Täysin erimieltä. Painolla ja patjan kovuudella ei ole mitään yhteistä. Kyse on täysin patjan soveltuvuudesta kyseisen henkilön vartalon mukaan. Enemmänkin kyse on vartalon muodosta kuin painosta. Myöskin ERITTÄIN tärkeää on nukkujan tottumus... esim. Vesisängyn jälkeen 130 kiloisen nukkujan mukavuuus kovalla patjalla on aika heikolla kantimilla...
Sinun kannattaisi suunnata kritiikkisi myöskin liikkeiden myyjiä kohtaan. Nimittäin niin Lectuksen, Hästensin kuin Bodyforminkin myyjät ovat kaikki maininneet patjan kovuuden ja nukkujan painon yhteyden -- ovat suoraan kysyneet painoani jne.. Sen takia minulle on suositeltukin aina HARD-patjaa.
Ei tämä kritiikkiä ole, vain omaa kokemusta patjan myynnistä. Myyn loistavaa patjavaihtoehtoa, mutta se ei ole mikään noista kolmesta mitä mainitset . Itse painan n. 120+. ja silti paras vaihtoehto minulle on kaikista pehmein. soft,medium.hard. ja soft on paras. Kyse on jousien "mukavoitumisesta" kyseisen nukkujan vartalon mukaan. Ei voi olla niin, että jos painat yli 100 kg, niin ainut vaihtoehto on kaikista kovin patja. Tämä on loputon suo jos yrittän selittää, ainut oikea tapa on kokeilla ja ammattimaisen myyjän avustuksella löytää se oikea patja. (ammattimainen myyjä ei ole se, joka sanoo sinulle: "olet lihava, ota kova patja") vaan se on myyjä, joka pelaa varman päälle. Oikea myyjä osaa katsoa, mikä patja soveltuu juuri kyseisen nukkujan vartalolle. Edelleenkin omasta mielestäni painolla ei ole MITÄÄN tekemistä tämän asian kanssa. Kerronpas vielä näin illan päätteeksi kaikille moottorisängyn omistajalle erittäin hyvän vinkin: Moottorisänky on hieroja. Ennen nukahtamista olisi hyvä varata 15min hetki selän venytykselle. Selkäranka "pakkaantuu" päivän aikana (kun seisoo/istuu) se olisi hyvä venyttää ennen nukkumista. Moottorisängyllä se on kaikista helpointa. Laita moottorisängyn jalka/harita osa yläasentoon ja säädä niitä vuorotellan alas. Ensin jalka, sitten tauko, sitten hartia, sitten tauko(tauko olisi hyvä olla n. 2-3 min)... jne alas asti. hitaasti, niin että tunnet venytyksen. 15-20 min jälkeen huomaat, että olo on jo rennompi ja on hyvä alkaa nukkumaan. Selkäranka on venytetty ja uni on huomattavasti levollisempaa kuin, että venytystä ei olisi tehty. Kokeilkaa. Sen kyllä huomaa. Ps. Elvis, lectus löytyy täältäkin, valitettavasti on niitä parempiakin sänkyjä )
Nyt on pakko ottaa jo kantaa asiaan. Sängyn kovuus ja syy miksi painavalle myydään yleisesti kovempia patjoja johtuu jousen jäykkyyskestävyydestä. ELi on aivan eri asia 130kg kaverille, että kestääkö soft vai hard varmasti tuon 10 vuotta. Soft on vain teräksenä niin löysää, että on pomminvarmaa muutaman vuoden päästä löytää sängystä monttu jota takuu ei enään kata. Siksi painavammille kovaa jousta, että sänky kestäisi tuon 10 vuotta jota jokainen valmistaja suosittelee. Syy 10 vuoden ikään tulee hygieeniasta. Ihminen saattaa hikoille yön aikana 1 litran hikeä(!) joten vaikka meillä on petarit ja lakanat niin osa menee aina läpi ja varsinkin ylipainoisilla ihmisillä on suuri taipumus hikoilla suuresti. Muutamassa vuodessa sänky on sitten täynnä *skaa ja hikeä, joten siksi suositellaan vaihtoa. Mekaanisesti varmasti suurin osa kestää (kuten kuuluisa kuluttajatesti pistikin Ikea patjan ja Hästensit samalle viivalle kun olivat yhtä kestäviä testeissä) nuo vuodet. Teräksestä. Unikulma aloitti Suomessa aikoinaan Hästensin maahantuonnin ja sitä myytiin kuin leipää. Suurin syy miksi siitä luovuttiin ja tuli Bodyform oli Hevosen karva (aiheutti oikeasti allergia kohtauksia) ja ihmisten vartaloiden malli on yksilöllinen. Siksi kait sielläkin ruvettiin tekemään jokaiselle kropalle yksilöllisiä patjoja. Järkevää.Kuitenkin jaskan hartiat ovat 100 cm leveät ja riitan 50cm. Riitalla kun se 100cm löytyy varmaan lantiolta... Vaikka molemmat ovat 100kg niin ei todellakaan ole sama patja molemmille toimiva! Leveät hartiat ja lantiot aiheuttavat ihmisella kovasti pintapainetta ja ilmiö on monelle tuttu esim puutuvina käsinä tai naisilla puutuvina jalkoina.. Kysymys on pistekuormasta. Sen tähden patjan sopivuus leveimmistä kohdista on ensisijaista.. BOdyform on Unikulman oma tuotemerkki jota myydään vieläkin, tosin logossa lukee nykyään vain unikulma.. EN ole unikulmassa töissä. Terveisin Janne Halttu
En sitä ole kyseenalaistanutkaan etteikö patjan muilla ominaisuuksilla ole väliä. Totta kai on ja muun muassa sitä kauttahan Unikulman porukka tienaa ne isot rahat -- nukkujan vartalolle kustomoiduilla sängyille. Pointtini oli lähinnä se, että nukkujan painollakin on väliä sänkyä valitessa.
Tarkennetaan tätä hiukan. Jäykkyyskestävyys on jokin itse keksitty ominaisuus, sellaista ei yleisemmin tunneta. Kierrejousen jäykkyys on riippuvainen jousilangan halkaisijasta, jousen paksuudesta, jousen pituudesta, kierrosten lukumäärästä ja materiaalista. Jousen jäykkyyttä kuvataan jousivakiolla. Sen yksikkö on N/m (Newton/metri). Pehmeässä jousessa on alhainen jousivakio ja jäykässä on suuri. Jousen kuormituskestävyyttä rajoittaa ilmiö nimeltä väsyminen. Väsyminen on sitä suurempaa mitä lähempänä kuormitukset käyvät materiaalin myötörajaa ja mitä useammin niitä tapahtuu. Pitkällä jousella liike jakautuu useammelle kierrokselle, jolloin kuormitus jää kauemmaksi myötörajasta ja jousi kestää pidempään. Sängyssä maatessa ottaa sängyn jouset vastaan henkilön koko painon. Usealla jousella kuorma yhtä jousta kohden alenee. Riippumatta jousen kovuudesta on yhtä jousta kohden tuleva paino suunnilleen sama, ainostaan liikepituus vaihtelee. Sängyn jousten kestävyys on siis riippuvainen nukkujan painon ja muun "kuormitusaktiivisuuden" lisäksi jousimateriaalin väsymiskestävyydestä, jousten lukumäärästä ja yksittäisen jousen mitoista. Sängyn pehmeys tai kovuus ei kestävyydestä kerro yhtään mitään, mutta pehmeässä sängyssä väsymisen vaikutus on helpommin silmällä havaittavissa kuin kovassa.
Juuri näin. Samoin kuin, että "esijännitetty" jousi kestää kyllä varmasti väsymisen paremmin kuin normaali jousi. koska lähtökohdiltaan jousien pituudessa on usean sentin ero. (riippuen ihan jousivalmistajasta.) Mutta kuitenkin normaalikäytössä jouset ovat samanmittaiset.
Sitten tulee vielä jousen valmistustarkkuus. Esim. Hästensin jousituksessa oli jokunen vuosi sitten 25% toleranssi jäykkyyden heiton suhteen. Toisin sanoen jos käy huono tuuri ja ostaa kaksi sänkyä toisen tänään ja toisen vuoden päästä.. niin jousituksen jäykkyydessä voi olla tuo 25% eroa.. Soft ja Hard joista molemmat lähellä Mediumia karrikoidusti.. Euroopassa on yksi valmistaja joka tuottaa tavaraa 7% toleranssilla ja kyseisestä tehtaasta ei kyllä mene tavaraa näille Lectuksille, Hästenseille, yms.. En mainosta mutta kyse on yhdestä kotimaisesta. Tuo toleranssi asia on elintärkeätä silloin kun valmistetaan vuoteita selkärankapotilaille, yms oikeasti erikoisvuoteita tarvitseville.
Jos jouset ovat lepotilassa samanmittaisia ja muutenkin geometrialtaan yhteneviä, niin esijännitetty voi tosiaan kestää hiukan pitempään koska jännitysvaihtelu on pienempi. Molemmissa tapauksissa rasitushuippu on kuitenkin yhtä suuri. Pintakäsittelyllä, esim. kuulapuhalluksella, voidaan jousen kestävyyttä lisätä. Tällöin jousen pintaan syntyy ulkoisen kuormituksen aiheuttamalle jännitykselle vastakkainen sisäinen jännitys.
No - älä mainosta, mutta kerro nyt kun kerran tiedät. Ei saa pitää hullua jännityksessä, muuten sen jousi katkeaa
Väitetyt toleranssivaihtelut tuntuvat erittäin suurilta. Minun on vaikea uskoa niitä ilman jotain todisteita.
Voiko melkein minkä tahansa patjojen kanssa käyttää moottorisälepohjia? Eli taipuuko useimmat patjat vaadittavalla tavalla? Oletteko kokeneet patjojen väliin jäävän raon häiritseväksi kun esim 180cm sänky on kahdella 90cm patjalla.
Tarkoitatko nyt tilannetta, jossa on 180cm:n levyinen moottorisälepohja? Useimmathan taitavat valita sen vaihtoehdon, että ostavat kaksi 90cm:n moottorisälepohjaa vierekkäin. Tässä EtP:n Lectus-tapauksessa ko. sängyt olivat niin raskaita, etteivät ne pahemmin liiku, ja näin ollen mitään rakoa ei synny -- joskin teoriassa petarien välillä voi syntyä (joskaan ei ole syntynyt). Toki on mahdollista ostaa näiden sälepohjien väliin tietynlaisen kiinnekkeen, joka pitää sänkyjä yhdessä, mutta tässä tapauksessa sängyn painot jo olivat tarpeeksi "kiinnikettä". Mikäli tarkoitit ihan tuota kahta 90cm:n moottorisälepohjaa, niin voisin kuvitella, että tosiaan patjat saattavat lähteä liikkeelle -- ellei sälepohjissa ole reunoja, jotka pitävät patjat kohdilla. Toisaalta ko. reunat juuri tekesivät sen raon keskelle. Esimerkiksi tämä vaikuttaa olevan Ikean paras moottorisälepohja ainakin hintansa perusteella. Kyllähän tuota kuvaa katsellessa näyttäisi, että rako syntyisi. Ehkä tämän takia kannattaa tosiaan suoraan ostaa moottorisänky eikä tuollaista sälepohjaratkaisua.
Tarkoitus olisi ostaa Hüelstan sängyn runko ja siihen sitten näillä näkymin 90cm patjat ja itse haluaisin kyllä moottorit alle (silloin nämä olisivat soveliaammat kuin sun linkittämä). Silloin se vaatisi erilliset petarit. Kysymykseni koski siis ensinnäkin sitä, voinko ostaa patjat ja sälepohjat toisista välittämättä eli joustaako kaikki patjat sen verran että taipuvat mutkalle. Ja toisekseen toi rakojuttu joka on varmaan kyllä sen verran tapauskohtaista ettei siitä voi oikein mitään eksaktia sanoa. Sängyn reunat pitävät kyllä patjat varmaan aika hyvin kasassa etenkin ala-asennossa.
Niinhän ne varmaan pitävät. Toisaalta voisi tietenkin kuvitella, että juuri noiden reunojen tähden patjat eivät ole kiinni toisissaan, ja tästä tietenkin tämä "rakoefekti" seuraisi.
Vielä kerran. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat mutta itse tarkoitin siis sitä parisängyn runkoa ja sen reunoja. Noissa pelkissä sälepohjissahan ei ole mitään reunoja joka rakoa aiheuttaisi.
Käytiin tekemässä kaupat Lectus Cloudeista. pari kappaletta. Toim aika 3-4vkoa. ainakin Pisciinaan verrattuna ihan eri maasta. Cludissa moottorin äänet lähes olemattomat vaikkakin ei sitä koko aikaa junnata edes takaisin niin kuin meidän 6v testimakaaja testasi .