Talon pohjan suunnittelua.....ikuisuusprojekti

Muistakaa sitten kun laitatte oven nurkkaan/seinää vasten niin ongelmat ilmenevät siinä vaiheessa kun siihen yrittää saada listaa kiinni. Eli ovet mielellään ainakin sen 10cm seinästä, mikä on toisaalta haasteellista nykyisenä invaovi-aikakautena. Ikkunoita ei myöskään nurkkaan, verhojen sijoittelussa tulee sama ongelma kuin ovien listottamisessa.

MiksuK:n pohjasta:

-Olohuoneeseen isoja ikkunoita lisää, paljon.
-Voisiko ruokailutilaan pistää kahden pienen ikkunan sijasta yhden ison?
-Takka on ilmeisesti koristetakka? Siltikään sitä ei tule laittaa ulkoseinää vasten. Kannattaisiko harkita nykyisillä lämmönhinnoilla kuitenkin varaavaa takkaa ja muurattua hormia, keskemmällä taloa/huonetta?

 

Eteinen todella ahtaan oloinen, paljon ovia ja melko kapea käytävän omainen, lisäksi heti ulko-ovesta tultaessa 90 asteen käännös tuohon käytävälle.
(noin 160cm kuvasta arvioituna)

Eteisen säilytystilaa vähän
WC-ovi avautuu tuohon kaapiston eteen
OH ja RT väliin voisi tehdä matalan seinän ~100cm ruokailutilan puolella
OH ilmeisesti 2 kerroksen korkuinen ja korkeat ikkunat?

 

Läpikulkua muista kuin takkahuoneesta pyrittiin välttämään. Studion nurkasta sen ehkä voisi tehdä, niin että ovet olisivat viereisillä seinillä, silloin tosiaan saataisiin pari neliötä takkahuoneesta studioon.
Kuitenkin jos läpikulku on studion läpi (ovet vastakkaisilla seinillä) niin saaduista lisäneliöistä on hyvin vähän hyötyä. Kulkuväylät halutaan pitää aina selkeinä ja avoinna.
Pakko tuota studiota siis ei ole isontaa, tuohonkin mahtuu yksi musisoimaan. Ongelmia tulee jos porukkaa on enemmän tai laitearsenaali kasvaa.

Tämä oli myös yhtenä vaihtoehtona, tosin niin että sauna ja pesuhuone olivat takaseinän puolella jonne ne mieluiten haluttaisiin. Ongelmaksi tuli juuri läpikuku studiosta vastakkaisilta seiniltä ja sen myötä syntyvät hukkaneliöt.

Takkahuoneen oven sijoittaminen rappujen alle voisi olla hyvä idea. Silloin tosin matka vessaan vähän pitenisi ja kiertäisi ruokailutilan kautta mutta studio saataisiin järkevämmän muotoiseksi ja tuo nykyinen kulkuväylä hyötykäyttöön.
Tontti on erittäin loivasti takapihalle laskeva joten eritasoratkaisuille ei ole muuta perustetta kuin ulkonäkö.

Ikkunoita haluttiin nimenomaan nurkkiin siitä syystä että tila saataisiin näyttämään siltä kuin se jatkuisi ikkunan ulkopuolelle. Mielelläni piilottaisin karmitkin seinään niin että aukossa näkyy vain lasi. Ne verhot mitä tulee, laitetaan roikkumaan verholaudan/katossa olevan syvennyksen takaa jos mahdollista, joka myös tukee haettua selkeyttä ja fiilistä tilan jatkumisesta.

Olohuone on tosiaan 2 kerroksen korkuinen ja ikkunat mahdollisimman korkeat.
Ikkunoita voisi laittaa vielä lisää, mutta sisätiloihin haluttiin vahvoja kontrasteja ja valon ja varjon leikkiä. Siellä missä valoa on, sitä on paljon, ja toisaalla taas hämäriä nurkkia ja onkaloita. Ikkunat eivät tosiaan ole mitenkään loppuun mietittyjä ja tätä fiilistä pyritään mahdollisesti vielä korostamaan ikkunoiden sijoittelulla. Kuitenkin niin että kirkkaana päivänä luonnonvalolla näkee toimia joka paikassa (paitsi teatterissa).

Heittämällä ikkunat näin hain jälleen sellaista "jännää kolmiulotteisuutta" mitä arkkitehdiltäkin tilattiin. Alkaa olla oikeastaan jo makuasioita.. Ikkunat olisivat siis tässä ideassa lattiaan asti.

Joo takan sijoittelu ei ole ehkä paras mahdollinen. Voisihan laittaa tuohon ruokailutilan ja olohuoneen väliin, askelmien paikalle/oikealle puolelle.. Muita ideoita/ajatuksia sijainnista? Takan tyyppiä ei ole vielä päätetty enkä ole ehtinyt hintojakaan juuri vertailla. Kaukolämpötalossa olen ajatellut sitä lähinnä tunnelman luojana ja koristeena, mutta miksei tietysti sen lämmitysominaisuuksiinkin voisi vähän panostaa.

Suunnitelmissa oli aluksi tuulikaappi/lasiveranta keskellä jakamassa talon kahtia. Rakennusalan kapeuden vuoksi (ja kustannussyistä) tästä jouduttiin kuitenkin luopumaan. Samasta syystä eteinen on jouduttu puristamaan tuohon väliin. Voisihan siihen ottaa vaikka kodinhoitohuoneesta pari neliötä ja siirtäisi khh:n sisäänkäyntiä. Ensimmäinen asia mihin halusimme arkkitehdin ensimmäisiin luonnoksiin muutoksia oli tila eteisessä. Tilaa kenkätelineelle, penkille, lipastolle.. Tässä on tapahtunut jo hieman parannusta mutta vielä olisi varaa parantaa. Olisiko eteisen selkiyttämiseksi ideoita? WC:n oven voisi kääntää ainakin avautumaan eri tavalla..

Tämä on kyllä hyvä ajatus. Näyttäisi hienolta varsinkin olohuoneen puolelta tuon tasoeron ja askelmien kanssa.

 

Mä arvasin sen :thumbsup:

Haluaisin kannustaa taas olemaan maksamatta ylimääräistä joka päiväistä elämää hankaloittavista ja vaarallisista muotioikuista. Ilmeisesti olet ihan itselle pitempi aikaiseksi asunnoksi ko taloa tekemässä studioineen ja teattereineen etkä myyntiin? Tuollaisia rappuja vituttaa kulkea pitemmän päälle terveilläkin jaloilla, saati sitten jos tapahtuu jotain ja joutuu keppeihin tai tuoliin.... ei näytä välttämättä eritasot enään sitte niin kivalta.

 

Yläkerrasta tarkemmin tietämättä, voisiko portaat siirtää ihan OH:n takan kohtaan kiinni (avoimen yläosan reunaan)? Tällöin studion voisi suurentaa eteiseen asti ja kulku takkahuoneeseen suoraa portaiden juurelta?

Tasoerojen tarpeellisuutta kannattanee harkita, nyt ruokailun ja OH:n välille pitäisi rakentaa melkein joku kaide jos tasoeroa alkaa olla paljon. (Yksi "nyrkkisääntö" sanoi että pitää olla vähintään kolme porrasnousua tasojen välillä, muuten se on turha ja voidaan hoitaa muulla tavalla.)

 

Tuo takan siirto RT & OH väliin olisi erittäin hyvä ajatus. Siihen voisi suunnitella sellaisen pitkän mallisen takan, jossa olisi kummallakin puolella luukku - tai eihän välttämättä tarvi suunnitella, niitä on ihan valmiinakin.
esim. jotain tällaista:
http://kotisivukone.fi/files/takkaareteco.kotisivukone.com/.album/1246261900333_1_large.jpg
http://kotisivukone.fi/files/takkaareteco.kotisivukone.com/.album/1264328138207_1_large.jpg
Tällä saisi RT & OH "erotettua" myös... Mutta kukin taaplaa tyylillään...

 

Mikä ihmeen fobia joillan ihmisillä on portaita kohtaan?
Melkein koko ikäni olen kahdessa kerroksessa asunut ja ainoa hetki milloin portaat vittuttaa on muutto.
Joku jalan katkeaminen on väliaikainen juttu ja pysyvän invaliditeetin sattuessa on aika vaihtaa kämppää kuitenkin.
Ei vaan pysty ajattelemaan elämää niin synkästi, että alkais suunnittelemaan itselleen invataloa.


Mitä tonne tekniseen tilaan on tarkoitus laittaa?
Omassa talossa piti kans olla 2,7m2 tekninentila ja sinne ei olis mitenkään mahtunut noi kamat mitä taloon loppujenlopuksi tuli.
Ennen kuin alatte huutamaan niistä hukkaneliöistä, niin miettikään ensin mitä sinne laitetaan ja paljonko ne vaatii oikeasti tilaa että ne voi sinne asentaa muutenkin kuin ACADilla.
Omalla kohdalla tekniseentilaan tuli maalämpöpumppu+puskurivaraaja, IV kone+vaimenninyksikkö, porakaivon paineastia, sähkökeskus ja keskuspölynimuri.
Tila saatiin onneksi kellariin ja siitä tuli samalla kellarikerroksen wc.

 

Ohjearvo saunan tuloilmalle on 2 l/s neliömetrille. Hupen saunassa tuo tekee siis 12 l/s.

Kyllä tuo 2 l/s on ollut D2:ssa jo (ainakin) vuodesta 1987.

Toinen juttu on sitten se, että D2:n huonekohtaiset vaihtomäärät ovat oikeastaan ohjeellisia minimiarvoja. Suunnittelijat ja rakennusvalvonta tulkitsevat ohjearvot kuitenkin yleensä määräyksinä, koska niillä tavoitellaan keskimääräisissä olosuhteissa tyydyttävää sisäilman laatua. Saunoissa ja pesutiloissa kuormitukset vaihtelevat ja saattavat käytännössä poiketa merkittävästikin suunnitteluvaiheen arvauksista. Näissä tiloissa suunnitteluarvoina tulisi käyttää reilusti suurempia ilmavirta-arvoja. Ei kai kukaan oikeasti pelkää, että saunassa olisi liian hyvä ilmanvaihto.

Mielenkiintoista. Kerrotko mulle miksi näin tapahtuu?

 

Thumbs up täältä!

Seinästä seinään ulottuvat panoraamaikkunat on todella upeat ja on sääli, että nykyään ei näitä juuri rakenneta. En myöskään ymmärrä ajatusta, että verho ei saisi peittää ikkunaa: jos ikkunat täyttävät koko huoneen leveyden, on vain kivan näköistä, että reunoissa on verhot, joiden takaa valo siivilöityy.

Niissä "vanhoissa" asunnoissa, joissa olen asunut, on monesti puuikkunat kiinnitetty suoraan julkisivun tukirakenteisiin. Tällöin ikkunakarmeja ei oikeastaan ole, vaan puitteet kiinnittyvät suoraan nurkkiin. Tällaisia ratkaisuja tuskin tehdään nykyisissä alumiini-ikkunoissa

Hirveimpiä tekeleitä imo ovat nykyajan pienet makuuhuoneiden ikkunat, jotka ovat kaikilla mahdollisilla tavoilla tylsästi keskellä huonetta vailla mitään mielenkiintoa. Tekee asunnosta tylsän sekä sisältä, että ulkoa.

 

Kiva ja toimivan oloinen pohja. Huomaa että arkkitehti osallistunut suunnitteluun.

- KHH vaikuttaa toimivalta, varsinkin jos autotalli sijaitsee sen ulko-oven yhteydessä.

- Eteinen voisi olla kyllä avarampikin, mutta riittänee, myös kaappitilan suhteen, jos talon oma väki kulkee enimmäkseen KHH:n kautta ja siellä mahdollisuus ulkovaatteiden säilytykseen.

- Studio muutettavissa myöhemmin vaikka pieneksi toimistoksi (asukkaiden tai tarpeiden muuttuessa)

- Wc:n kätisyyttä en lähtisi vaihtamaan. Liikesuunta nyt oikea.

- Ruokailutilan ikkunat säilyttäisin alkuperäisen suunnitelmasi mukaisina.

- Yläkertaan ehdottomasti kylpyhuone (ei pelkkää Wc:tä)

Tietämättä yläkerran lay-out:ia (aikuisten makuuhuone KHH:n päällä?) sijoittaisin takan jo ehdotetulla tavalla tilanjakajaksi ruokailutilan, ja olohuoneen välille (Jämerän Garbo:n tyyliin). Ja kumpaankin tilaan avautuvalla luukulla, totta kai.

Mutta miten minusta tuntuu, että se arkkitehti piirsi pohjan sittenkin "viissatasella"

 

Mikä ihmeen tarve joillain ihmisillä on maksaa ylimääräistä (yleisesti muutenkin suurella velkaosuudella rakennettaessa) asioista jotka ainoastaan hankaloittavat elämää (ja minun mielestä) tarjoavat vain vähän tätä esteettistä antia.

Kyllä olen tiennyt joka kerta kun asiasta olen tänne kirjoittanut että tämmöinen edes väliaikainen vammautuminen on hyvin epätodennäköistä ja tavallaan huono esimerkki. Esim ko pohjassa ei välttämättä tarvi kulkea kerrosten välisiä rappuja kuin pari kertaa päivässä kun normaali oleminen onnistuu alakerrassa. Mutta jos normaali kulkeminen ei onnistu niin veikkaan ettei silloin epäkäteviin sisustuskikkoihin upotetut rahat tunnu ihan oikein kohdennetuilta.
Ja mitä invataloon tulee niin jos esim Miksuk suunnittelee taloa studioineen ja teattereineen niin en edelleenkään usko että siitä on tarkoitus heti lähteä. Nykyään jokaiseen uudismökkiin piirretään ne invaympyrät ja tehdään muutenkin kestäviä ratkasuja rakentamismääräyskokoelman mukaan eikä sitä kutsuta invataloksi vaan elinkaariajatteluksi.

 

No sitähän minäkin, ei siellä määräyksessä mitään lue tuloilmasta kiukaan päälle.
Oven ali suihkutiloista tuodaan suurin osa.

No mitäpä tollanen jatkuvalämmitteinen peruskiuas imis ilmaa, 100-200 kuutiota tunnissa hiha-arviona? Sillä on valtava merkitys ilman vaihtuvuuteen ja ilmanvaihdon tasapainoon.



PS. Painovoimaisesta ilmanvaihdosta tulikin mieleen, tietääkö kukaan miten muutaman vuoden takainen (Hämeenlinnan?) asuntomessutalo oli käytännössä toteutettu? Siellä piti olla painovoimainen ilmanvaihto rakennusmääräyksiä noudattaen, mutta enpä jaksanut asiaan silloin perehtyä.

 

Sillä positiivisella poikkeuksella tosin ettei koko talo ole käytävää! Kommentti näin niinkuin asuntomessuilla useampaan otteeseen vierailleena.

 

Aika paljolta kuulostaa, mutta olen kyllä huomannut että joissakin puukiuastaloissa käydään takkakytkintä painamassa muutamaan otteeseen. Ja lisäksi oma kohtainen kokemus takasta, joka polttaa pesällisen puuta n.20-30 minuutissa. Sen vedon saa sekaisin liesituulettimella keskiasennolla, joka vastaa n.300m3/h. Joten ei se nyt ihan mahdottomalta tunnu tuo luku. Ja sitten kun tuota vertaa ilmanvaihtokoneen tehoihin luokkaa 100l/s (?) niin sehän tekee 360m3/h ...

 

Tällaistahan tämä on, tasapainoilua kustannusten, ulkonäön ja helppokäyttöisyyden kesken. Voin myöntää että viimeksimainittua en ole juurikaan osannut huomioida. Laittaisin saunaankin 60cm karmittoman oven jos määräykset olisivat sen mahdollistaneet ja siirtämällä ammeen saunan seinustalle saanut kotiteatteriin 30cm lisää leveyttä. Tottakai jokainen saattaa joutua pyörätuoliin tai muuten vammautua ja varmasti silloin olisi tyytyväinen että talossa pääsee liikkumaan. Mutta siitähän pitävät jo invamääräykset huolen. Kuitenkin jos talo suunniteltaisiin kokonaan tältä pohjalta niin se olisi hyvin eri näköinen. Kuten myös pelkästään rahansäästön kannalta ajateltu, tai ulkonäkö etusijalla rahaa säästelemättä suunniteltu. Eritasoratkaisu alakerrassa ei ole kustannustehokas saati sitten millään tavalla järkevä ratkaisu ja sitä täytyy vielä miettiä. Mutta ei tule moni muukaan asia talossa olemaan.

Muuten todella hyvä ajatus, mutta yläkerrasta täytyy saada kulku parvekkeelle. Sille ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin tuosta portaiden yläpuolelta samalta kohdalta kuin terassin ovi olohuoneesta. Ehkä jos olohuoneen korkeaa tilaa vähän pienentäisi niin tämä onnistuisi.

Aikuisten makuuhuone on todellakin khh:n päällä koko rungon levyisenä.
Todella komeita ratkaisuja nuo tilanjakaja-takat. Ehdotan takan siirtoa arkkitehdille.

Taloon tulee kaukolämpö joten lämmitystekniikka ei vie niin paljon tilaa. Sen lisäksi ainakin sähkökeskus. Ilmanvaihtokoneen joutuu ehkä sijoittamaan jonnekin muualle, keskemmälle taloa.

Kylpyhuone vastaan wc on kustannuskysymys, kylpyhuone olisi ilman muuta parempi vaihtoehto..

Joo näissä kuvissa mitä arkkitehdilta on nyt saatu on seinät todellakin viissatasta..ollaan ihan rakennusalueen rajoilla ja kai tuo on ainakin osittain jonkinlainen varmistus että sovitaan tontille. Itse en pidä 500 harkkoa mielekkäänä vaihtoehtona..

Suunnittelin vielä kahta tuollaista seinään upotettua hyllykkoä eteinen/keittiö kulmaukseen. Tosin ehkä vähän ohuemmasta tavarasta kuin tuohon piirsin.. Takaseinä tummaksi, lasihyllyt tai sitten tuollaiset paksut niinkuin oheisessa kuvassa ja halogeenit yläreunaan niin siihen voisi pistellä niitä sukulaisilta saatuja maljakoita yms. koriste-esineitä. Liitekuvaa voidaan muuten käyttää yhtenä referenssinä muutenkin, esim. tuon ruskean seinän suhteen, ja tuollaiset roikkuvat "jääpuikko" valaisimet on pakko saada olohuoneen korkeaan tilaan..

 

Ymmärsinköhän mä vähän väärin ton "viissatasella piirtämisen"?

 

Tai sitten minä.. Aikaisemmin oli noista harkoista puhetta tuolla toisessa ketjussa joten kuvittelin Garretin tarkoittavan sitä.

 

Eli siitäkö tämä kiikastikin? Olet oikeassa. Tästä ei ole mitään D2:ssa. Tämä tieto löytyy taas sitten RT-kortista ja kiuasvalmistajien käyttöohjeista.

Mutta määräykset kyllä velvoittavat että saunaan on tuotava ulkoilma-kanava. Ei tarvitse olla Sherlock H. ymmärtääkseen että sen paras paikka on kiukaan päällä.

Väärin. Rakennusmääräykset yksiselitteisesti kieltävät tämän.

Löylyhuone ei ole alipaineinen, koska sinne tuodaan puhdasta ilmaa yhtä paljon kun mitä poistetaan. Siksi tuloilma laitetaan kiukaan päälle ettei se valu heti lattialle jalkoja kylmentämään (kiukaan korkeudella ei siis ole tähän ilmiöön mitään merkitystä) ja kun se on kiertänyt tilan, poistoventtiilin luonnollinen paikka on lauteiden alla alempana. Tosin monesti tämä toteutetaan niin että ilma poistuu oven ali pesutiloihin jossa luonnollisesti aina poistokanava.

Jos sinun saunasi on suunniteltu niin, että raikas ilma tulee ensin eteisestä tms. tilasta pesuhuoneeseen ja imetään sieltä sitten vielä löylyhuoneeseen, en epäile etteikö raitisilma olisi ongelma ja kosteusvauriot todennäköisiä tulevaisuudessa. Lisäksi tominnallisuus on määräysten vastainen.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma taas vaihtuu juuri noin. Poisto ylhäältä katosta lauteiden yläpuolelta. Mutta tässä käsiteltiin nyt uudisrakennusta ja sinne tuo painovoimainen ratkaisu ei enää ole mahdollinen.

Oikein ja väärin. Arviosi osuu aika hyvin Iki:lle joka kuluttaa tunnetusti runsaasti puuta (15 kg/h). Se vaatii n. 150 m3 korvausilmaa tunnissa ~ 42 l/s. Tähän ei tulokanavan ilma riitä, joten korvausilma on järjestettävä ulkoa. Kiukaan valmistaja sitten määrittelee riittääkö talon normaali ilmanvaihto myös palamistapahtumaan, vai tarvitaanko erillinen korvausilmatulo. Siksi LVI-suunnitelmassa se on aina tehty ja käyttö jää asukkaan harkinnan varaan.

Summa summarum

Tämä keskustelu alkoi siitä, että koetin saada Huppea huomaamaan, että syyt hänen mielensä muuttumiseen olivat minusta vailla perusteita. Vaikka minusta nyttemmin tuntuu ettei Huppe oikeasti halunnutkaan tuota Kastorin läpilämmitettävää kiuasta, enkä siksi jaksa enää vääntää, kerrottakoon nyt silti vielä että jos minä oikeasti haluan jotain, otan silloin itse aina asioista selvää. Tällöin minulle oli itsestään selvää, ettei tuo Kastor maksa 3500 euroa, eikä puukiukaat vaadi hiukkaskiihdyttimellä varustettua 3000 euron piippua, ilmanvaihto toimii aivan kuten saunasta lämmitettävällä kiukaallakin ja vastaukset seuraaviin kysymyksiin olisivat tulleet kuin tykin suusta:

Ei ota, vaan kuten normaalissa kiukaassakin tuhkaluukun kautta löylyhuoneesta.

Ihan samalla tavalla kuin normaalikiukaassakin. Luukku avautuu myös löylyhuoneen puolelta.

Ehkä se johtui siitä, että pidin itse esittämääni ideaa hyvänä, mutta jotenkin viime päivinä käyty keskustelu toi mieleeni tämän vanhan mutta loistavan sketsin.

 

Viimeksi tänään taas juttelin niin kyllä se Iki vaatii tuuletetun hormin, mikäli siis teräshormin siihen tahtoo. Ja hintaa on minkä on.
Kastorin kiuas oli tosiaan suositushinnaltaan 3500 euroa, tonninhan siitä saa helposti pois. Silti kiuas teräshormeineen on kalliimpi kuin tavallinen kiuas, takka + hormi muurattuna.

Lisäksi tuohon painoi se etten TAHTONUT tosiaan enää tuota verkkokiuasta, koska niitä on kunnollisia vain Iki ja Iki on ruma jos siitä tekee seinänläpi lämmitettävän. Eli kuten arvelitkin, omat valinnat painoivat asiaa myös paljon. Eli palattiin vanhaan: varaavaan takkaan ja tavalliseen kiukaaseen. Puut ovat ilmaisia, ei varaavasta takasta haittaakaan ole näin ilmastonlämpenemisen alla 30 asteen pakkasissa.

 

Saahan tuon Ikin tilata lasiluukullisenakin jos ei tuo teräsnaama miellytä. Itseäni kiinnostaa tuo uusi KIVI-IKI dSign Vertti Kivi & Co, ihan pätevän näköinen kiuas!