Oho, en ollutkaan ajatellut, että Butler voisi olla Hood. Olisi hänellä aivan täydellinen rooli, kaverissa kun on iästäänsä huolimatta poikamaisuutta, joka mielestäni sopisi loistavasti Robinin hahmoon. Toisaalta, tässä leffassa taidetaan pyrkiä muuttamaan tuota mielikuvaa Robinista tekemällä hänestä vanhempi ja vakavampi.
Pitihän tämä sitten käydä katsomassa. Ensinnäkin odotin trailerin perusteella elokuvan olevan hieman enemmän taistelupainotteinen, vaikka kyllä sitä mättöäkin löytyi. Tappelua oli täysin mututuntumalla suurinpiirtein saman verran kuin Gladiaattorissa, ja muutenkin elokuva muistutti aika paljon edellä mainittua eikä pelkästään Russelin pärstän takia. Toisaalta mies mielestäni sopi kyllä elokuvaan hyvin, ehkä osittain sen takia, että kyseessä ei ollut mikään perinteinen Robin Hood elokuva. Negatiivisesti ottaen se kyllä myös hieman häiritsi, kun elokuvan aikana ei oikein voinut välttyä lieviltä Maximus-viboilta. Elokuva kulki enimmäkseen mukavasti ja missään vaiheessa ei tullut varsinaisesti tylsää. Tosin Spoiler orpopojat, jotka juoksentelivat metsässä aiheuttivat hieman hämmennystä, eivätkä mielestäni ihan täydellisesti sopineet elokuvaan. Tämä ei siis ole perinteinen Robin Hood elokuva, ja siitä johtuen/siitä huolimatta se onnistui ainakin minua viihdyttämään kestonsa ajan. Mielestäni tässä ei ole ihan samaa eeppisyyttä kuin Gladiaattorissa ja elokuva jää muutenkin hieman sen tason alle, mutta silti ihan kelpo katsottava, jos tykkää taisteluilla maustetuista seikkaluista. 3/5 (ja ehkä neljännes päälle)
Robin Hood on erinomainen elokuva. Kaikki turha neitimäinen sukkahousuissa pomppelu poistettu, niin johan tykkää mii tästä. Muutenkin hyvä elokuva tarvitsee henkilöhahmoiltaan syvyyttä ja sitä "kasvukertomus" Russellin toimesta tuo juurikin rainaan. Kun Robin Hood tehdään aikuiseen makuun, niin tältä sen juuri pitää näyttää. On sopivasti politiikkaa ja historian oppituntia poistamaan yleisöstä pahimmat teinit, mutta toisaalta elokuvassa on hienoa maiseman tynkää ja heiluvaa taistelukuvaa pitämään kaikki katsojat hereillä. -Kenelle suositella? -Ei kaikkimullehetisekunti-immeisille.
Eilen tuli katsottua elokuva. Varsinaisesti puitteet oli kunnossa, kuten Scottilta voi odottaakin. Kuvaus toimi (ehkä sitä isoimman taistelun kameratwisteriä lukuunottamatta), maisemat oli hienoja ja muutenkin värimaailma oli sopivan utuinen ja harmaa. Samoin oli mielestäni onnistunut siirtää tarinaa vähän perinteisestä totutusta perioidisesti aiempaan. Musiikkikin oli ihan kohtuullista, joskaan ei yllä Zimmerin Gladiatoriin, eikä varsinkaan kaikkien historiaeeposten parhaimpaan soundtrackiin, eli Hornerin Braveheartiin. Mutta jollain tavalla tätä leffaa vaivasi vähän sama kuin Body Of Liesiä ja American Gangsteria, eli tasavarmaa työskentelyä ja tuotantotiimi osaa kyllä asiansa, mutta jotenkin yleisilmeeltään hengetöntä ja laiskaa elokuvantekoa. Aika meni kyllä joutuisasti kelloa katsomatta. Puitteet siis kunnossa, toteutus vähän uupui. Luonnollisesti Costnerin Robin Hood tragedia/komedia/parodian tämä lyö. Mutta jotenkin tässä ei näkynyt Scottilta samanlaista omistautumista kuten vaikkapa loistavassa Kingdom of Heavenin Director's Cutissa. 3 - 3,5 / 5 tähteä.
Näin järkyttävää leffakalkkunaa en olekaan nähnyt ihan vähään aikaan. Myötähäpeää herättäviä facepalm-hetkiä oli koko vuoden tarpeisiin ja leffa tarjosikin mainion katsauksen tarinan epäloogisuuksien, rytmityksen huonouden, ala-arvoisen dialogin ja yksinkertaisen paskuuden maailmaan. Siitä propsit Scottille! Uskomatonta roskaa: 1/5 :sick:
Sanotaan näin että ihan katsottava, ei mikään erityisen nautittava elämys. Tarina hyppelehti ihan älyttömästi paikasta paikkaan, osan tarinoiden ollessa täysin turhia. Pointsit Crowelle ja Strongille. 2/5 (vertauksena annan Kingdom of Heavenille 3/5) Siinä lopussa Spoiler ne maihinnousualukset pisti kyllä hymyilyttämään, ja ne Marionin sotilaat!! Ei helvet*i!!
Kyllähän tämän katsoi, mutta elokuvana silti aika särmätön tapaus. Kuvakerronta on jälleen huikeaa, mutta Crowe on täysin väärässä roolissa ja jälleen kerran Scott ei saa roolihahmoihinsa minkäänlaista tarttumapintaa. Taistelukohtaukset ovat totta kai näyttäviä, mutta kyllähän näitä Ridleyn leffoissa on viime aikoina nähty jo vähän liiankin kanssa. Koko ajan oli sellainen fiilis, että tämän kohdan olen jo nähnyt Kingdom of Heavenissa tai Gladiatorissa. Scottin viime vuosien tuotanto on ollut aika laihaa, vaikka Body of Liesista tykkäsinkin. Jotenkin tuntuu, että mies on koko 2000-luvun heitellyt näitä elokuvia liukuhihnalta ilman sen suurempaa intohimoa. *** Body of Lies **** American Gangster ** Kingdom of Heaven *** Black Hawk Down **
Oho. Ihmeenkin hyvä leffa oli tuohon sekoiluun nähden... Itse kyllä pidin tuosta ideasta, että kerrotaan vanha tarina vähän eri kulmasta. Alkuperäisestäkin kässäri-ideasta olisi saattanut saada ihan mielenkiintoisen rainan, mutta olisi voinut tosiaan käydä niin, että mikään kassamagneetti se ei olisi ollut...
Eikös Gladiaattorin kanssa ollut vähän samanlaista sekoilua? Muistelen lukeneeni että kuvasten alkaessa koko käsikirjoitusta ei ollut edes valmiina vielä.
Hienosti kuvattu leffa, mainiot puvut, lavasteet ja näyttelijät, mutta käsikirjoitus jätti kyllä paljon parantamisen varaa. Näyttelijöistä etenkin Max Von Sydow ja Cate Blanchett oli vakuuttavia. Mark Strong on hyvä näyttelijä, mutta pikkasen alkaa kyllästyttää katella samaa naamaa pahiksena niin monessa leffassa viimeisen vuoden aikana (Sherlock Holmes, Kick-Ass ja nyt Robin Hood). Max Von Sydow varasti jokaisen kohtauksen jossa oli, pirun hienoa katseltavaa. Lostissa mainiosti pahiksena näytelleen Kevin Durandin valinta pikku Johniksi oli mielenkiintoinen ja toimiva veto. Band Of Brotherssista tuttu Scott Grimes oli myös hyvä valinta, vaikka ihan liian vähän käytetty tässä leffassa. Olisin kaivannut jotenkin paljon "henkilökohtaisempaa" tarinaa Robin Hoodista. Vähemmän epämääräistä ja päästä revittyä historiaa ja enemmän sitä metsää ja toverihenkeä. Tarviiko jokaisessa elokuvassa olla "suuri lopputaistelu"? Sama häiritsi myös Burtonin "Alice in Wondeland" -leffassa. Etenkin kun tässä se lopputaistelu oli niin täynnä facepalm hetkiä: Spoiler Robin Hood Magna Cartan luojan poikana ja suurena sotajohtajana tuntui kyllä oudolta vedolta. Myös ne metsissä asuneet lapset, joista lopussa tuli Marionin "armeija" saivat kyllä outoja myötähäpeän tunteita meikäläisessä aikaiseksi. Marion piti kenties tunkea sinne lopputaisteluun että Robin voisi dramaattisesti pelastaa hänet, mutta aika pakotetulta tuo toteutus tuntui. 6/10
Spoiler Suoraan sanottuna minusta näytti, että Marionin saapuminen hobittiarmeijoineen oli lisätty jälkikäteen. Hänen kohtauksensa lopputaistelusta olisi voinut poistaa miltei kokonaan ilman, että juonenkuljetus olisi kärsinyt ollenkaan. Myös Marionin pari vuosisataa turhan tuore silmikkokypärä otti pahasti silmään. Tosiaankin, ihan hyvä leffa kokonaisuutena, mutta hahmojen "sisään" ei oikein päästy. Spoiler Jäi myös epäselväksi kukamikä Robinin isä oli lopulta ollut, kun lorditkin olivat häntä kannattaneet. Arvosana tuollainen 6.5/10. Ehkä käsikirjoitussekamelskoista johtuen elokuva jäi lopulta aika pinnalliseksi.
No tämä selittääkin. Samaa mieltä. Elokuva oli heikko ja juuri sen suurin heikkous löytyi omasta mielestä käsikirjoituksesta. En tykännyt siitä ollenkaan. Aivan kuin elokuvassa ei olisi ollut yhtenäistä juonta, vaan se alkoi alusta yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen... ... ja uudelleen. 2.5/5.
No nyt tuli vihdoin ja viimein nähtyä tämä tekele, joten pientä analyysiä voisi heittää. Näyttely oli hyvää, mutta ei mitään ihmeellistä, Blanchet ja Crowe vetivät roolinsa aika rutiinilla. Mark Strong oli hyvä, mutta mies saa aina yksiulotteisia pahisrooleja, mikä hieman harmittaa itseäni, koska hän pystyisi näyttelemään vaikeampaakin roolia. Oscar Isaac hoiti hommansa hyvin ja erottui roolinsa takia hyvin massasta. Lost fanina Kevin Durandin näkeminen miellytti ja hän saikin aikaa kameran edessä mukavasti eikä näyttelyssäkään ollut mitään vikaa. Lisäksi hänellä oli elokuvan miehekkäin ase. Juoni oli aika perus hömppää, kliseinen, koska tekijät halusivat varmaankin pelata varman päälle. Odotin enemmän hölmöilyä käsikirjoitussekoilujen takia, mutta niitä ei ollut aivan niin paljon kuin odotin. Huomasi kyllä, että elokuvaan oli otettu kohtauksia ja hahmoja eri käsikirjoituksista, koska rytmi vaihteli ja elokuvaan oli tungettu liikaa hahmoja ja juonen pätkiä. Kliseitä löytyi myös juonen ulkopuolelta kuten elokuvan pahikset olivat lähes poikkeuksetta kaljuja ja arpisia. Lisäksi pahiksien joukosta ei koskaan tuntunut löytyvät jousi -tai ratsumiehiä, joten taistelut olivat aika tylsiä ja kaiken lisäksi liian lyhyitä. Eeppisyys puuttui täysin. Spoiler Godfrey oli myös aika surkea taistelija, ensiksi meinasi saada turpaan sokealta mieheltä, sitten vielä naiselta. Lopuksi vielä kuoli Robinin nuoleen, mikä oli hemmetin tylsä ratkaisu. Olisin toivonut, että hän olisi lopputaistelussa pistänyt pari paronia matalaksi ja mahdollisesti jonkun Robinin miehistä ennen miekkataistelua Hoodin kanssa. Nyt hänestä tehtiin vain pelkuri. Elokuvaa vaivasi myös hengettömyys, vaikka siinä oli keskiajan tuntua ja menoa, ei se siltikään temmannut mukaansa. Siispä 1,85-2/5 jatko-osaa tuskin tulee, koska budjetti oli 200 miljoonaa dollaria ja tuottoa on tullut vaan reilut 300 miljoonaa taalaa.
Tuttujen hahmojen nimien lisäksi mitään yhtäläisyyksiä edeltäviin Robin Hood-leffoihin ei ollut, mutta itse leffa oli viihdyttävä ja toimivakin. Crowe vetää rutiinilla periaatteessa saman roolin, kuin Gladiaattorissa, mikä ei kuitenkaan jäänyt häiritsemään. Cate Blanchettissa on jotain outoa lumovoimaa. Vaikkei ehkä missikisoja voittaisikaan, niin valkokankaalla on silti erittäin upea näky. Mutta oli kuitenkin täysin turha lisä lopputaistelussa. Maisemat olivat upeita ja cgi mukavan huomaamatonta. Käsikirjoitus oli heikoin lenkki, olisin kaivannut tuttuja Robin Hood elementtejä enemmän mukaan. Nyt mukaan oli tuotu uusia juonikuvioita, joista osa ei toiminut oikein millään. Katsoin pidemmän, ohjaajan version ja pystyin istumaan nojatuolissa kertaakaan kelloon katsomatta koko leffan ajan. Annetaan pisteitä vaikka ***,5/*****