Sellainen varmaan hölmö kysymys, että onko tyhjällä tilalla koolauksen väleissä akustoivaa vaikutusta vai onko parempi täyttää kaikki tyhjä jollain akustovillalla? 2/3 maanpinnan alapuolisessa kellaritilassa, johon kotiteatteria rakennellaan, on ulkoseinät kevytsoraharkkoa, joiden päälle tulee pu-levyä, puukoolaukset ja kipsilevyä. Sama kattoon, joka on nyt betonia. 2 sisäseinää on ihan 350cm lämpöharkkoa. Koolaukseen on kaavailtu ihan perus lautaa, mutta kannattaisiko se tehdäkin vähän paksummalla ja täyttää välit akustovillalla tms vai kannattaisiko sen sijaan laittaa kipsilevyn tilalle jotain paksumpaa akustiikkalevyä? Huoneen korkeus on perussuunnitelmalla 240cm, joten ei sitä hirveästi haluaisi kaventaa. Kolmas seinä on metrin verran ulkoa vasten ja siihen tulee myös pu-levyä siltä matkalta. Loput 3 metriä on sisähuonetta vasten, joten pu-levyä ei tarvita, mutta seinä halutaan tasaiseksi ja koolaus&levytys tehdään samasta kohtaa koko seinän mitalta. Näin ollen sinne jäisi tyhjää, mutta varmaan kannattaa änkeä jotain akustovillaa se täyteen vai oliko sillä tyhjällä tilalla jonkinlaista akustoivaa vaikutusta vai päinvastoin voisiko alkaa resonoimaan siellä? Jotain wigfoameja kyllä tuonne viritellään, mutta voisi koittaa laittaa noita perustavaa laatua olevia tekijöitäkin mahdollisimman hyviksi. Mitään ammattilaistason tilaa ei olla tekemässä, vaan kiva jos akustiikka toimisi edes kohtuullisen mukavasti. Kaikki vinkit tervetulleita.
Gyproc-levy toimii levyresonaattorina. Vaimennusaineen lisääminen vahvistaa resonaattorin vaimennuskykyä, mutta kaventaa vaikutuksen taajuuskaistaa. Jos tavoitteena on estää melun kuuluminen tilasta ulos niin villaa kannattaa lisätä. Jos taas tavoitteena on tilan sisäinen akustointi niin tarvitset ammattilaisen tekemään itsellesi suunnitelmat.
Eiku just vastoinpäin. Villa pienentää Q-arvoa. ... Mitään erityistä akuvillaa ei kannata gyprocin taakse tunkea tommoseen, perus mineraalivillaa ehkä jos siltä tuntuu. Jos koolaus on tosiaan laudan paksuuden verran, aivan sama laittaako mitään, sinne missä koolaus tulee urtsilevyn tasalle kannattaakin jo villaa tunkea. Mutta riittäiskö lisäeristykseksi urtsilevyjen korvaaminen kokonaan villalla? Saisit akustoinnin ja lämpöeristyksen samassa paketissa kun osa gyproceista vielä vaihdettais akuvillaan tms. Vai rakennetaanko tässä jotain kosteuspommia joka ei toimi homehtuvien eristeiden kanssa? Ammattiapu ei tosiaankaan olis huono idea nyt.
Levyresonaattorin vaimennuskyky resonanssitaajuudella kasvaa merkittävästi villan ansiosta. Tästä seuraa taajuuskaistan kapeneminen, se kun määritellään -3 dB -pisteiden mukaan. Villan lisääminen myös madaltaa resonanssitaajuutta. Holmholz-resonaattorissa ja samalla periaatteella toimivissa reikälevy- ja rakoresonaattoreissa villa pienentää vaimennusta resonanssitaajuudella, mutta levittää taajuuskaistaa.
Jos peität kaikki seinä noilla levyillä, kaikki koolaukset ovat saman levyisiä, kaikki levyt saman painoisia ja kaikkien takana saman verran syvyttä ja vaimennusta, tulee kaikkien noiden levyresonaattoren vaimennukset myös kokolailla samalle taajuuskaistalle. Tuloksena pahimmillaan julma kuoppa (tod. näk. jossain 100 - 200 Hz:n korvilla). Jos en nyt välttämättä kaikille suosittelisi ammattimaista suunnittelua, niin ainakin rankkaa tiedonkeruuta ja opiskelua kannattaa harrastaa. Raakatilan mittaaminenkaan ei ole pahasta, niin tietää ainakin mistä lähtee liikkeelle.
Oiskohan noin. Mistä villalla täytetty kotelo tietää toimia täysin eri tavalla sen mukaan värähteleekö sen edessä kilo ilmaa vai kilo kipsilevyä?
Vaimentamattoman levyresonaattorin liike palauttaa suurimman osan äänienergiasta takaisin huoneeseen. Lisäämällä vaimennusainetta saadaan värähtely vaimenemaan nopeammin. Siten vaimennuskerroin kasvaa ja vaikutuskaista kapenee. Helmholz-resonaattori taas on ominaisuuksiltaan päinvastainen. Ilman vaimennusainetta sen toiminta on hyvin tarkkaan resonanssialueelle keskittynyttä ja villaa lisäämällä kaista levenee. Käsien puhaltamiseen liittyy vähän vastaava ilmiö. Pakkasella voidaan puhaltaa käsiin niiden lämmitämiseksi. Myös palanutta sormea puhalletaan. Miksi puhaltaminen toisessa tapauksessa lämmittää ja toisessa jäähdyttää?