The Wire. Ostat sen dvd-lootan, aina kun tekee mieli istahtaa ja tuijotella hetki telkkua, työnnät levyn Wirea sisään ja tuijotat. Satisfaction guaranteed.
Just näin ! Se jokin puuttuu uusista . Ehkä se on ajan henki eli henki puuttuu. Elokuvat ja sarjat jotenkin hengettömiä nykyään = eli se tärkein puuttuu. Musiikki ei mitään pitkään aikaan ... Taide = nyky"taiteen" peittoaa apinakin. Tekniikka ja taito on varmaan hyvää mutta sielu,aitous ja henki puuttuu =syntyy ainakin minulle täysin katsomiskelvotonta moskaa.
En voi olla suosittelematta FX:n uutuussarjaa Justified. Leppoisa tunnelma ja voisin kuvitella että melko realistinenkin. Huumorikin on jokapäiväisen tuntuista ja sarjan meininki elämänmakuista. Toisaalta jos arvostaa enemmän vanhoja sarjoja kuin nykysarjoja niin hidastempoiset ja hahmokeskeiset kaapelikanavien draamat ei varmaan ole kovin suositeltavia. Yleisesti threadin aiheesta... Entisaikojen sarjoissa yksiulotteiset hahmot, jaksokohtaiset geneeriset keissit ja jaksot jotka päättyvät freezeframeen päähenkilön nauraessa. What's not to love. Jos meikä alkaisi pygäämään jotain parhaiden sarjojen listaa, niin top kolmestakympistä ei varmasti löytyisi montaakaan ennen 2000-lukua tehtyä sarjaa (Twin Peaks, B5 ja Spaced?). Itse korostan sarjojen arvostelussa hahmoja ja dialogia ylitse muiden. Plussaa on aina tietenkin se jos sarja on jollain tapaa persoonallinen. Jos aletaan puhumaan jostain McGyveristä ja 1979BSG:stä, niin kylmä totuus on se, että hahmot niissä on syvyydeltään silkkoja paperinukkeja. On helppo sukia elitistinviiksiään ja sanoa että nykyään tulee pelkkää paskaa, mutta suurimmaksi osaksi lienee kyse siitä "ennen maistui vesikin paremmalta"- ilmiöstä. Tuntuu siltä että monet tälläkin foorumilla ovat katsoneet jakson Romea tai Deadwoodia ja sanoneet että no sehän vain houkuttelee katsojia panemisella/kiroilulla. Ehkä nykysarjojen vitsaus onkin se, että niihin täytyy oikeasti paneutua. Katsoa jokainen tuotettu jakso alusta alkaen ja ajatuksen kanssa. Sunnuntaikatsojalle ehkä Knight Riderin kaltainen sarja, jonka mihin tahansa jaksoon voi hypätä mukaan onkin parempi kuin esimerkiksi Deadwood jonka hahmojen ja niiden välisten suhteiden dynamiikan sisäistämiseksi on katsottava koko sarja.
Tuli tässä mieleen että nykysarjojen tilasta valittajat mainitsevat esimerkkeinä lähinnä amerikkalaisia sarjoja. Kuitenkin muissakin maissa tehdään tv-ohjelmia, jopa poliisisarjoja... ja niitä myös näytetään Suomenkin kanavilla. Viikonloppuna esimerkiksi tuli Ylen TV1:ltä viimeiset jaksot Anna Pihl ja Foylen Sota -sarjoista, laadukkaita poliisisarjoja molemmat ja 2000-luvun tuotantoa. Jälkimmäisessä oli muuten jotain hyvin Columbomaista, omalla brittiläisellä tavallaan. CSI(t) on toki kamalaa kuraa, mutta entäpä brittiläinen vaihtoehto Silent Witness? Yle varmastikin taas joskus näyttää lisää sitäkin, nythän se on tauolla. Ja Subilta tulee lähitulevaisuudessa Ashes to Ashes, jonka tunnarikin varmaan kelpaa kasarinostalgikoille. Ja tekeehän saksalaisetkin edelleen poliisisarjoja, en vain ole niitä tullut viimeaikoina katsoneeksi joten en niitä sen enempää tässä kommentoi. Ja sitten on tietenkin ne kaikki muut kuin poliisisarjat... katsottavaa löytyy varmasti jos sitä haluaa, mutta jos vain haluaa whinettää nykysarjojen surkeutta niin, no, Suomi on vapaa maa.
Housuissas on kuraa... 2000-luvulla on tullu pelkästään Suomen kanavilta niin paljon hyviä sarjoja, ettei niitä ole millään ehtinyt kaikkia katsomaan vaikka olisi halunnutkin... :weep:
Totuus CSI-sarjoista: Alkuperäinen oli ihan katsottava muutaman ensimmäisen kauden ajan. Taso alkoi kuitenkin laskea jyrkästi jo ennen kuin pääjehu vaihtui. CSI Miami on campia ja sellaisena toki ihan hauskaa katsottavaa ajoittain. Pelkästään hypersaturoidut Miami-värit jo naurattavat. Sarjan tekijöillä ei todellakaan ole estoja käyttää kliseitä häpeämättömästi. CSI New York on tylsä; siihen on kerätty Miamin ja alkuperäisen heikoimmat puolet.
Olen katsonut jokaisen jakson enkä ole huomannut kyllä minkäänlaista tasonlaskua. Itseasiassa juuri alkanut 10. kausi vaikuttaa jopa tähän mennessä yhdeltä parhaista. Tosin jaksoja ei ole tullut vielä kuin kolme, mutta hyviä olleet jokainen. Varsinkin viimeinen jakso oli mitä erinomaisin. Hienosti oli taas saatu uutta näkökulmaa sarjaan. Mainio lopetus kruunasi koko jakson. Hattua täytyy nostaa kirjoittajille, kun pystyvät vielä tarjoamaan jotain uutta ja kiinnostavaa. Asiaa ei myöskään pahenna tuotantoarvot, jotka ovat tv-tarjonnon eliittiä. Näyttelijät myös hyviä ja Laurence Fishburne sopinut enemmän kuin hyvin rooliinsa. Loisto sarja siis edelleen vaikka Grissomia hieman ikävä onkin. No tästä sarjasta nyt saa olla mitä mieltä tahansa. Jollei Horatio uppoa, niin sitten ei uppoa. Itsekään en ole sarjaa katsellut pitkään aikaan, koska MTV3 ja Sub kusivat aikoinaan senverta pahasti sarjan näyttämisessä. Sarja on selvästi vakavempi kuin muut. Se ei tee siitä silti tylsää.
Täytyy kyllä kompata tätä, alkuperäistä seurasin innolla, kunnes muutaman kauden jälkeen alkoivat ideat loppua, uudemmissa kausissa myöskin rikollisnerosarjamurhaajat vähän tökkivät. Mutta ihan katsottavaa noin pääasiallisesti, eikä nytkään tarvitse välttämättä vaihtaa kanavaa jos sattuu kohdalle. Miami nyt tosiaan on vain huono vitsi, joka olisi pitänyt jättää hupaisaksi välipalaksi yhteen kauteen. Silloin sillä olisi saattanut olla viidentoista vuoden päästä nostalgista camp-arvoa, nyt se on lähinnä säälittävää rääppimistä. David Carusossa tiivistyy koko sarjan naurettavuus tehokkaasti ihan yhteen henkilöön. New Yorkia en ole viitsinyt muutamaa jaksoa enempää katsoa, mutta aika kuraa tuntuu olevan sekin. En nyt keksi mikä tästä tekisi erityisen vakavan, ehkä se, että sarja on kuvattu siniharmaan filtterin läpi ja Gary Sinise kurtistaa kulmiaan koko kolmivarttisen ajan.
Sitcomit on vähissä tällä hetkellä...Niin sitä vaan huomaa, että Frasier, Seinfeld ja Dharma & Greg tulee tsekattua arkistojen kätköistä, kun ei mitään katsomisen arvoista sarjaa kanavilla pyöri :weep: Vai onko jollain jotain hyviä vinkkejä?
Niin, kyllä originaalia vieläkin katsoo jos ei ole parempaa tekemistä, mutta en ole tallennellut sitä enää aikoihin ja koska TV:n katsomiseni on nykyisin uutisia lukuun ottamatta lähes 100% kiintolevyltä, niin ei ole viime aikoina tullut katsottua. Fishburnen ensimmäiset jaksot katsoin ja onhan hän ihan pätevä näyttelijä, mutta kyllä sarjan perusidean mielenkiinto vain on jo mennyt, eikä se pelkkänä draamanakaan jaksa kantaa läheskään yhtä hyvin kuin joku ER aikoinaan. Caruson hahmokin on Miamissa sen verran naurettavaksi kirjoitettu, että käsikirjoittajilla on varmasti hauskaa niitä vuorosanoja keksiessään. Ei hän välttämättä niin huono näyttelijä ole, mutta vaatisi ihan erityylisen käsiksen ja rutiinia paremman ohjauksen, jotta hänet voisi ottaa vakavasti. Minäkään en ymmärrä, miksi New York on muka vakavempi kuin alkuperäinen CSI. Käsikirjoituksessa on ehkä hiukan vähemmän tarkoituksellista huumoria, mutta eipä sitä originaalissakaan mitenkään jatkuvasti ole. Sinertävästä filtteröinnistä tule mieleen takavuosien Kummeli-sketsi, jossa Speedy ja Saku lähtivät Helsinkiin ja totesivat siellä olevan "tyly meininki" saatuaan turpaansa heti aseman ulkopuolella. Jotain samanlaista lienee New Yorkin sinertävillä sävyillä haettu, mutta lopputulos on lähinnä naurettava, vaan ei yhtä camp-henkisessä mielessä kuin Miamin karkkivärit.
The Big Bang Theory on mielestäni tämän hetken paras sitcom. Samoilta tekijöiltä tullut Two And a Half Men on myös mainio.
Elämää Philadelphiassa. Tämä ja Miehen puolikkaat ovat ainoat uudehkot komediasarjat moneen vuoteen, joita olen itselleni viitsinyt tilata. Pyörii jopa (uusintana) edelleen, toisin kuin Rillit huurussa ilmeisesti.
Botox yms. kikkailu naisnäyttelijöillä senkun lisääntyy vuosi vuodelta. Usein näköjään temput kostautuu ja tuotantokauden välissä tapahtuu isompi repsahdus, ilmeisesti ei kestä enää kiristää tai alkaa parta kasvamaan tms.. Luonnottoman näköistä, kun naama ei liiku puhuessa ja ilmeet näyttää irvistykseltä. C.S.I., Las Vegas ja Täydelliset naiset mm..
Itsellä ei ole tällä hetkellä kuin kolme sarjaa joita tulee katsottua. Big bang theory, Bones ja NCIS. Varsinkin NCIS on ehdoton ykkönen itselleni. Olen muutenkin aina tykännyt D.Bellisarion tuottamista sarjoista esim. JAG (eikä vähiten ihanaisen Catherine Bellin takia).
Muuta syytä katsoa JAG:ia ei sitten juuri ollutkaan... NCIS ja Bones ovat sentään ajoittain ihan viihdyttäviä, vaikka en ensin mainittua ole enää viime aikoina jaksanut seuratakaan, eikä spin-off jaksa kiinnostaa pätkän vertaa.
Pikku seikkoihin ei kannata takertua! Tämän hetken suosikkisarja on Cheers. Woody Harrelson on aivan loistava roolissaan.
Seinfeld ja It's Always Synny in Philadelphia ovat ainoita hyviä, mitä itselle on tullut vastaan. Curb Your Enthusiasmia en ole katsellut, vaikka pari kaveria joilla on sama maku ovat sanoneet, että on ihan hyvää katseltavaa. The Big Bang ja How I Met Your Mother olivat kauheita pettymyksiä, mutta komedia nyt on niitä tykkäät kympillä tai sitten et lainkaan oman kokemuksen mukaan.
Tuosta en ole ihan samaa mieltä, ainakaan omalla kohdalla ei mene näin. Voin mainita vaikka miten monta "ihan kivaa" komediasarjaa, joiden hankkimista itselleni en koskaan ole edes harkinnut, mutta joita kuitenkin on tullut seurattua. Seinfeld ja Philly ovat tosiaan loistavia, ensimmäinen tietysti on ollut jo ollutta ja mennyttä pitkään. Big Bang eli Rillit Huurussa on näkemättä, tai nähtyjen pikku pätkien perusteella en ainakaan vielä ole kiinnostunut. Mother on vieläkin tuntemattomampi.