Kuitenkin näyttäisi siltä että jos laitetaan esim. 80% hyötysuhteen ilmanvaihtokone niin vuotoluvulla 4 päästään silti vaatimuksiin vaikka seinän U-arvo on 0,28.
Eri asia sitten mistä saat noin hyvän koneen, onko sellaista ? En tiedä kelpaako muu kuin VTT:n sertifikaatti, itse vein LTO koneesta sellaisen rakennusvalvontaan. Itselle tulee Enervent Pingvin jossa VTT:n sertifikaatin mukaan hyötysuhde 71 %.
Taitaa nuo prosentit mitä olen katsellut olla pelkkiä mainoslukuja. Tarkemmin en ole ilmanvaihtokoneisiin vielä perehtynyt. Hyvähän tuo 71% on, silläkin ehkä mahdollista päästä vaatimuksiin.
Alkaa mennä pahasti Off-topic:iksi, mutta MiksuK:n siunauksella jatkettakoon vielä hieman. Pitäisi aina tarkistaa lähde, ennen kuin menee väittämään mitään julkisesti. Nuo mainitsemani arvot laitoin ulkomuistista. Ylitys lasketaan todellakin kokonaislämpöhäviöistä. Mutta se ei mielestäni muuta asian ydintä. Muutan siis lausuntoani niin että "375 mm harkoista saa rakentaa vielä jatkossakin, mutta se on erittäin haasteellista, ja mitä suuremmalla todenäköisyydellä taloudellisesti epäjärkevää." En tiedä minkälaista rakennusta olet suunnittelemassa, mutta ohessa muutama huomio asiaan liittyen. Lasketaan karkea esimerkki. 150 m2 suuruinen rakennus yhdessä tasossa ------------------------------------------ alapohja 150 m2 yläpohja 150 m2 Ulkoseinän piiri 49 m Normaalilla huonekorkeudella (2500 mm) seinäpinta-alaa 122,5 m2 Ikkunoiden ja ovien osuus >10%, käytetään 17,5 m2 Ulkoseinille jää 105 m2 Talon vaipan kokonaisala: 150 + 150 + 17,5 + 105 = 422,5 m2 Ulkoseinien osuus vaipasta 24,9% Tuosta voi päätellä kuinka paljon ulkoseinän lämmöneristävyyden osuus on kokonaishäviöistä ja miten sen heikentäminen vaikuttaa muihin rakenteisiin. Jos taas suunnitelmissa olikin 2-kerroksinen talo, muuttuu laskelma seuraavasti: 150 m2 suuruinen rakennus kahdessa tasossa ------------------------------------------- alapohja 75 m2 yläpohja 75 m2 Ulkoseinän piiri 69,3 m Normaalilla huonekorkeudella (2500 mm) seinäpinta-alaa 173,2 m2 Ikkunoiden ja ovien osuus >10%, käytetään 17,5 m2 Ulkoseinille jää 155,7 m2 Talon vaipan kokonaisala: 75 + 75 + 17,5 + 155,7 = 323,2 m2 Ulkoseinien osuus vaipasta 48,2% Nyt ulkoseinän osuus kaksinkertaistuu kokonaislämpöhäviöiden suhteen. Eli hommasta tulee entistäkin haastavampaa. Ellei mahdotonta. Mitä isomman talon ja mitä korkeammat sisätilat suunnittelet, sitä vaikeammaksi homma menee. Tärkeintä on, että arkkitehtisi suunnittelee talon modulimittaan ja ilman "kivistä yläpohjaa". Tällöin sinulla on kaikki vaihtoehdot käytettävissä materiaalin suhteen. Yksiaineisuus ja yksinkertainen rakenne olivat ne jotka minuakin kevytbetonissa viehättivät. Ja siksi pidinkin kiirettä rakennusluvan kanssa. Nyt minulla on kolme vuotta aikaa rakentaa vanhoilla määräyksillä. Mutta nykymääräyksin en pidä sitä enää saavuttamisen arvoisena. Yksiaineisuus tuli vain yksinkertaisesti liian kalliiksi. Tämä nyt on taas subjektiivinen mielipide, mutta minusta ikkunoiden tärkein funktio on se että niistä näkyy läpi. Tänä talvena olemme saaneet lukea useasta eri tapauksesta jossa jopa määräystenmukaiset ikkunat ovat jäätyneet umpeen ulkoa. Jos alat kompensoimaan ulkoseinää ikkunoilla, hintaeroa tulee heti 20% lisää normiratkaisuun (U=1,0) ja ikkunoiden jäätyminen alkaa olla varma. Niin typerältä kun tämä kuullostaakin, niin mitä enemmän taloosi ikkunoita laitat, sen helpommin saat ulkoseinän kompensoitua. Ja voisinpa vaikka lyödä vetoa että Siporex-sidonnainen arkkitehti näin tekeekin. Tämän maksat sitten ensin lisääntyneenä investointina, ja myöhemmin lämmityslaskuissa. Sitten asia on ok. Tuo yhteinen näkemys on erittäin tärkeää. Ja sertifikaatteja löytyy vain kahdelle laitteelle. Kummatkin olivat valitettavasti minun rakennukseen liian pieniä (poistoilman tarve 80 l/s). Tämäkin kannattaa ottaa huomioon tasauslaskelmaa tehtäessä.
Off-topicissa ollaan rankasti mutta eipä se ainakaan minua haittaa. Aihe on vähintään yhtä tärkeä kuin kotiteatterin suunnittelu. (Johon kyllä palataan myöhemmin tässäkin ketjussa..) Koitin laskea pinta-aloja nykyisen pohjan mukaan. Tarkkoja lukemiahan nämä eivät ole mutta kyllä näistä jotain käsitystä saa. Ulkoseinien pinta-alaksi sain 291m2, josta laskin ovien vievän noin 11m2 ja ikkunoille arvioin 29m2. Ulkoseinille jää siis 251m2. Yläpohjaa on 126m2 ja alapohja 128m2. Näillä mitoilla päästäisiin vaatimuksiin esim. seuraavilla arvoilla: ulkoseinä 0,28, yläpohja 0,07, alapohja 0,10, ikkunat 0,76, ovet 1,00, ilmanvaihdon hyötysuhde 72% ja poistoilmavirta 75l/s. Ilmanvaihdon suhteen olen kyllä sen verran pihalla etten tiedä onko tuollaista konetta olemassa. Talon malli vaikuttaisi kyllä olevan mahdollisimman hankala lämpöhäviöiden suhteen. 0,76 ikkunoita löytyy esim. Skaala Skandia mallistosta, hinnasta ei mitään käsitystä. Ja olisihan niistä tosiaan mukava nähdä läpikin.. Vaatimukset voidaan siis täyttää tässä tapauksessa siporex 375 harkolla. Mutta kuten sanoit, järkevää se ei välttämättä ole kustannusten kannalta. Halvin tapa selvinnee aikanaan.
Ei noitten lämpöarvojen ja kompensaatioiden takia kannata yöuniaan menettää. Se on arkkarin/rakennesuunnittelijan murhe pähkiä niitä ja tehdä lämpöhäviölaskelma, siitä te niille maksatte. Kompensaatiolaskelmassa sitten on kivasti eritelty ihan kaikki pinta-alat yms ja suunnitteluratkaisujen ero perusratkaisuun (vaatimuksiin).
Tuohon riittää hyvin tuo Enerventin LTR-3. Eikä ole edes kallis kone. Olisin itse valinnut sen, mutta tehostusvara ei ihan riittänyt. Kysyin Skaalalta hintaeroa 2009 ja 2010 normien ikkunoille. Se oli 5% huonompien eduksi, joten unohdin säästön tuossa kohdin saman tien. Meille ikkunaa tulee 29,9 m2. Tämän vuoden normilasit (Beta, U-arvo=1,03) olisivat maksaneet n. 8 000 euroa. Kun kyselin parempi (Alfa), kerrottiin niiden olevan n. 25% kalliimmat. Eli kokonaishinnan piti olla kymppitonnin tietämissä. Myöhemmin kun sain niistä sitten tarjouksen, oli se 12 000,- Skaala on tällä hetkellä harkinnassa, mutta Beta-mallina, eikä ykkösvaihtoehtona.
Skaalahan on pärjännyt aika hyvin tm-rakennusmaailman ikkunatesteissä. 2/06 testin kakkonen ■ Skaala on vertailun ainoa ikkuna, jonka eristyslasin täytteenä on argon-kaasu. Tämä näkyy erittäin hyvänä lämmöneristävyytenä. Kun hintakaan ei ole testin kallein, voi vain ihmetellä muiden valmistajien myyntipolitiikkaa. Vettä Skaala pitää testin kolmanneksi parhaiten. Ennen kuin vesi pääse sisään, tarvitaan jo melkoinen myräkkä. Testivoittajan suoritukseen on toki matkaa. Tärkeintä silti on, että vesi tulee vuototilanteessa puitteiden väliin, ei rakenteisiin. Ilmatiiviydeltään ulkopuitteeltaan tiivisteetön Skaala on testin väljin ikkuna, mutta kakkosluokkaan silti päästään. Toisaalta Skaalasta saa ulkopuitteen tiivistämällä äänieristävimmän tuotteen. Hyvää: Hyvä lämmöneristävyys Huonoa: Ilmatiiviys varauksin Ei käyttöohjetta Yleisarvosana: 8,0 1/09 Skaala Skandia ALFA175 S VOITTAJAIKKUNAN järeys näkyy sekä jyhkeässä painossa että hyvissä suoritusarvoissa. Tarkempi perehtyminen rakenteeseen toisaalta myös hämmentää. Ulkopuitteen ulommaisella lasilla on paksuutta peräti kuusi millimetriä, mutta silti kumpikin puite lepää vain kahden saranan varassa. Testauksen aikana tästä ei kuitenkaan aiheutunut ongelmia. Karmien tappiliitokset ovat etenkin alalaidasta harvahkot. Vasen alakulma osoittautuukin vuotokohdaksi, joskin vasta aivan vesitiiveystestin loppuvaiheissa. Pientä laatuongelmaa Skaalastakin siis löytyy. Lämmöneristävyydessä ikkuna pitää ainoana sen mitä lupaakin. Eroa kilpailijoihin syntyy näin ollen enemmän kuin pelkkien myyntipuheiden perusteella voisi uskoa. Kun ilmatiiveyskin on kohdallaan, voidaan jo puhua aidosta energiaikkunasta. Ääneneristävyyteen Skaalan massiivinen rakenne vaikuttaa myönteisesti. Melu pysyy ulkopuolella erinomaisesti. Teippauskokeet osoittavat, ettei arvoja voi ainakaan kotikonstein enää tästä parantaa. Vaan eipä ole tarvekaan. HYVÄÄ Lämmöneristävyys Vähäinen ilmanläpäisy Vesitiiveys varauksin Ääneneristävyys Lämmöneristävyys 2010-tasolla HUONOA Ei ohjeistusta mukana Karmiliitosten raot Yleisarvosana: 9,0
Ei siporex oman kokemukseni mukaan erityisen hankala ole kiinnitysten suhteen. Proppuja tarvitaan, mutta kevyempään tarpeeseen (taulut yms.) kelpaa melkein proppu kuin proppu, ja kun käyttää pitempiä ruuveja ja työntää propun seuraksi reikään sopivaa tököttiä niin seinässä pysyy painavampikin tavara. Kipsilevyyn kiinnittäminen se poppakonsteja vaatii, jos joku. Teatterihuoneen seiniin kannattaa käyttää harkkoja ja unohtaa 10 cm ja ohuemmat seinälevyt - raskaammat kiinnitykset sellaisiin voivat olla epävarmoja, ja aika köykäiseltä ne levyseinät muutenkin vaikuttavat. Kannattaisin myös 270:n huonekorkeutta. Meillä on sellainen, ja teatterihuoneen parikymmentä senttiä laskettu alakatto on vielä mukavan korkealla. Nikkaroin itse katon (Gyptone) ja tein seiniin 5-20 cm koolaukset ja resonaattorit pääasiassa kipsilevystä. Huoneen "raakaleveys" on 430, ja koolaukset kaventavat tilaa noin neljään metriin, mikä on minusta OK, mutta paljon en tuosta enää olisi kaventanut... Akustiikkaa ja resonansseja ei ole mitattu, mutta on tarpeisiin "riittävän hyvä", ja yleensä jopa vieraat (vaimoväki mukaanlukien) spontaanisti huomaavat akustiikan eroavan selvästi olohuoneen melko kaikuisasta tilasta.
Hyvä tietää että tuollainen ilmanvaihtokone löytyy. Pitää noihin vielä perehtyä vähän tarkemmin. Ihan varteenotettavalta vaihtoehdoltahan tuo Skaala vaikuttaa ja varmasti otetaan tarjous sieltä. Nyt on kolmas luonnoskierros arkkitehdilla menossa ja tällä viikolla saadaan seuraavat kuvat talosta. Teatterihuoneen korkeudeksi tulee 270cm. Leveys on tosiaan aika tiukka..mielelläni ottaisin tuohon enemmän ja ensimmäisissä luonnoksissa se olikin 360cm. Vieressä on kuitenkin sauna ja pesuhuone joihin ei haluttuja kalusteita saatu mahtumaan joten teatteria piti kaventaa. Pohjassa on jouduttu tekemään kompromisseja vähän kaiken suhteen että halutut toiminnot ja tilat saadaan taloon vielä halutussa järjestyksessä ja pysytään edes suunnilleen kustannusarviossa..
Yksi pikku ongelma tulee muuten kotiteatterin suhteen. Sieltä pitäisi kuulemma olla jonkinlainen poistumistie, ikkuna tai ovi tai joku luukku pihalle. Ikkunaa en kuitenkaan tuohon tilaan haluaisi. Kuinkahan iso tuollaisen luukun pitää määräysten mukaan olla? Kaksi kolmesta seinästä on ulkoseinää, "valkokangasseinä" ja toinen sivuseinä. Olisiko kenelläkään järkevää ratkaisua tähän? Pitäisikö vain iskeä ovi johonkin nurkkaan ja peittää se akustointimateriaaleilla? Ulkopuolelta talo näyttäisi kyllä huonommalta kun tuohon kohtaan juuri haluttiin seinää jossa ei ole ylimääräisiä aukkoja.
Kuka tommosta vaatii? Pitääkö halkovajassa + vessassa, kylppärissä, saunassa ja ruokailutilassakin olla varauloskäynti?
En tiedä mihin tämä perustuu. Mahdollisesti olen ymmärtänyt väärin. Arkkitehti ohimennen mainitsi asiasta mutta saattoi tarkoittaa vain että hänen mielestään kannattaisi laittaa. Joten varmistanpa asian sieltä.
Teen Sketchupilla oman version pohjakuvasta ja piirrän mukaan vähän enemmän kalusteita kun saadaan sellainen piirustus missä on kaikki mitat. Voin laittaa tuonne kuvaa sitten. Nyt on vielä autotallin ja kattojen suuntaa pyöritelty. Omat luonnoksetkin josta arkkitehti lähti jatkamaan tehtiin Sketchupilla. Täytyy tehdä taas valmiista piirustuksista 3D-malli Sketchupiin jossa voi valaistusta yms. suunnitella.
Hieman tilannepäivitystä alkuperäiseen aiheeseen. Eli tässähän on kotiteatteri jo pian valmis, vain pientä viimeistelyä vailla :thumbsup: Pieniä muutoksia voi vieläkin tehdä väliseinien paikkoja säätämällä (talossa ei ole ainuttakaan kantavaa väliseinää) mutta kooksi on tällä hetkellä suunniteltu 3,25 x 5,5 x 2,7 metriä. Vähän suurempikin tuo olisi voinut olla varsinkin leveyssuunnassa, mutta joku raja on neliöille laitettava. Lasketussa katossa tulee menemään ilmastoinnin putkia, tosin ne saisi kyllä yläpohjan päälläkin menemään. Ilmastoinnille on tulo ja poisto omilla vaimentimilla (koneen lähellä lisäksi toiset) ja viilennykseen suunniteltu ilmalämpöpumppu. Olisiko suosituksia mahdollisimman hiljaisesta mallista?
Moi, Pakko tulla kysymään, että menitkö päätymään skaalan tuotteisiin? Jos et niin hyvä, tai jos on vielä harkinnassa, niin täältä tulee erittäin vahva EI. Itsellä ei ole mitään hyvää sanottavaa niin ovien tai ikkunoiden laadusta tai firman toiminnasta virheidensä korjauksiin millään tasolla. Jätän tarinoimisen pois, mutta omasta kokemuksestani tiedän mistä puhun.
Skaalaa ei ole tulossa. Tarjous kyllä otettiin mutta hinta oli kova ja myyjän asenne hieman ylimielinen. Paras tarjous saatiin Domukselta ja sieltä on jo ikkunat tilattukin. Aiemmin pidin Skaalaa luotettavana ja laadukkaana mutta kuulin kauhutarinoita myös eräältä toiselta rakentajalta. Toki vastaavia ongelmatapauksia löytyy varmasti kaikista, mutta Domuksesta on muodostunut ihan kohtuu asiallinen kuva. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinät on kolmea harkkokierrosta vaille valmiit, sitten välipohjaa päälle ja yläkerran kimppuun. Teatterihuoneessa on tällä hetkellä hiekkaa, siporex-lavoja ja lattiaeristepaaleja telineinä. No ompahan ainakin projekti käsitelty täällä sitten ihan alusta saakka.