Tällä hetkellä 12 neliön teatterissa on kaksi Yamaha YST SW1500 subia ja nyt on matalan basson nälkä kasvanut siihen pisteeseen että SVS on saatava.. Jammuhan toistaa tuonne 30 hertsiin ja usein tuntuu että elokuvissa jotain jää puuttumaan,kun Jammu alkaa pohjaamaan.Nyt olisi mielessä joko kaksi kappaletta SVS PB12 NSD tai sitten märkä uneni eli yksi PB13 Ultra.Mitä luulette,kumpi vaihtoehto olisi parempi,vai onko subbarien vaihdossa järjen häivää.Käyttö olisi 90% elokuvia ja loput musiikkia. Käytössä on myös Anti-mode. On nämä vaikeita päätöksiä..:hitme:
Subbarit siis toistuvasti pohjaavat leffoissa, mutta onko silti järjen häivää päivittää? Jos pohjaaminen tarkoittaa todellakin oikeaa pohjaamista l. saatanallista kolinaa passokaiuttimien elementeistä, eikä ole kalibrointivirhe, niin on aika paljonkin järkeä. Nyt ei taida kuitenkaan olla kysymys tästä vaan tyypillisen tökerösti naamioidusta fallossymbolikaiuttimen vaihtokuumeesta king sizempään fallokseen.
Tarkoitus olisi saada leffojen äänimaailmasta kaikki irti ja ymmärtääkseni LFE-raidoilta löytyy alle 30 hertsin taajuuksia runsain mitoin.Yamahalla ei aivan alimpiin taajuuksiin päästä, joten subin uusiminen ei liene mitään jortikan kasvatusta ole. Tilasin Ultran.:thumbsup:
Tämän taulukon (CEA-2010 by Zipman) mukaan Yamaha SW1500 antaa 20 Hz:llä 78,5 dB. Eli kahdestakaan jammusta (mikä tarkoittanee n. +6dB) ei ole minkäänlaista vastusta yhtä ultraa vastaan, siis kaikkein matalimmilla taajuuksilla (25 Hz tai alle). Korkeammilla taajuuksilla jammulla saa jo huomattavasti enemmän aikaan, varsinkin 50 Hz:n yläpuolella se puskee hurjat desibelit ilmoille. SVS PB13-Ultra antaa asetuksista riippuen 20 Hz:llä ~26...30 dB enemmän (siis yhteen jammuun verrattuna, refleksinä) ja suljettunakin ~22 dB enemmän. Sen luulisi jo kuuluvan ja/tai tuntuvan syvyyspommien, dinosaurusten yms. kohdalla.