Tulihan nämä vielä kasattua loppuunkin. Savuja ei päästäny, mutta ääntä ihan nätiski kylläkin. Hieman ohueksihan ääni jää bassojen osalta noin pienessä kotelossa. Jos volumea laittaa enemmän, menee toisto selvästi tukkoon bassoiskujen aikana. Tietysti tämä minun akustoitu huone voi vaikuttaa osaltaan siihen. Työpöytäkäytössä uskoisin kuitenkin toiston riittävän. Myös jokin diskanttitaajuus sihahtaa ikävästi, minkä takia joidenkin rumpujen pellit korostuu turhan paljon. Muuten toisto on ihan laadukas ja miellyttävä. Vielä lähikenttäkuuntelu on kokeilematta, mutta uskoisin että tulee täyttämään tehtävänsä hyvin. Muutama kuva valmiista pömpelistä. Vielä pitää alle lisäillä jossain vaiheessa piikit, tai jotkin säätöjalat, kallistusta varten. Vaha teki kotelosta mukavasti loimukoivumaisen pinnan. Jostain kulmasta vanerin sivut näyttävät tummemilta ja joista vaaleammilta kuin viilupintaiset kohdat.
Nyt paljon muunmuassa tätä trediä selailleena olisi tarkoitus vihdoin ryhtyä projektiin, eli pari pientä kenties suljettua pönttöä tietokonepöydälle. Nykyisellään äänentoisto tulee sivusta ja takaa, se rasittaa melkoisen paljon jatkuvassa käytössä. Vähän edittiä viisastuneena, pyöräytinkin käyntiin pallokoteloprojektin. Eli biltemasta lampunkuvut ja niitä puukottelemaan. Huomenna pitäisi hakea elementit matkahuollosta ja ruuvailla pallot kasaan. Kuvia laittelen tänne
Eilen tuli pistettyä kasaan noi pallot. Muuten olen erittäin tyytyväinen ääneen, mutta diskantti on melkoisen korostunut. Esim Santanan muutamia vingutuksia ei kuuntele millään kun diskantti puskee esiin sen verran pahasti. Onko tuon diskantin vaimentamiseen oikein muuta tapaa kuin joku equ?
jos saat mitattua/testattua jotenkin korostuneen taajuuden? Perusmetku vois olla hyllykorjain (hmm pieni kela rinnalle vastus, ja nuo sarjaan) Omassa W3:ssa ei tosin ollu ihan noin simppeli tuo korostus, siellä oli pari taajuutta, jotka korostu. Noihin auttaas taas notsi (R+L+C rinnan) Siis kaikkia korjauksia voi tehdä passiivisestikkin, vaatii vaan hieman enemmän säätöä.
Kaiuttimista en sen enempää osannut noita pahoja korostumia kuunnella, ja sisäänajo on vielä kesken varmastikkin. Tuo diskantin joku taajuus vaan pisti korvaan pahemmin. Muuten kuullostaa ihan mainiolle (lue ihan riittävälle niihin juutuub videoihin koneella) :thumbsup: Pitäisi jonkunlaista mittaria ehkä ostella kyllä, saisi vähän tutkiskeltua paremmin noita varsinaisia pääkaiuttimia.
Miten refleksiviritykselle käy, jos se on noin lähellä (5mm-20mm) tasopintaa? Jostain on päähän iskostunut, että tilaa refleksiaukon edessä pitää olla minimissään saman verran ja mieluusti enemmän, mitä putken sisähalkaisija on torvimuodoista juuri välittämättä, eli tässä tapauksessa jättäisin aukon ja tasopinnan väliin ilmaa 5 senttiä tai enemän. -Paavo
Se "turvaetäisyys" on jo olemassa, se on piilossa torven laajentuneessa osassa, torven sisällä tavallaan. Sama juttu kuin lattiaa vasten ampuva kartiokin, eli kun poistumiskäytävän pinta-ala ylittää reilusti kartion alan, tai tässä tapauksessa refleksiputken alan, se riittää. Lasken malliksi esimerkkitapauksen: Kaiuttimen jalustana ja refleksitorvena olkoon trumpettijalka, jonka trumpetin levein kohta on 20 cm ja kapein kohta eli refleiksikanava on 4 cm. Mummohifistien kaavalla tarvitaan puoli halkaisijaa putken pään eteen väljyyttä, siis 2 cm, ja hifistien kaavalla halkaisijan verran vapaata, 4 cm. A) Hifistikaavaa käytetään. Jos kotelon pohjalevyyn sijoitettu refleksiaukko ilman torvea on 4 cm päässä esteestä (4 cm tassut kaiuttimen nurkissa ja kaiutin lepää lattialla tai pöydällä), refleksikanavalla on 3,1415 * 4 * 4 cm pakokanava, siis 50,26 neliösenttimetriä. B) Kun putken päähän asennetaan trumpettijalka, joka on lähimmillään 2 cm päässä pöydän pinnasta, syntyy trumpetin alimpaan kohtaan 3,1415 * 20 * 2 cm pakokanava, siis 125,66 neliösenttimetriä. Huomattavan avara kanava. Oikeastaan trumpetin voisi laskea 8 mm päähän pöydän pinnasta, silloin sillä olisi sama pakoväylän pinta-ala kuin tapauksessa A). Koska trumpettien profiilit ovat erilaisia, pitää laskea pakoaukon väljyyden tilanne trumpetin useista kohdista, eri säteiltä, vaikka puolen sentin sädemuutosaskelin. Ahtain laskutulos määrää minimietäisyyden pöydän pinnasta. Esim. AeroPort-torvissa torven levein kohta ei ole ahtain paikka. Lasketaan hatusta vedetty esimerkkitapaus malliksi nopeasti, vain pari laskelmaa: Sama hypoteettinen trumpetti kuin äsken, nyt lasketaan 10 cm halkaisijan kohdalta, siinä korkeus pöydästä on 5 cm, alaksi tulee 3,1415 * 10 * 5 cm =157,07 cm². 6 cm halkaisijan kohdalla korkeus pöydästä on 7,5 cm, alaksi tulee 3,1415 * 6 * 7,5 cm =141,37 cm². Suora refleksiputki alkaa 11 cm korkeudella pöydän pinnasta, siis torviosuus loppuu siihen pisteeseen. Sanomattakin on selvää, että 11 cm etäisyys pöydän pinnasta on paljon enemmän kuin 4 cm; se hifistien käyttämä kaava. Helpointa on mitata käytännössä miten viritystaajuus muuttuu torvenpään eri etäisyyksillä pöydän pinnasta, koska matemaattinen laskenta ei ole kovin tarkka, tarkempi kaava olisi jumalattoman vaikea, se huomioisi tuhat muutakin parametria, myös sen, mitä tapahtuu kun torven laippa on loppunut. Ja sen, että torven sisällä oleva ilmamassa kuuluu osittain refleksiputken omaisuudeksi (ahtautus tai turbulenssi nostaa viritystaajuutta), osittain huoneilman omaisuudeksi (ei vaikuta viritystaajuuteen). Mitä kauempana torven keskipisteestä jokin asia tapahtuu, sitä vähemmän se mihinkään vaikuttaa. Karrikoituna jos torven laippa on kilometrin kokoinen, on ihan sama makaako se maata vasten vai ei, koska torven "sisään" on jo jäänyt refleksiputken kannalta ääretön ilmatilavuus. Viritystaajuus ei muutu lainkaan vaikka torvea nostaisi metrin irti maasta.
Noihin yllä esittämiini pömpeleihin ajattelin tehdä hieman päivitystä. Kyseessähän on noin 3 litrainen suljettu. Bassopäähän ajattelin hakea hieman tukevoitusta refleksivirityksen kautta. Kotelon nostan pöydän pinnasta jokatapauksessa piikeillä muutaman sentin ilmaa, tällä saan kallistettua ne kohti korviakin. Samalla ajattelin lisätä putkia pohjaan. Koska sisällä ei hirveästi ole tilaa imupiirin ympärillä, niin refleksi putket pitää viedä ohuina siitä ohi. Parin sentin (3/4 tuumaa) kupariputkilla pitäisi tämä saada hoidettua. Jos näitä laitan neljä kappaletta noin 21 senttisiä, niin voin säätää viritystä alla olevan kuvaajan mukaan tukkimalla sopivan määrän putkia. Subbareissahan tälläistä voi käyttää, mutta toimiiko se yläpään toistimissa? Mahdolliset viristykset olisivat 75, 65,5, 54,2 tai 39Hz. Sekä tietysti suljettu.
Kuulostaa kovin matalilta virityksiltä. Muista että sulla on 3" 3l. Katteleppa vastaavia kaupallisia niin harvoista löytyy noin matala viritteisiä.
Ei elementtiä kannata kovin paljon alle Fs:n virittää refleksissä. Transmissiolinjalla pääsisi alemmaksi.
Myyntiin ja isompaa kartiota ja koteloa tilalle. Tai ainakin edes uusi refleksi kotelo. Samalla voit tehdä sen etulevyn viistona, jolloin kaiutin osoittaa korvaa kohti pöydällä seistessään ja kait tämä myös parantaa kotelon sisäistä akustiikkaa. täältä lisää
Elementin fs on 110, mutta sen lähelle viritettynä antaa turhan yksinuottisen basson. Lisäksi musiikissakin on paljon tuon alapuolella olevia taajuuksia, jolloin elementti saavuttaa liikeratansa jo pienillä äänenvoimakkuuksilla. Nostin hieman virityksiä, nyt ehkä useampi on käyttökelpoinen. Aikaisemmasta en ajatellutkaan käytettäväksi kuin paria korkeinta. Nyt ainakin kolme virityksistä näyttää järkevähköltä. Kyseiset viritykset saavuttaa neljällä noin 21cm mittaisella tuumasella kupariputkella. Nyt viritystaajuudet ovat 95, 83, 69 ja 50Hz. Kaiuttimet ovat työpöytäsovellus avokonttorissa ja transmissiolinja ei ehkä siihen sovellu. Uusia koteloitakaan en ala tekemään, nämä ovat sentään ainutlaatuisen näköiset.
Vaikutti tämä pallosysteemi niin hauskalta idealta, että pitihän sitä kokeilla. Äänenlaatu on hintaan nähden ihan kohtalainen. Ohueksihan tuo jää ja "basso-osasto" tuntuu hieman kumisevalta, mutta yläpäässä ei ole mitään omaa korvaa häiritsevää ja stereokuvaakin on havaittavissa. Mennee mainiosti juutuubikäytössä siihen asti kunnes saa Genelecit hommattua. Vahvistimeksi näille on tulossa eBaysta Tripath-pohjainen halpis. Toinen kuva: https://www.dvdplaza.fi/galleria/data/504/medium/tangband2.jpg
Kivan näkönen setti, mistäs oot tehnyt noi pallot? vissiin tämä http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?tuote=35945&sivu=35945.htm&ryhma=6&kategoria=114 eli tuotenumero 35945, jos linkki ei toimi..
Omat kajarit (4 kpl) tulivat viimeinkin valmiiksi noin kahden vuoden hitaan, mutta varman rakennusprojektin jälkeen. Tarkoituksenani oli alkujaan tehdä 5.1 sarjan kaiuttimet lisäten sarjavalmisteisen subbarin, mutta lopulta totesin, että molemmissa olohuoneissa ei tarvita 5.1-sarjaa, toiseen riittää pelkkä 2.1. Kaiuttimet ovat hiukan alle kolmelitraiset, Bilteman liimapuusta askarrellut palisanterin väriset ja ne soivat Philips 3315 dvd-yhdistelmän subbarin kanssa paremmin kuin hyvin ekvalisaattorin asetuksen ollessa "jazz" Pelkästään näistä kahdesta kaiuttimesta ei oikein ole musiikin kuunteluun, mutta subbarin kanssa olen ulosantiin enemmän kuin tyytyväinen. Kaksi ylimääräistä kaiutinta jää vielä varastoon odottamaan loppusijoituspaikkaa. Kuvankin ajattelin ottaa, kunhan tässä ehditään.
Nuo bilteman pallot kiinnosti minua niin paljon, että sellaiset kävin hakemassa. Tänään pitäisi niitä maalailla ja loppuviikosta tulee elementit. threadin otsikosta poiketen päädyin kuitenkin 315 malliin, sillä -kun mistään en mitään ymmärrä- niin veikkasin niiden olevan vähemmän ongelmalliset suuntaavuuden suhteen. Pallukat tulee siis itselleen luonnolliseen paikkaan, eli seinälle soffan taa. kuvia tulloo kun pallot on kuivat ja elementit saapuvat, ensin kauppaan, sitten minulle. niin ja tein pallukoille pienet puiset jalat
Hola, Ootteko muut laittanu jotain painoja noihin palloihin? Ovat niin etupainoiset tuon magneettisuojan takia. Jotain patenttiratkaisua pitäisi myös viritellä pallon pohjalle, että siihen saisi tukevasti seinäkiinnikkeen ruuvailtua. https://www.dvdplaza.fi/galleria/showgallery.php/cat/1183 toimisko noin...
Itse tuli jo vuoden päivät sitten värkättyä tällaiset. Samalla tein tommoiset pienet telineet jotta sain kaiuttimet vähän korkeammalle. Molemmat ovat tällä hetkellä kaapissa ja vailla kunnon käyttökohdetta. Mitään vikaa noissa ei siis ole, ainoastaan ei ole just nyt paikkaa mihin nuo laittaisi.
Kumpiakos suosittelisitte suround kaijuttimiksi? Tangband W3-871sc vai Tangband W4-657sc, tiedän etteivät ole kylläkään mikään paras vaihtoehto mutta, hintansapuolesta houkuttaisi jotain rakennella noista. Edessä tällähetkellä wharfedalen 9.6set.
Täällä palstalla voi hyvinkin törmätä mittamiehiin, mikä on positiivista, niin ei kukaan W3-871SC:ieden omistaja jaksaisi ajella nopsaa ARTA:n THD-mittausta tai viitsisi laittaa linkkiä jos noita on mittailtu jossain? Uskaltaako kukaan arvioida elementin puhekelan "todellista" tehonkestoa, joka ei riipu elementin x-maxista, eli paljonko elementti kestää tehoa/puhekela lämpöä jos se on suodettu esim. 1 kilohertsistä ylöspäin?