Antennikaapeli on kiinni usbiin tökättävässä tikussa. Aikomuksissa oli laittaa toisiopuolelle vikavirtasuoja. Filsussa on hyppynappi, joka katkaisee linjat yli 15A virroista. Ylijännitesuojakin on yhdessä jakorimassa, sen voisi laittaa ensiöpuolelle heti ekaksi vaikka.
Jos toisioiden keskipiste on toision suojamaa (toisiosta ei suoraa yhteyttä mihinkään yleiseen maahan) niin jomman kumman äärijohtimen ottaessa kiinni runkoon (tai muun verkkoon yhteydessä olevan osan), palaa sulake muuntajan toisiosta / vikavirtasuoja laukeaa. Normitöpselissähän sulake palaa ainoastaan vaiheen ottaessa runkoon, tässä kytkennässä kumpi tahansa äärijohdin polttaa sulakkeen/laukaisee vikavirtasuojan. Toisin sanoen normitöpselissä suojamaadoitetun laitteen nollan voi kytkeä runkoon eikä kukaan huomaa mitään (niin kauan kun töpseli on oikeinpäin). Jotta virtaa menisi antennijohtoon, pitää muuntajasta lähteä jostain muualta antenniverkkoon yhteydessä oleva toinenkin kytkentä. Tuon toteutuminen vaatii useamman kuin yhden vian. Missä tahansa laitteessa voi olla ihan vastaava vikaskenaario. Keksiikö joku todennäköisen yhden vian (siis yksi oikosulku tai katkos) vikatapauksen joka aiheuttaisi saman tilanteen ilman että se huomattaisiin heti? Itse en keksi muita kuin kaksi vikaa vaativia tai muuten epätodennäköisiä skenaarioita (erotusmuuntajan eristyksen rikkoutuminen niin että ensiön ja toisio yhdistyvät toisiinsa ilman että muuntaja alkaa syömään liikaa virtaa). Tämähän voisi tapahtua missä tahansa muuntajassa samalla tavalla. Sikäli kiinnostaa kun itsellä on (ja on edelleen) vastaavia viritelmiä käytössä ilman ongelmia. Ainakin Trafoxin muuntajat on hyväksytty käytettäväksi suojaerotusmuuntajana joten en usko niiden ihan helpolla noin vikaantuvan. IT-verkkoahan tuo vastaa hyvin pienessä mittakaavassa, jota käytetään sairaaloissa (tosin eristystasomittauksen kanssa). Vikavirtasuoja ajanee tässä yhteydessä toisiossa ihan saman asian ilman ongelmia. t. Janne
Monikanavaisen voluumisäätimen saa ihan tavallisesta av-vahvistimesta syöttämällä sitä monikanavainputtiin. Ja onpa siinä 5-7 päätevahvistinkanavaakin tarjolla & käytettävissä. Ei kannata tehdä asioista aina niin helevetin monimutkaisia.
Täytyy huomenna testata left/right = bassot, surround = bassokeskarit ja surround back = disut. Tämä tyyli rajoittaa laitteiston stereoksi (jos passiivisia jakosuotimia ei käytetä), eli kun kanavia tulee lisää, niin tästä joutuu luopumaan. Av-laitteen päätteitä on vähän vaikea käyttää jos DCX syöttää jakosuodettua signaalia inputteihin. Mutta hemmetin hyvä idea sinänsä, en ollut miettinyt 7.1ch inputteja tältä kantilta.
Tuolla perustelulla voisi jättää kaikista talosähköasennuksista suojamaat kokonaan asentamatta, kun vain on sulakkeet ja vikavirtasuojakytkimet kunnossa . Näin ei kuitenkaan saa menetellä. Tuossa Trafoxin häiriöerotusmuuntajan piirikaaviossa ei ole sulaketta eikä vikavirtasuojaa. Ymmärsin että lisäsuojauksen käyttö on siis ehdottoman suositeltavaa (= pakollista) tällaisen muuntajan kanssa. Trafoxin suojaerotusmuuntajassa ei ole maadoitusta kummallakaan puolella. Automaattisulake on ensiöpuolella.
joskus nakki ja soppa amiksessa olevissa suojaerotuspöydissä oli ainakin tehty niin että pöytään oli vedetty nolla, vaihe ja maa ja erotusmuuntaja (trafox) oli tietysti nollassa ja vaiheessa ja maa oli jatkettu erotusmuuntajan jälkeisiin rasioihin... toision puolella oli myös erilliset vikavirta ja virta sulakkeet (ensiön sulakkeet olivat perinteiset seinäasenteiset)
Sain ammupäivällä parin tunnin säätöjen jälkeen laitteet pelittämään oikein hyvin. Suhinat ovat aivan minimaaliset. Alussa oli ongelmana Onkyon tulojen leikkaaminen bassoilla 28 hertsissä olevan 15dB:n hyllykorostuksen takia. Myös jollain materiaalilla DCX:n tulot leikkasivat. Heitin äänikortin lähtöä muutaman depan pienemmälle ja vaimensin DCX:n tuloja saman verran kuin suurin korostus on eli täydet 15dB. Popittelin varmaan 5h uudella systeemillä ja totesin sen toimivaksi. Ääni pysyi tasapainoltaan suurin piirtein samanlaisena. Disua nostin depalla, sillä tuntui että osa disuista jäi tuplaantuneisiin välijohtoihin (kapasitanssivaimennusta). Realisoin tämän jälkeen sitten hifisuotimeni pois uuden tieltä. Päätteet olivat ennen tavallisessa jakorimassa, joka oli kytketty suodettuun jakorimaan 1-kertaiseen suodon lähtöön. Etupää oli omassa jakorimassaan 2-kertaisen suodon lähdössä. Nyt molemmat suotamattomat jakorimat ovat suoraan seinässä kiinni. Suuri yllätys suotimen poistamisen jälkeen oli, että basson koettu taso tippui rajusti vaikka oletin sähköjarrun minimoimisella olevan päinvastainen vaikutus. Vaikka bassoja nostaa 3dB dsp:stä, niin taso ei ole sama kuin ennen. Tuntuu, että matalat uupuisivat ja yläbassot nostavat päätään. Kummallista oireilua, en muista huomanneeni juuri mitään vaikutusta kun 8kk sitten kytkin (eri laitteistolla) suotimen ensimmäistä kertaa kiinni.
Sain murikan juuri kuriirin tuomana, oli muuten aika halvat postikulut kun toivat kotiovelle asti. Painoa muuntajalla on noin 16 kiloa, fyysiset mitat noin 21,5cm x 9 cm. Elektromagneettinen suoja ei ollutkaan ulkoinen kuten olin kuvitellut vaan se on on kietaistu muuntajaa peittävän suojaeristeen alle. Olin jotenkin ajatellut, että muuntajan mukana tulisi kiinnityskitti, jossa olisi pultti ja metallinen levy, mutta eipä tullut. Joudun tällaiset keksimään jostain. Valkoiset johtimet ovat ensiön ja punainen ja sinun nen ovat 2x115V-toision johtimet. Ensiön ja punaisten johtimien välissä on kapasitanssia 1,58nF ja ensiön ja koko toision välissä kapasitanssia on 2,74nF eli valmistajan antama arvo 3,46nF piti vähintään paikkansa. Kytkennästä vielä varmistus: 1) Seinästä johto räkkikotelon (10A sulakkeellisen) liittimen kautta ensin soft startille/inrush-limiterille. 2) Soft startilta muuntajalle ensiöön 3) Toision keskimmäiset johtimet, eli keskellä oleva sininen johdin jossa ei ole mustaa vaihetta osittavaa kumia sekä punainen johdin, jossa on vaiheen osoittava kumi, kytketään yhteen maajohtimen kanssa. 4) Tämä johtonivaska kytketään toisiopuolelle tulevan schuko-liittimen maajohtimelle tarkoitettuun paikkaan 5) Ulommaiset toision johtimet (vaihe ja neutraali) kytketään räkkikoteloon kiinnitulevaan schuko-liittimen johtimiin. 6) Toisiopuolen schuko-lähtöön laitetaan vikavirtasuoja ennen jakorimaa. 7) Vikavirtasuojan pistokkeesta sähkö suodattavallle ja virtapiikeiltä suojaavalle jakorimalle ja laitteet lopulta jakorimaan. Menikö oikein? Muutama kuva: Halpa, kolmen unitin, 30cm syvä räkkikotelo osoittautui aika rimpulaksi.
Tästä vielä varmistus, tää saattaa ollakin väärin. Tuo maajohdin muuntajassa on ensiöpuolen karvojen vieressä, eli siis se tulisikin kytkeä ensiöpuolen suojamaahan eikä toisiopuolelle ollenkaan, vai? Ja sitten toisiopuolen oikosuljettu keskikohta kiinni toisiopuolen suojamaahan, ja ensiö- ja toisiopuolin suojamaakytkentäjen välille ei tule laittaa mitään linkkiä? Eli siis näinkö?
Tämähän näyttää ihan sähköturvallisuuskoulutuksien alkukevennys-demotapaukselta: 230 V + oma muuntajaviritys + metallikotelo + kytkentäohjeet netistä + amatööri asialla. Oleppa perkeleen varovainen sen kanssa ettet pääse TUKESin opetusmateriaaliin. Sinä olet nyt tekemässä todellista sähköalan ammattilaisen hommaa, maallikko ei ikinä saisi tehdä tuollaisia kytkentöjä. Jos teet virheen, lähtee nirri oikeasti eikä vain leikisti.
Juu pitää olla varovainen, tämä kunniasanalla. Täytyy muistaa, että laitos kytketään seinään vasta viimesenä ja ukko nahkarukkasien suojaamana . Mulla on onneksi volttikynä, jolla voin tökkiä laitteiden rungot ennen koskettelua ja vikavirtasuojan luulisi kanssa pelastavan suuremmilta kudosvaurioilta jos virta alkaa virrata syystä tai toisesta ruumiin läpi. Maajohdon kytkentä vielä kondikseen, niin eiköhän se siitä.
Vikavirtasuoja on tottatosiaan aivan välttämätön lisävaruste tämän kytkennän seinään iskemisvaiheessa. Ellei sekin ole itse rakennettu/modattu... Suojan paikka on siinä seinätöpselissä mistä sähköt tähän laatikkoon tulevat. Vikurista huolimatta tämä on kyllä tyyppiesimerkki millaisia sähköpuolen tee-se-itse -juttuja ei pitäisi tehdä.
Koska käytät metallikoteloa tulee syöttökaapelin maa ehdottomasti kytkeä räkkikotelon runkoon. Maadotuskaapelin vastus pistotulpan pään ja rungon välillä saa olla korkeintaan 0.3 ohmia. Muista myös että kaikki välttämättömät suojakytkennät tulee olla kiinteätä tyyppiä. Esimerkiksi, jos katsot ettei laitteen sekundääripuolta ole turvallista käyttää ilman vikavirtasuojakytkintä niin tämä ei saa olla pistotulppamallia. On parempi käyttää sähkökaappeihin tarkoitettua mallia.
Tuo kytkentä sopii sähkölaboratorion mittalaitteille, mutta ei itse tutkittavalle tai korjattavalle sähkölaitteelle. Suojamaassa voi ohituksen lisäksi olla vastus. Suojaerotusmuuntajan taakse saa kytkeä vain yhden tutkittavan laitteen. Haaroituksia ei saa tehdä. Usean laitteen tarpeeseen tarvitaan usea muuntaja.
KeVi-johdin lienee staattinen suoja käämien välillä. Se lienee paras kytkeä inputin suojamaahan. Metallikotelo pitää maadoittaa tulosähkön suojamaahan. Toisiosta mikään ei saisi mennä lähellekään sitten ensiötä. Ei yhteyttä toisiosta ensiön suojamaahan eikä äärijohtimiin. Ensiö-toisio väli pitäisi kestää n. 3 kV testijännite hetkellisesti, esim. kuoren ja toision johtimien välillä. Joku luokkaa 8 mm on turvallinen ilmaväli tähän sovellukseen. Ei pitäisi olla liian vaikeaa jos ei sadistisesti halua rikkoa tuota. Kapasitanssimittauksessa pitäisi muuten olla toisetkin toision johdot samassa nipussa, samoin ensiön kevi ensiön nipussa. Tämä virityshän ei ole kiinteä asennus vaan verkkoon kytkettävä sähkölaite. Näin ollen se kuuluu pienjännitedirektiivin piiriin, jonka vaatimukset sen pitäisi täyttää. Itse olen sitä mieltä että eristysvälit on se helpoin asia saada oikein, varsinkin muuntajan kanssa kun virheellinen kytkentä yleensä aiheuttaa sen ettei laite toimi. Liiallisen lämpenemisen/äkkinäisen vikaantumisen aiheuttaman tulipalovaaran välttäminen on yleensä paljon vaikeampaa. Tästä jostain kumman syystä harvoin kukaan muistuttaa . Ei ole olemassa mitään sähkölaitteiden rakentamisen "ammattilaista", vaan laitteen valmistajan antama vakuutus siitä että pienjännitedirektiivin vaatimukset täyttyy, riittää. Tietenkin on totta että koko ikänsä elektroniikkaa harrastanut/verkkosähkölaitteita suunnitellut osaa paremmin välttää sudenkuopat mutta joskus tuntuu että mitä enemmän ammattilainen joku on niin sitä enemmän oiotaan pikkuasioissa (älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin sanon-ilmiö t. Janne
Kiitoksia. Tulkitsin, että tarkoitat tuolla inputin suojamaalla samaa kuin tulosähkön suojamaalla, ts. muuntajasta lähtevä suojamaajohdin sekä rungosta tuleva johdin pitää kytkeä molemmat samaan suojamaahan. Mittasin kapasitanssin uudelleen. Kaikki toision puolen johtimet (4kpl) yhdessä läjässä ja ensiön yhdessä läjässä antoi siis jo mainitun tuloksen 2,74nF. Kun kytkin lisäksi suojamaajohtimen ensiön kanssa samaan läjään, nousi kapasitanssi 9,76nF:iin ja kytkettäessä suojamaajohdin toisionpuolen läjään, oli kapasitanssi 3,81nF. Muuntajasti itsestään lähtee nuo ensiön ja toision johtimet melko lähekkäin, mutta saan ne yli 8mm päähän toisistaan heti kun johtimet ovat muuntajan "ulkopuolella". Voin heittää jotain toision johtimien ja rungon väliin, joka pitää etäisyyden vähintään sentissä. laitan varmaan ensiön tulosähköliittimen ja toision lähtösähköiittimen vastakkaisille puolille takaseinää, jotta etäisyydet pysyy helpommin suurina. Jep, pitää tuo runko maadoittaa, tämä oli hyvä huomio Ykskytältä ja sulta. Ensikertalaiselle ei niin itsestään selvää, vaikka olisi nähnyt tuon ilmiön jokaisessa avaamassaan audiolaitteessa. Vikavirtasuoja on pistokkeeseen tökättävää mallia Clasulta. Laitanko edelleen tuon toisiopuolelle? Tuli myös ehdotus maverickilta, että se pitäisi laittaa ensiöpuolelle... Voiko vikavirtasuojalla toisiopuolella korvata toisiopuolen vaihe- ja neutraalijohtimeen asennettavat sulakkeet? Ensiöpuolelle tulee virtaliittimeen integroitu 10A sulake vaihejohtimeen. Mietin sitäkin miten tuon virtaliittimen sulakkeiden käy kun mulla jo nyt aina silloin tällöin subivahvari nappaa 10A sulakkeen seinästä pois päältä kun siihen kytkee virrat. Kannattaako tuota ensiöpuolen vaihejohtimessa olevaa sulakepesää tällaisessa tilanteessa siis edes käyttää, vai laittaa siihen rautanaula väliin? Toivottavasti tuo ensiöpuolelle tuleva inrush-limiteri toimisi niin optimaalisesti että voisin kytkeä koko hifisetin päälle vain muuntajan kytkimellä ilman sulakkeiden pomppimisia.
Tuli ehkä pieni ropleema. Mun toisiopuolelle tuleva schuko-liitin näyttää tältä: Törröttävät suojamaajohtimet ottavat/melkein ottavat liittimen metallirunkoon kiinni, ja tämä runko on tulossa metalliseen koteloon kiinni. Tiedossa on ensiön ja toision maiden kontakti. Saan nämä kyllä eristettyä toisistaan, mutta en saa millään 8 milliä täyteen ensiön ja toision maiden välille, vaikka laittaisin räkkikotelon rungon ja liittimen rungon sekä liittimen rungon ja sen maajohtimien väliin kumieristeet, mutta ei kai tämä ole suojamaiden tapauksessa tarpeellistakaan? Kunhan vaan ovat eristetyt toisistaan. Mitä muuten tapahtuu jos ensiön maa ja balansoidusti kytketyn toision maa koskettavat toisiaan? Ei mitään?
Hankipa vaikkapa sellainen kauttaaltaan koteloitu roiskesuojamalli tuohon 'ulostulo' puolelle. Saat vaikkapa leekopalikoita taustapuolelle liimaamalla juuri niin paljon ilmarakoa kuin haluat, eikä muutenkaan oikosen riski ole ollenkaan niin ilmeinen kuin suojaamatonta kokometallista rasiaa metallikotelossa käytettäessä..
Joo, tulosähkön suojamaata tarkoitin. 8 mm koskee vain ilmaväliä, eristeen läpi matka voi olla huomattavasti pienempi. Sitten on vielä ryömintävälin käsite (matka pintaa pitkin kahden osan välillä). Sekin saisi olla samaa luokkaa. Vikavirtasuojan paikka on mielenkiintoinen, jos se on ensiössä niin toisiossa olevaa vuotoa ei huomata (ensiöllä ei ole yhteyttä toisioon, josta laitteet poweroidaan). Jos tulosähkötöpseli on maadoitettu niin minusta vikavirtasuojan oikea paikka on toisiossa. Niinkuin jo sanottu niin "mittaritaulu"malli olisi suositeltava toisiossa. Tosin vaatii aika perverssin vian toisioon kytketyssä laitteessa että vika olisi vaarallinen ja jäisi huomaamatta. Käytännössä muuntajaan kytketyn laitteen suojamaajohdin pitäisi ensin katketa ja lisäksi jomman kumman äärijohtimen pitäisi kytkeytyä runkoon, ilman että se yhdistyy suojamaahan. Jos muuntajassa on toisiossa vain yksi laite niin tämäkään ei ole vaarallinen tilanne. Lisäksi tarvitaan muuntajaan kytketty toinen suojamaadoitettu tai viallinen kaksoiseristetty laite, jota ei ole kytketty ensimmäiseen laitteeseen jotain galvaanista kautta (jos on kytketty edes kohtuullisen tukevasti niin toision sulake palaa) jotta tilanne on vaarallinen. Idioottivarmin tapa taitaa olla laittaa molemmille puolille vikavirtasuojat. Ensiöpuolella pitää olla sulake, jotta tulipalon vaara vältetään oikosulkutilanteessa. Tosin tuon kokoluokan muuntaja polttaa kyllä seinästäkin sulakkeen jos toision oikosulkee. t. Janne
Kattelin Clasulla näitäkin, mutta en hokannut oliko niitä tarkoitus kiinnittää mihinkään. Mielestäni siinä kyljessä oli johdolle läpivientipaikka. Voisi tuon toki tehdä johdon läpiviennilläkin räkkikotelosta ja vedonpoistolla, mutta ei oikein inspaisi tuollainen ratkaisu.