Haljenneen muovin korjaaminen

Keskustelu osiossa 'Tee Se Itse / DIY' , aloittajana Moti, 08.07.2010.

  1. Moti

    Moti Käyttäjä

    Liittynyt:
    12.09.2001
    Viestejä:
    1 033
    Saadut tykkäykset:
    9
    Vedenkeitin (Siemens Porche design) päästi vedet pihalle reilun kymmenen palvelusvuoden jälkeen. Purin aparaatiin ja muovisen vesiastian ja teräksisen pohjalevyn liitoskohtaan oli tullut pystysuuntainen nuolen kärkeaä (ylöspäin) muistuttava n. sentin mittainen ja pari milliä leveä (max.) halkeama. Millä aineilla korjaamista voisi yrittää kun sen pitää sietää yli 100 asteista vettä ja tätä vettä olisi tarkoitus käyttää elintarvikkeena? Ekana tulee mieleen epoksi. Miten sen elintarviketurvallisuus ja lämmönsieto?
     
    Viimeksi muokattu: 08.07.2010
  2. kupukka

    kupukka Guest Guest

    Liittynyt:
    15.07.2004
    Viestejä:
    674
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ensin pitää kommentoida, että mahtaako keittimen korjaaminen kannattaa? Jos oikein googlasin keittimen, niin itsellä on desingiltaan juuri samannäköinen keitin ja maksoin siitä 10e. Hyvin on vesi siinä kiehunut :)

    No itse korjaukseen, jos mielenkiintoa löytyy. Itse muovilaadusta riippuen koittaisin ehkä muovin sulattamista eli tässä tapauksessa kolvaamista, koska reikä ei ole hirveän leveä. Tällöin ei veteen pitäisi joutua vieraita kemikaaleja verratessa esim. huonon liiman käyttöön. Tosin muovin laadusta taas johtuen taas voi olla, ettei kolvaaminen tuota vesitiivistä liitosta. Kolvaamista kuitenkin suosittelisin.
     
  3. Moti

    Moti Käyttäjä

    Liittynyt:
    12.09.2001
    Viestejä:
    1 033
    Saadut tykkäykset:
    9
    Keitin on jo purettuna ja epoksiakin on kotisalla, samoin kolvi joten ihan harrastuksen piikkiin menee tämä ilman taloudellisia panostuksia. Ostin tämän keittimen kun sain ekan duunin valmistumisen jälkeen joten sillä on jonkin verran tunnearvoa, maksoi muistaakseni 90-luvulla 600-700mk. Mietin tuota kolvaamista mutta kun muovi on jo luopunut ominaisuuksistaan niin en lähtisi ohentamaan seinämäpaksuutta ja täsmälleen samaa muovia ei saane mistään. Eli pitäisin epoksia edelleen ykkösvaihtoehtona kunhan vain saisin lisätietoa aineeen soveltuvuudesta tähän kohteeseen.
     
  4. marcoolio

    marcoolio "JTX: en wareta" Tukijoukot Guest

    Liittynyt:
    23.09.2002
    Viestejä:
    4 511
    Saadut tykkäykset:
    8
    Bisfenoli-A:ta on monissa epoksituotteissa. Sitä en vapaaehtoisesti söisi tai joisi...
     
  5. Moti

    Moti Käyttäjä

    Liittynyt:
    12.09.2001
    Viestejä:
    1 033
    Saadut tykkäykset:
    9
    Kiitos tiedosta, skippaan epoksin. Jos yrittää sulattaa muovia, olisiko kolvi vai kuumailmapuhallin parempi työkalu? Jos halkeamaan laittaisi elintarvikemuovia vähän lisää ja lämmittäisi niin ei söisi seinämän ainevahvuutta.
     
  6. aheikkinen

    aheikkinen Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    05.04.2007
    Viestejä:
    5 018
    Saadut tykkäykset:
    136
    Kolvi. Puhaltimella on hankalampi rajata kuumennettavaa aluetta tarkasti. Kuumentaa ei siis tarvitse kuin pelkkä sauman kohta puolen sentin leveydeltä. Kolvin kärjellä ikäänkuin siirrellään sulanutta muovia halkeaman puolelta toiselle, jotta sula muovi 'sotkeentuu' yhdeksi ja samaksi kappaleeksi.
    Uuden, todennäköisesti eri tyyppisen kuin alkuperäisen, muovin lisääminen voi aiheuttaa ongelmia, jos tämä uusi muovi ei tartukaan saumaan.
    Jos pelkää ainevahvuuden heikkenemistä, niin voisihan kolvattuun ja tiiviiksi todettuun saumaan sivellä ulkopuolelle epoksia, alueen huolellisen karhennuksen ja puhdistuksen jälkeen tietysti. Jos sauma on nestetiivis, niin eikös epoksin sively sauman ulkopuolelle pitäisi olla aivan turvallista?
     
  7. Golem

    Golem Guest Guest

    Liittynyt:
    06.11.2003
    Viestejä:
    176
    Saadut tykkäykset:
    0
    Muovin korjaaminen kolvaamalla on kyllä varsin mukavaa ja helppoa. Onnistuu pienitehoisellakin kolvilla hyvin. Mitähän muovia tuo voisi olla..jos abs:ää niin legot ovat ainakin sitä. Abs:än sulattaminen asetonillakin olisi yksi keino ja asetoni haihtuu kyllä pois.

    Epoksin pitäisin kyllä kaukana elintarvikkeista, mutta pelkäänkin kaikenlaisia myrkkyjä kuin ruttoa :D
     
  8. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Kuvitellaan, että epoksi olisi 100% linkissä mainittua fenolimömmöä, ja että railoon mahtuisi 10 kuutiomillimetriä ainetta, ja että aine painaa kilon per litra.

    Ainetta on tällöin 10 milligrammaa. Kuvitellaan, että 10 vuodessa 10% aineesta irtoaa ja tulee juoduksi. Siis 1 milligramma 10 vuodessa.

    Paljonko myrkkyä kertyy vuorokautta ja juojan painokiloa kohti?

    1 mg / 3650 vuorokautta / 80 kiloinen juoja = 0,003424 µg per painokilo päivässä.

    Taulukossa mainittu "vaarallisin" annostus ja vaikutus, määrä oli 0,025 µg.

    Korjattu vedenkeitin alittaa 7,3-kertaisesti tämän, eli pitäisi korjata 7 vedenkeitintä ja juoda 7,3-kertainen määrä keitettyä vettä, jotta päästäisiin taulukon herkimmän pään vaikutuksiin.

    Koska epoksi ei ole 100% myrkkyä, vaan kenties 1% verran, KÄYTÄNNÖSSÄ pitäisi siis korjata 730 kpl vedenkeittimiä ja juoda niillä kaikilla keitettyä vettä yhteensä 730-kertainen vesimäärä nykyiseen verrattuna. Yksikään ihminen ei kykene juomaan vettä 730 litraa päivässä vaikka mitä tekisi, jos siis nykyisin juo litran keitettyä vettä päivässä.



    Taulukon isoin annostuskoko 50 mikrogrammaa päivässä, sen myrkkymäärän saavuttaminen vaatisi 1460000 vedenkeittimen korjaamisen ja niiden kaikkien käyttämisen, ja veden juomista vuorokaudessa 1460000 litraa.



    Jos siis paskaa haluatte puhua, pelotella idiootteja "epoksin vaarallisuudella", unohdatte sen, että paskan puhumisesta jää kiinni. Aina löytyy joku, joka ei valehtelemista siedä, vaan kertoo totuuden.

    Meteoriitin osuminen päähän on tilastollisesti varmempi kuolintapa kuin epoksin "myrkkyihin" kuoleminen tällaisessa railonpaikkausoperaatiossa.

    Siitä vaan joku kemisti/matemaatikko laskekoon asiat tarkemmin kuin minä, mutta fakta kuitenkin on, ettei maapallolla ole sellaista epoksia, josta saisi pienintäkään myrkytysoiretta mainitussa käyttötarkoituksessa. KOVETTUNUT EPOKSI ei luovuta aineita pois. Nestemäisiä reagoimattomia epokseja ei tietenkään saa mennä juomaan, mutta kun ainekset ovat kovettuneet, molekyylisidokset ovat pysyviä ja epoksi on vesitiivis, ainetta irtoaa vain pintaa pois kuluttamalla. Ajoneuvojen vuotavia bensatankkeja korjataan epoksilla, ja polttoneste liuottaa asioita "hiukkasen rajummin" kuin hanavesi. Eikä polttoneste siis liuota sitä epoksia.



    -----------------------------------------------------------------------------------



    Koska epoksi ei melkoisella varmuudella tartu tuotteessa käytettyyn muoviin, epoksia ei kannata tähän tarpeeseen käyttää.

    Jos muovi on kertamuovia, epoksi voi tarttua siihen. Kestomuoviin luultavimmin ei tartu. Kun muovia kuumentaa 200-300 asteeseen (juotoskolvilla tai sähköliedellä tai uunissa voi muovin hukkapalaa lämmitellä), muovin pitäisi pehmetä, silloin se on kestomuovia ja epoksihommat kannattaa unohtaa. Jos muovi pysyy jatkuvasti kovana ja alkaa lopulta hiiltyä, se on kertamuovia, epoksi luultavimmin sopii liimaksi. Elintarviketuotteissa käytetään kestomuoveja. Vedenkeitin kylläkin on erikoistapaus, sen pitää kestää hetkellisesti kovaakin kuumuutta, ennen kuin lämpörele sammuttaa sähkövastuksen veden kiehuttua pois. Joten siinä voi olla myös kertamuovia.

    Käyttämällä primereita ja ehdotonta hygieniaa, jopa suojakaasua, epoksin saa tarttumaan vaikeisiinkin kohteisiin, mutta aloittelijan taidot eivät riitä kestävän liimauksen tekemiseen epoksilla tai muillakaan valumuoveilla.

    Teollisuusliimoilla saisi liitoksen korjattua. Minä soittaisin puhelimella Loctitelle tai 3M:lle tai jollekin muulle liimoja maahantuovalle/valmistavalle taholle ja kysyisin onko heillä elintarvikekelpoista muovinkorjaussarjaa. Pienemmässä kuin 200 litran tynnyrissä... Paha kyllä monet pro-liimat myydään liian suurissa pakkauksissa, esim. 300 grammaa, vaikka nyt siis tarvittaisiin liimaa noin 20 milligrammaa tms. Koko railon tilavuuttakaan ei tarvitse ummistaa, riittää kun railon vuotava saumakohta pinnoitetaan vesitiiviiksi. 2 milligramman ainemäärä voisi riittää, jos sopiva aine löytyisi.

    Maitokaupoissa myydään vain kelvottomia liimatuotteita. Teollisuusmyynnistä saa kunnon kamaa, jolla liimataan pysyvästi ihoa, lasia, rasvaista rautaa ja ihan mitä tahansa. Jopa hitsausta pitävämmin. Kyllä. Nykyiset erikoislujat teräslaadut mm. henkilöautoissa eivät siedä korjaushitsaamista, joten kappaleet liimataan yhteen.

    Minä kokeilisin lonkalta vetäen 2K-silikonia hätäpaikkaukseksi. Se kestää kuumuutta ja sallii huomattavaa venymistä ja hylkii vettä. Ja silikonin saa helposti poistettua sitten kun löytyy lopullinen korjausmenetelmä. Kunhan silikonin vain saisi tarttumaan puheena olevan muovilaatuun. 2K-polyuretaanimassa ehkä tarttuisi paremmin, mutta minä pelkään, että polyuretaaneissa käytetään myrkyllisiä ainesosia. Joku Uretaaniguru™ kommentoikoon tarkemmin.

    Varminta olisi leikata muovista palanen, poranterällä porata pieni lastu, ja lähettää se labraan analysoitavaksi. Puolen vuoden ja 10000 euron jälkeen saadaan tietää, miten korjaus parhaiten voidaan tehdä. Sitten palkataan korjausfirma työhön, 10000 euron lisälaskun jälkeen tuote on vedenpitävä. Ellei ole 20000 euroa turhaa hilloa lompakossa, ostetaan vaikka elintarvikesilikonia 300 gramman pötkö. 2-komponenttiversiosta menee 299,x grammaa hukkaan, mutta menköön. 1-komponenttista tyyppiä voi käyttää myöhemmin muuhunkin, mitä korjattavaa nyt eteen sattuu. Akvaarion saumaukseen vaikkapa. Kunhan taskulaskimella lasketaan, että miten kalalle käy kun se juo miljardi litraa sitä vettä, jossa se ui. Ettei vain se yksi silikonista irtoava myrkkymolekyyli tapa kalaparkaa 500 vuoden kestäneen "myrkkyveden" juomisen jälkeen.

    Homeopaatit ovat homekorvia. Kun ainemäärä on liian pieni, se ei vaikuta muuten kuin plaseboefektin kautta. Katsokaa hampaitanne (peili auttaa, älkää kiskoko leegoja irti pihdeillä). Hammaspaikoissanne on tappavia elohopeamolekyylejä (24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa niitä liukenee suuhun) miljoona kertaa enemmän kuin epoksissa mitään myrkkyjä. Ja yhä hengitätte, mokomat myrkkypelkurit. Tai jos uv-kovettuvaa hartsia paikkanne ovatkin, kuolette taatusti sekunnin kuluttua, koska hartsithan olivat tappavia?



    -----------------------------------------------------------------------------------



    Jos tuote olisi kestomuovia, niin minä vuolisin tuotteesta pikkuisia muovilastuja irti, jostain yläosasta tai kädensijasta tai muualta, josta ainetta voi vuolla pois menettämättä vesitiiviyttä. Näin saadaan täsmälleen oikeaa varaosamuovia, jota voi lämmön avulla sulattaa täytteeksi railoon. Ei tarvitse edes tietää mitä muovia se on. Ja kun yhden lastun (1 * 1 * 0,1 mm kokoinen hippunen) vuolee irti, sille voi tehdä aiemmin mainitsemani lämpötestauksen, jotta selviää, sulaako muovi kuumuudessa. Sen pitää sulaa kuin juusto, jotta nyt kertomani paikkaustemppu onnistuisi. Jos hippunen ei kuumana nesteydy vaan murenee jauhoksi, sulatuskorjausmetodi ei toimi.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 11.07.2010
  9. t301

    t301 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    17.06.2000
    Viestejä:
    10
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse painin saman ongelman kanssa. Omistan samanlaisen keittimen ja pudotin sen nokalleen ja nokka hajosi. Ei viitsisi heittää menemään kun on muuten hyvä keitin. Tarvitsee kokeilla tuota kolvia ongelman ratkaisemiseen.
     
  10. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Omassa, noin 25 vuotta vanhassa ja edelleen hyvin toimivassa, halpakeittimessäni oli huonosti suunniteltu nokkamuotoilu, joka pärski ulos vettä epämääräisenä norona.

    Vuolin muinoin nokkaan toisenlaisen muotoilun, poistin muovia nokan kärjestä. Tilanne paheni entisestään, nyt on pakko kaataa sikanopeasti vesi pois, koska jos alkaa liruttaa vettä hitaasti, nokka "kusee alleen". En silloin vielä ymmärtänyt mitään nestevirtausdynamiikasta. Nyt tietysti ymmärrän vuolleeni tasan päinvastaisen muodon kuin olisi pitänyt. Vuolin V-mäisen kolon nokkaan, kun olisi päinvastoin pitänyt LISÄTÄ V-mäinen lisänokkajatke entisen jatkoksi. Lisäke "imee" eli ohjaa veden oikeaan suuntaan ja pitää noron kapeana ja hallittuna.

    En viitsi enää modata kapinetta uuteen uskoon, koska olen jo tottunut kaatamaan vedet äkkiä pois. Tavallaan typerästi tekemäni mokaus-modaus opetti nopeammaksi kaatajaksi, josta on ollut iloa säästyneiden sekuntien johdosta. Lihasmotoriikkakin parani, koska ei ole varaa kaataa vettä syliinsä, vaikka nopeasti kaadon joutuukin tekemään. Minut pakko-opetettiin pikakaatajaksi.



    Tällaisen pilatun nokkamuodon voisi edelleen korjata kuntoon ilman kolviakin: vuollaan kaatimen yläosa ja nokan laitaosat pari senttiä matalammaksi ja jätetään nokan kärjelle korkein ja ulottuvin muoviosuus paikalleen. Kaikki muovi mitä on olemassa, jätetään nokan kärjelle ja vuollaan sen ympäriltä muovia matalammaksi.

    Jos nokka-alue häviää kokonaan kun on madallettu kannua vaikka tuuman verran, voi kuumentamalla muodostaa uuden nokan (kestomuovikannuun). Juotoskolvin runko-osalla painetaan kannun laitaa 45 asteen kulmassa, muovi pehmenee ja vääntyy nokan muotoon. Pitää säätää kolvi niin, ettei se hiillosta muovia, vain pehmentää. Pidetään kolvi aloillaan ja sammutetaan kolvista virta, annetaan sen jäähtyä minuutin verran, sitten kolvi poistetaan ja kannussa on uusi nokka.
     
  11. JS83

    JS83 Käyttäjä

    Liittynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    2 563
    Saadut tykkäykset:
    1
    Ei PRKL mikä keskustelu tuli rikkinäisestä vedenkeittimestä :D Pistä vaan se vedenkeitin parhaalle paikalle lasivitriiniin muistoksi ja osta uusi. Jos ei ole rahaa niin laita tilinumero niin laitan uuden vedenkeittimen hinnan tilillesi ;) Vitsi, vitsi
     
  12. jusky

    jusky Käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei millään pahalla, mutta tätä samaa tässä ihmettelen. Hiukan jopa huvitti lukea tätä keskustelua :). Kiskasee mäjelle sen vanhan ja hakee uuden kaupasta, ni ei tarvii sen enempää murehtia asiaa. Itse pidän moista "korjattua" vesisäiliötä jopa paloturvallisuusriskinä. Vuotava ja mahdollisesti ajan saatossa kovettunut muovisäiliö ei ole sähkön kanssa se kaikista ihanteellisin setuppi.
     
  13. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    "Johdottomia" keittimiä saa nykyään halpahalleista kympillä-kahdella. On siis TODELLA järkevämpää ostaa uusi hygieeninen johdoton keitin, 2300 wattinen, kuin käyttää kivikautista johdollista 1500-wattista, kuten minä teen. Mutta kun se ikäloppu rakkine yhä vielä toimii, en ole viitsinyt uuttakaan ostaa.

    Hassua sinänsä, että johdollinen antiikkikeittimeni toimii yhä normaalisti, vaikka se maksoi muinoin jotain 30 markkaa tai vastaavaa, ihan naurettavan halpa se oli. Kalliit Porche-keittimet ovat näköjään laadultaan paskaa, rahat menneet markkinointiin eikä materiaaleihin. Ja keittimelläni on keitetty vettä suunnilleen 3000 kertaa. Ostin vedenkeittimen ihan piruuttani, kun en ollut moista ikinä käyttänyt. En halunnut kallista sikaa säkissä ostaa, halvimman possun kelpuutin. Hyvä ostos oli hän.
     
  14. Moti

    Moti Käyttäjä

    Liittynyt:
    12.09.2001
    Viestejä:
    1 033
    Saadut tykkäykset:
    9
    Saat multa varaosiksi tuon keittimeni jos sinulla on siis se ensimmäinen alkuperäinen malli. Missä asut ja voiko joku kaverisi noutaa kehä-III sisältä?

    Tiedoksi kaikille ihmettelijöille: Tämä on harrastesivusto ja DIY-säie. Kirjoitin jo aiemmin "harrastuksen piikkiin menee tämä ilman taloudellisia panostuksia". Lisäksi minusta on mukava purkaa vehkeitä, katsoa mitä ne on "syöneet" ja samalla yrittää ymmärtää miksi laite on vikaantunut. Tämän keittimen sisuskalut nähtyäni en enää osta keitintä jossa on sauma vesitilassa. Teoreettinen vesivahinko on kuitenkin litra kuumaa vettä keittiön työtasolta lattialle.
     
  15. Mama

    Mama Garbage in, garbage out Tukijoukot Guest

    Liittynyt:
    29.11.2003
    Viestejä:
    2 686
    Saadut tykkäykset:
    0
    Omatoiminen korjaaminen on nykyaikaisen kerskakuluttamisen aikana ihan kunnioitettavaa. Oppii samalla jotain uutta. Minua henk. koht. vi***taa että öljyä ensin roudataan Aasiaan missä se muovataan kertakäyttöhilpeeksi ja sitten tuodaan Suomeen missä vehje hajoaa vuoden parin käytön jälkeen. Tässä tapauksessa kyllä vehje on kestänyt jo kymmenen vuotta jolloin se saa minulta synninpäästön ja itsekin voisin jo ostaa uuden. Toisaalta, tuo muovin korjaaminen kolvilla kiinnostaisi ihan menetelmänä.

    Jos kohta on haljennut ja täytät sen, jää halkeaman päihin jännitteet jotka saattavat haljeta seuraavaksi. Mutta en tiedä kuinka altista muovi on tuollaiselle. Vedenkeittimen tapauksessa mitä vain voi kokeilla, kunhan muistaa että vesi ja sähkö eivät sovi yhteen eli älä tapa itseäsi äläkä polta taloasi.
     
  16. elexter

    elexter Uusi jäsen

    Liittynyt:
    04.03.2007
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    0
    Muovin kolvaaminen on hyvä tapa korjata muoviosia, jotka eivät altistu suurelle rasitukselle. Kuitenkin oikeaoppisempi tapa korjaukseen olis muovihitsaus.

    Kolvauksessa ongelmana on ettei korjattavaa saumaa saada kokonaisuudessaan riittävän lämpimäksi. Tällöin saumaan jää herkästi rajapinta jossa muovi ei ole sulanut toisiinsa kunnolla (Vain sauman toinen reuna sulaa ja sulaa muovia tökitään kylmän muovin päälle. Liitos tarttuu hetkellisesti, mutta varsinaista saumaa ei synny, koska muovi ei sula yhtenäiseksi)

    Muovihitsauksessa saumaa lämmitetään kuumalla ilmalla, kunnes koko sauma ja täyteaine on sulamispisteessä. Sauman jäähdyttyä ylimääräiset purseet leikataan pois jolloin jäljelle jää siisti kestävä sauma. Muovihitsaukseen käytetään erikoislaitteita, joilla lämpötilaa voidaan säätää ja lämpö voidaan kohdistaa oikeaan kohtaan

    Toisinsanoen kolvilla lämitettäessä useinmiten liian pieni alue lämpenee eikä saumasta tule kestävää. Vastaavasti kuumailmapuhaltimella/kosanilla saumasta saataisiin kestävä, mutta oletettavasti koko korjattava kappale sulaa muodottomaksi möykyksi. Jos oikeita hitsausvälineitä ei ole tarjolla, voi kotikonsteillakin tosin saada hyviä tuloksia, kunhan täyteaineena käytetään sopivaa muovilaatua ja koko sauma saadaan riittävään korkeaan lämpötilaan.
     
  17. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Jos tekee korjattavan alueen ulko- ja sisäpuolelle muotit vaikka kipsistä, silloin kappaleen voi kuumentaa laajemmalta alueelta jopa sulaksi asti. Kipsimuottien välitilaan löllö muovi valuu ja muodostaa homogeenisen rakenteen.

    Arvaan hatusta vetäen, että jos lisäksi kipsimuottien valupuolen pinnat metalloidaan, silloin voisi käyttää induktiokuumennusta eli kuumentaa muovi sähkövirralla. Silloin ei kuumene väärät muovialueet, vain metalloitujen pintojen väliin jäävä muovi sulaa.

    Vedenkeittimeen nyt tuskin kannattaa opiskella eksoottisia korjaustapoja, mutta jos esimerkiksi 1000 euron juppikännykästä halkeaa jokin kriittinen muoviosa, ja haluaa korjata sen itse, silloin täytyy kuumennus kohdistaa tarkasti ja lämpötila pitää hallinnassa, ja se onnistuu tietokoneohjatun tee-itse-induktiokuumentimen tai ultraäänikuumentimen avulla. Jopa laserilla voi kuumentaa tarkasti, jos kohde on näkösällä. Piilossa olevat kohteet voisi kuumentaa resonanssilla, eli lähetetään useasta suunnasta säteilyä/värähtelyä, jonka teho ei liikaa kuumenna ympäröiviä tuotteita, mutta säteiden/värähtelyn leikkauspisteeseen syntyy voimakas lämpökeskittymä, eli kohde "kiehuu" sisältä käsin, vaikka ympäristö on vain hieman lämmin. Sotilastekniikasta voisi pölliä hyviä menetelmiä kotikäyttöön, jos osaa tietomurtautua sotilasverkkoihin tai sattuu itse olemaan militaarialalla tai alihankkijana.
     
  18. papukaija

    papukaija Käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2005
    Viestejä:
    1 522
    Saadut tykkäykset:
    0
    Noihin muovihitsauksiinhan on toki olemassa omat kuumailmapuhatimensa. Esim. Leisterilä on ihan asiallisia. Mutta on tietenki eri asia, kannattaako sellaisen osto yhden vedenkeittimen korjausta ajatellen. Vallanki kun halvimmat vedenkeittimet ei paljoa maksa. Kalliimmaksi tulee se Leister...
     
  19. Pake69

    Pake69 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.01.2008
    Viestejä:
    258
    Saadut tykkäykset:
    0
    Passaa lämmittää kuumailmapuhaltimellakin, mutta varovasti niin ettei pinta vedä öljyiseksi jolloin lisäine ei tartu. Kolvilla sama homma: jos liian kuumalla yrittää sotkea öljyistä mömmöä yhteen niin ei tartu. Noin 200 astetta on yleisesti se lämpötila, jossa muovi vetää ns. taikinaksi.

    Leistereitä työmaalla on ainakin hitsauskoneissa jne jne, käsin tehtävät pikkujutut tehdään joko kuumailmapuhaltimella tai isommat saumat hitsataan käsiextruuderilla. Pitäis vaan tietää, mitä matskua tuo sun säiliö on..
     
  20. papukaija

    papukaija Käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2005
    Viestejä:
    1 522
    Saadut tykkäykset:
    0
    Siis leisterillähän on ihan muovihitsaukseen tarkoitettuja, pieniä kuumailmapuhaltimia. Oon käyttäny itsekkin moista muutamaan kertaan. Siis näitä meinasin.

    Juu, kaikki muovilaadut ei hitsaudu...