Ai hitto, nythän mä hokasin miksi esim. hifi 85/3 kaiuttimen basso on täysin vailla kontrollia, sen jakosuotimessa oli millihenrien luokkaa oleva kela sarjassa bassoelementin kanssa. Ei ole aktiivikaiuttimen voittanutta...
Korjasin sulle. edit. tää pitää ihan paikkaansa. Jakosuoto, aktiivinen tai passiivinen, jokatapauksessa kuitenkin heikentää impulssivastetta. LR2-suoto ei vaikuta paljoa, eikä BUT1, BES2, jo hiukan ja BUT2 enemmän. 4. asteen suodot heikentävät impulssia jo aika lailla 8. asteen suodoista puhumattakaan. Tästä päästäänkin siihen, että laajakaistaelementti, joka ei vaadi mitään notch-filttereitä tai muuta, olisi tältä kannalta paras vaihtoehto...
Tässä tutkailin plan-B:tä varten elementtejä ja löytyi seuraava elementti: http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&rvr_id=&customid=oesg&item=360191561858 Mielipiteitä? Voiko nuo arvot pitää paikkaansa? Induktanssi tuntuu pieneltä suhteessa Xmaxiin ja 4 tuumaiseen puhekelaan. Elementti voisi tulla samalta valmistajalta kuin T-Bassot, näyttää niin paljon samalta.
Hain tänään MDF:t leikkaamolta, huomenna alkaa baffeleiden sorvaus. Ajattelin viimeistellä kotelot täyskiiltävällä valkoisella kalustemaalilla. Elementit tulevat luultavasti vasta n. kahden viikon päästä, joten testisavuja ei vielä hetkeen saa. Alkusuunnitelmista poiketen teen kotelosta samoilla ulkomitoilla olevan U-bafflen, joka dempataan. Tällä haetaan 6dB h-bafflea parempaa herkkyyttä ja hieman kardioidimaista sätelykuviota. Eri lähteiden mukaan taka-aallon voimakkuutta saadaan u-bafflessa laskettua oikealla vaimennuksella 10-15 desibeliä etuaaltoon nähden, esim. http://www.musicanddesign.com/u_frame.html. Kotelot on joskus tulevaisuudessa muutettavissa suljetuksi koteloksi (Qtc:ksi tulee 0,707) tai resistanssikoteloksi. Alkuperäiset elementitkin menivät vaihtoon toimitusvaikeuksien takia. Uusiksi elementeiksi valikoituivat PD186:t. Toivottavasti ovat maineensa arvoisia.
Mulla on IB- asennustaan (edelleen) odottelemassa tuon isoveli PD2150. Aivan jäätävä elementti, tarvitsee kaksi ukkoa, että sen saa nostettua paikoilleen asennusaukkoonsa. Siltikin sormet olivat vaarassa...:hitme:
2150 on joo melkoinen massamonsteri, yli tuplasti painoa näihin 186:iin nähden. Voi toistaa aika mukavasti IB.ssä. Nyt on kotelot kasattu ja alkaa hamottumaan tuo tornin koko. Pinta-ala, joka lattialtia lähtee ei ole järin suuri, mutta ilmestys kokonaisuudessaan on aika kokoinen . Kittien odottelen tässä kuivuvan, kohta karhentava hiominen ja 1. maalikerros. Pitää ensin kuuklailla vähän ohenneohjeita tuolle maalille (teknos futura 90), testipalasta lähtee maali ihan liian herkästi irti mikä ei ole toivottavaa. Palaa ei ollut karhennettu enkä käyttänyt ohennetta. Vois napata kuvia jossain vaiheessa.
Kotelot on valmiit, vanut tilattu ja PD186:t lähtivät tulemaan viime viikon ke tai to, toivottavasti saan ne viikon lopulla. Tässä valmiit u-pahvelit: Ajattelin lukottaa tornit lattian ja katon väliin tällaisilla custom-tehdyillä (edellisestä projektista jääneillä) jaloilla: Olin vähän yliarvioinut mdf:n tiheyden, valmiit kottaraispöntöt painoivat n. 4kg vähemmän kappaleelta kuin odotettu. Elementtien kanssa yksi laatikko painaa n. 50,5 kiloa. Ylempien pönttöjen punnertaminen paikoilleen voi olla mielenkiintoista, ellei elementtien kiinnitys onnistu boksin ollessa ylhäällä. Osaako joku PD:n omistaja kertoa, että uppoavatko kiristysruuvit siihen elementin "flangeen"/laippaan (ja kuinka paljon), vai onko siinä vain m6-pultin mentävä reikä? Mikäli jälkimmäinen, voi edessä olla uusien pidempien pulttien osto.
Vanhan roudarin neuvo: heilauta reippaalla liikkeellä ylemmän skoben alakulma alemman lootan päälle, kampea skobe sitten pystyyn. Menee helposti kun nostajia on yksi molemmin puolin, tiukassa paikassa myös yksin.
Tänks . Mietin nostokahvojakin jossain vaiheessa, nimittäin siinä voi särkyä vähän enemmänkin jos yksi tuollainen lipsahtaa ja kotelon kulma hivottelee varvasta ja polvi menee sopivasti kartiosta läpi.
2150:ssa näyttäisi ainakin mukana tulevien kuusiokolopulttien kanta uppoavan laipan sisään, olisiko noin puoli senttiä.
Ok, hyvä. Eipä tullut mieleen, että elementtien mukana saattaa tulla kiinnitystarvikkeet kun kotivehkeissä ei juuri koskaan tule mitään.
Mukana tuli tosiaan pulttien lisäksi lyöntimutteritkin. Harmi kyllä pulteilla oli mittaa vain kolmisen senttä, joten joutuu hakemaan pidemmät, kun pääsee asennuspuuhiin.
Noilla pulttipituuksilla oletettiin ilmeisesti, että 30 kilon mötkäle laitetaan puolitoista senttiseen levyyn kiinni . Mulla nää pultit on 40 millisellä kierteellä ja mdf on 25 millistä, eli jos pultin kanta uppoaa elementin reiän syvennykseen (jos sellainen on), niin luultavasti riittävät. Oletko muuten testannut tuolla möhköllä, että kuinka paljon moottori tuhisee 10Hz sinillä lähestyttäessä xmaxia? Onko puhekela ventiloitu sekä magneetin takaosasta että rungosta? 186:ssa olen näkeviväni jotkin ylhäältä aukeavat reiät spidereiden vieressä.
En oo vielä kokeillut soitella, kun elementti on vielä laatikossaan... pitää rakentaa seinä ympäriltä valmiiksi, ennen kuin elementin uskaltaa ruuvata kiinni asennusaukkoonsa. Projekti on "hieman" venynyt, kun alunperin oli tarkoitus saada huone soittokuntoon jo helmikuussa. :hitme:
Ja sitten katsellaan muita elementtejä. PD186:ien moottori tuhisee liikaa dipolisovellusta ajatellen, täytyi perua kaupat. Voi stana. Mitä harkinnan arvoisia 18-tuumaisia elementtejä markkinoilla on? Jeesatkaa vähän että saan joskus projektin läjään Mä olen näitä katsellut, mutta netistä ei löydy mitään juttua: http://bmsspeakers.com/cone-speaker...18s430v2-woofer/18s430v2-woofer-introduction/ Saan yhden luultavasti testiin ensi viikolla. BMS:n neodiumit ovat myös mielenkiintoisia.
Alustavasti olen valinnut ottavani 4* BMS 18N860 ja 4* BMS 18S430v2. 18N860:t ovat melkoisia hirviöitä, 19mm lineaarinen xmax, x-damage lienee siis 76 milliä peak to peak (luultavasti ripustukset ahdistavat jo ennen pohjausta). Simuloinnin mukaan yhdestä 18N860:sta irtoaa painetta alle 70Hz taajuuksilla noin 3dB enemmän kuin yhdestä PD2150:sta tehokeston ja lineaarisen liikepoikkeaman rajoissa. Täällä jotain kuvia, mutta eivät nyt tilapäisesti toimi ainakaan mulla: http://s212.photobucket.com/albums/cc260/anthony_wilkes/?sort=ascending Ajattelin josko näitä pitkäiskuisia monopolisoisi yhden tai kaksi paria jossain vaiheessa ja jylistelisi niillä alle 40Hz taajuudet tai sitten, että ajaisi niitäkin samalla kaistalla pienempien kanssa, mutta musiikilla pudottaisi gain trimmiä alle dipoliveljien ja elokuvilla gaini taas niiden yli. edit: Kuva toimikin: Pienempien ferriittimagneettisten 18S430v2:ien suorituskyvyssäkään ei ole valittamista, mikäli valmistajan ilmoittama kuvaaja pitää paikkaansa. Simuloinnin mukaan liikepoikkeama kasvaa 50-40Hz välillä yli 11 milliin, vaan eipä näy särökuvaajassa että lineaarinen xmax ylitettiin että heilahtaa suurella alueella... Molemmissa moottori on varsin kehittynyt, parhaimpien hifibassojen tasolla. Kolme oikosulkurengasta pitävät puhekelan liikeen lineaarisena ja laskevat induktanssia roimasti (alle 1mH @ 1kHz) eli transienttivaste on keskimääräistä 18-tuumaista parempi (itseasiassa mun 6,5-tuumaiissa Peerlessin HDS:ssäkin on reilusti suurempi induktanssi, vaikka niissäkin yksi oikosulkurengas löytyy). Puhekela on sandwich-tyyppinen ja näkyy myös olevan ventiloitu sekä magneetin takaa, että rungosta spiderin alta/ympäriltä, luultavasti moottori ei siis tuhise liikoja (selviää vasta kuuntelemalla). Täytyy yrittää päästä kuuntelemaan jossain uuden korimallin BMS:ää ja päättää sitten. Netissä on vähän tietoa, ja eivät ainakaan negatiivista palautetta ole saaneet.
Toista päivää testailen lainassa olevaa sisäänajettua 18S430v2:sta. Tuntuu olevan hifikäyttöön pätevä elementti; moottori ei tuhise ja soundi on resoimaton ja vähäsäröinen. Elementti toistaa myös diskanttia jossain puhekelansa uumenissa johtuen todella pienestä induktanssistaan (0,82mH@1kHz). Vaste ulottuu korkeammalle kuin 6,5-tuumaisilla Peerless HDS:llä . Äänenlaatu tuntuu olevan korkeammilla taajuuksilla varsin kohtuullinen, joten nämä voi jakaa korkealta/loivasti, mikäli sovellus sitä vaatii. Kyllä BMS:t taisivat lähteä tilaukseen, hinta-laatu-suhde on erittäin kohdillaan. Huomattavasti vakuuttavampi esitys kuin samassa hintaluokassa oleva PD186. Kolminumeroisia PD:itä alkaa ikä totisesti painaa näiden 2000-luvulla suunniteltujen elementtien seurassa.
Testissä kävi BMS 430v2:n lisäksi 18sound 18NLW9600 sekä Faital Pro 18HP1020: Lisäksi testissä ollut BMS 18S430v2: Faital on vähän xmax-rajoitteinen elementti, ei mikään optimaalinen subwooferiksi. Elementti on toisaalta kevyt ja herkkä, mikä tekee siitä erittäin hyvän vaihtoehdon hintaluokassaan pa-sovelluksiin, joissa ei yleensä alle 30 hertsiin mennä. 18soundin hinnakas basso oli jämäkän tuntuinen, rakennuslaatu parasta a-luokkaa ja speksit varsin hyvät. Äänenlaadusta en vain kamalammin vakuuttunut, ainakaan suhteutettuna hintaan. 18soundin toistossa oli 100-200Hz alueella kolmikosta mielestäni vähiten iskua. Iskussa Faital ja BMS olivat tasoissa, Faital ehkä millin parempi. Kumpikaan, Faital tai 18sound, eivät sovellu (lainkaan) dipoliin kovien hengitysäänien takia. BMS sen sijaan tuhisee lähes yhtä vähän kuin hyvin ventiloidut hifibassot, 18-tuumaiseksi hyvä suoritus. Liikeratojen laajuutta ja kontrollia mitatessa 18sound ja BMS suoriutuivat suurin piirtein yhtä hyvin, 430v2 liikahtaa lineaarisesti luultavasti n. +/- 11-14 milliä. 18 soundin lineaarisuuden arviointia haittasi kovaääniset moottorin suhinat, mutta luultavasti elementtiä voi poikkeuttaa lineaarisesti valmistajan ilmoittaman speksien +/- 14mm verran. Kuten sanottu, Faitalia ei kannata poikkeuttaa kovin paljon; valmistaja speksaa pyöreästi +/- 9 milliä. Kartion ripustus vaikuttaa tuollekin määrälle varsin vaatimattomalta. Faitalin kartio on myös porukan löysin. Mitä tulee elementtien sovellettavuuteen (mahdollisuutta käyttää korkeaa jakotaajuutta ja/tai loivaa suotoa) niin pisimmän korren vie BMS ja toisena Faital. BMS:n elementit soivat hienostii keskialueellakin. Myös Faital soi hyvin. 18soundin bassoa en jakaisi yli 200 hertsissä. BMS ei siis osoittautunut huonoksi edes vertailussa yli kaksi kertaa kalliimpaan 18soundin bassoon, melkeimpä päin vastoin. BMS:n bassot eli 4x 18S430v2 ja 4x 18N860, lähtivät tuolloin siis tilaukseen. Tässä olen muutaman päivän kuulostellut niitä. Tein pari digikamera-videota pitkäiskuisista 18N860:sta (kuvassa kotelon päällä lymyävä neodium-elementti): Opus Dei bass test: http://www.youtube.com/watch?v=hoZ82ffdEgQ Bass, I love you: http://www.youtube.com/watch?v=WqxwNkwt17g Lineaarisen liikepoikkeaman hakeminen 20Hz siniaallolla: http://www.youtube.com/watch?v=U4n_oCvwTcE Silmämääräisesti arvioituna 860:n kartiota pystyy poikkeuttamaan 50-55mm p-p kartion pysyessä hyvin kontrollissa, jonka jälkeen epälineaarisuus iskee voimakkaasti 0,5dB äänenvoimakkuudenkin nostamisella. Tämä kuuluu videolla vaimeana sivuäänien lisääntymisenä (n. 1sek, jonka jälkeen lasken heti volat), tosielämässä lineaarisuuden häviämisestä ei ollut epäilystä. Mitään nakutuksia tai muutakaan sivuääniä moottorista tai ripustuksista ei vielä tässä vaiheessa kuulu, säröt vain pomppaavat kertalaakista reippaanloisesti.