan otsakkeen subin. Jos käydään katsomaan mitä samalla rahasummalla (tai puolella siitä) tekee DIY:nä, niin molemmat otsakkeen kauppasubit säröttävät suhteessa paljon ja niistä saa ääntä suhteessa vähän. Siinä vaiheessa ei tarvita elementin suojapiirejäkään, sillä elementit (joita on hyvä patteristo) ovat suunniteltu pohjaamattomiksi, ja tehoa vaaditaan 14 kilowattia pitkäkestoisesti, jotta patteriston puhekelat savuavat. Taas se DIY-kommentti lipsahti sieltä.
Eli olisiko mun järkevä vaihtaa spl 1200 r, genelec 7070:aan? :hitme: Olisiko siitä mitään hyötyä, kummatkin on 12" elementeillä, mikä tuossa 7070 olisi parempaa?
Hifimaailman numerossa 5/2009 on testattu Genelecin 7070A ja Velodynen SPL-1200 ultra. Gene voitti testin, ylläri. Genen plussat ja miinukset: +Uskottavan dynaaminen +Ulottuvuus +Rakenne -Ei kunnollista jakosuodinta Velon plussat ja miinukset: +Kokoisekseen voimallinen -Kelvoton jakosuodin -Turha automaattinen eq -Vaikeasti luettava näyttö
Et tainnut mainita mitä kaiuttimia nykyisessä setissäsi on subbarin lisäksi? 7070:ssa on itselleni eduksi (koska muu settikin on genen) tuo jakosuodin, jonka kautta kierrätän kaikki muut 5 kaiutinta ja näin ollen saan erittäin hyvän integraation. Eli vahvistimesta jako pois ja antaa subbarin tehdä sen. Ja mitä tuohon basson riittävyyteen tulee, niin se on varmaankin varsin henkilökohtainen käsite, että mikä on riittävästi. Itselle riittää että tiukemmissa leffakohtauksissa saan myös niitä fyysisiä tuntemuksia, mutta mitään "potkua rintakehään" en kaipaa. Jos maksimipaineita haet niin osta SVS.
Kuuluisi Genelec-ketjuun mutta kysynpä silti. Pitääkös tuolloin ohjata LFE vahvistimesta pääkajareihin ja valita esim. 5.0 järjestelmä?
Ei tarvitse ohjata LFE:tä pääkanaviin, mikäli vahvistimesta menee LFE signaali Genelecin LFE in liittimeen, jolloin LFE on täysin omana kanavana. Subbari sitten vielä suodattaa muiden kanavien matalat (<85/<120Hz riippuen valinnasta) toistettavakseen. LFE kanavassa olevat yli 85Hz äänet voi vielä ohjata keskikaiuttimelle. Toki LFE:n voi myös vahvistimessa miksata pääkaiuttimiin, jolloin subbari edelleen suodattaa nuo matalat taajuudet itselleen. Tällä tavalla LFE tulee kuitenkin turhaan sotkettua pääkanavien signaaliin, vaikkei tuolla periaatteessa pitäisi kyllä haittaakaan olla, mikäli vahvistin hoitaa tehtävänsä asiallisesti. Itse ainakin veisin vahvistimelta kaikki kuusi kanavaa subbarille, josta loput viisi sitten vielä tietysti kaiuttimille. Ja vahvistimesta valittuna 5.1 järjestelmä, sekä kaikki kaiuttimet asetettu tilaan large.
Genen subien jakareissa on kuusi xlr tuloa, eli myös lfe kanavan piuha mahtuu jakariin kiinni. E: Taas hidas.
Aha, okei. Onneksi vedin 50mm putkitukset subia varten lattiavaluun, oikeastaan triplana, varuilta eteen ja 2x taakse. Eiköhän tuolla tusina mene piuhoja ja pystyy hieman demottamaan että mikä sijainti on subille paras
Kerrankin ketju mielenkiintoisen hintaluokan subbareista. Vähän vaan keskustelu mennyt ajoittain aiheen vierestä, mutta ei se niin vakavaa. Vähän venytän itsekin tätä aihetta. Olen myös harkinnut tuota Velodynen DD-18:sta. Olen nyt rakentanut kotiteatterin äänentoistoa B&W:n kaiuttimien ympärille, niin kysymys kuuluu miten olisi B&W:n DB1? Tuo osuu tuohon neljän rahan hintaluokkaan. Onko kellään kokemusta kyseisestä subbarista? Mielipiteitä? Tämän ketjun, ja niiden mittaustulosten, perusteella alkoi myös kiinnostamaan tuo SVS PB13-Ultra. Mikäli oikein tulkitsin, niin tuosta on tulossa uusi kehitysversio, jossa on ainakin uusi järeämpi vahvari. Eikö tuon hankinnan kanssa kannattaisi odottaa tuota uutta, toivon mukaan, parannettua versiota?
Elementit näyttävät hyvältä, valurunko ja leveä puhekela, eli tehonkestoa varmaan löytyy ja terminen kompressio on oletettavasti pienempää kuin vakioluokan 12-tuumaisissa. Elementtien asettelu vastakkain vähentää koteloon kohdistuvia liikevoimia sekä suurehko kokonaismassa antaa muutenkin mukavasti inertiaa subille. Imo, musiikille varmaan erittäin hyvä, mutta elokuville liian pieni, ellei huone ole kohtalaisen pieni tai kuunteluvoimakkuudet kohtuulliset. 2kpl 12-tuumaista suljetussa lootassa ei ole mikää mahtava painekanuuna <30Hz taajuuksilla, kuten ei ole Velokaan, jossa on kartiopinta-alaa B&W:tä enemmän, iskupituuden ollessa luultavasti samaa luokkaa. Jos ulkoinen suodin, kuten DCX2496 löytyy, niin dsp-lisällä ei tee mitään. Mutta onhan se jokseenkin parempi kuin vanha generaation vahvistin noin muuten, jakotaajuuden muuttaminen ei luultavasti(/toivottavasti) vaikuta vasteeseen kuten ennen ja yksi parametrinen lisäeku (alkup. vahvarissa on kai yksi jo) on ihan hyvä lisä. Täysin tynkähän vahvarin DSP kuitenkin on jos verrataan kunnon dsp:iin (eli ehkä mielummin ostaa subin vanhalla vahvarilla ja erillisen dsp:n). 250 watin lisäteholla tuskin tekee mitään, sillä käsittääkseni edellisessäkin vahvistimessa on jerkkua hajottamaan elementti(?). Uuden vahvarin limiteri sen sijaan voi olla hyvä lisä, JOS se toimii kuten pitää, EIKÄ limiteriä ole säädetty liian herkäksi, eli jotta se ei rajoita (semiturvallisesti) saatavia äänenpaineita. Aika vaikea mikään subi on hajottaa ihan soittelemalla; äänen puuroutumisen ja kuuluvan särön pitäisi varoittaa omistajaa limiterin tavoin pienentämään äänenvoimakkuutta. Luultavasti vain harva subielementti nykyään ylipäätään suunnitellaan edes siten, että sen puhekelan saa tuhoutumaan liian pitkällä iskulla, vaan iskupituutta rajoitetaan siten, että spider alkaa xlimiä lähestyttäessä nakuttamaan magneettirakenteen päälilaattaan ja estää puhekelan mekaanisen vaurioitumisen aka. pohjaamisen.