Luin tämän myös läpi ja itseasiassa tuo tiivistelmä ei anna kovin hyvää käsitystä. Alkuperäinen käsikirjoitus on tosiaan tyyliltään varsin erilainen, vähemmän pateettisia vivahteita ja enemmän hahmoja ja dialogia. (Ei pyhiä henkiä... kelpoisuus on ansaittava "kovemmalla" työllä... taustat selvitetty... enemmän vuorovaikutteisuutta...) Probleemahan on tosiaan se että aineistoa on ihan liikaa yhteen leffaan (esim. eläimistöä laajemmin ja henkilöitä rutkasti enemmän yms...), tarina on periaatteessa sama mutta kuitenkin tyyli ja tapa näyttää asioita toisenlainen. Itseasiassa hieman jatkojalostamalla tuosta saisi ennemminkin TV-sarjan (yksi sopiva tuotantokausi, ei sitä pilalle saisi venyttää). Tiimin pitäisi olla sellainen joka osaa niin draaman, ihmissuhteet, kohtalot kuin actioninkin... eli vaikka Battlestar Galactican kaltainen... ja mieluummin vielä parempi. Noo toivottavasti näemme Directors Cutissa edes hieman "maata" ja RDA-agenttien keskustelun... yms... niitä asioista jotka Avatarissa kuitenkin pätevät tuohon kässäriin muutoksista huolimatta.
Cameron työstää Navi-kakkaa oikein urakalla. Nykyjään ei paljoa tarvitse käsikirjoituksista puhua. Pistetään filmi vaan täyteen kamera-ajoja ja muuta kivaa, niin siinä se sitten onkin. 1 / 5
Sattumoisin Avatar valittiin eilen Writers Guild of American viime vuoden viiden parhaan original screenplayn listalle. Toisaalta taitaa olla kaikkien forumeiden, myös DVDPlazan, käyttäjät irtautuneet valtavirrasta täysin, kun kaikille ehdokas-elokuville lätkitään poikkeuksetta yhtä ja kahta tähteä. Toista se oli 80-luvulla, kun Seagal ja Arska olivat elämänsä vireessä(?)
On myös mahdollista muodostaa oma mielipide, eikä uskoa kaikenmaailman höpöhöpö palkintonimityksiä ja listoja.
Niin valittiin myös Hangover. Kuten edellisellä selitettiinkin, osa parhaista kässäreistä jäi kokonaan ehdokaslistan ulkopuolelle puhtaasti sen takia, etteivät kirjoittajat ole osa Writers Guildia tämän sääntöjen vuoksi. Näin ollen voisi jopa väittää, että Cameron sai ehdokkuuden puhtaan teknisen vian vuoksi.
Tulipa tämäkin pläjäys katselua. Ennakkoon odotukset olivat korkealla mutta trailerien jälkeen piti teatteriin lähteä aika nöyränä. Leffa yllätti ihan positiivisesti. Juoni nyt oli heppoinen mutta onneksi se oli sentään suht neutraali eikä mitenkään ärsyttävä (tyyliin ylitsepursuavaa patriotismia, perhe sitä ja tätä, lässyn lässyn). Visuaalisesti pätkä oli parempi kuin ennakkoon odotin. Vaikka toden ja fiktion pystyi erottamaan niin CGI ei hypännyt ikävässä mielessä silmille ja osa maisemista oli oikeasti komeita ja hämäräkohtaukset tunnelmallisia. Suurelta osin tämä meni hyvin tehdystä animaatiosta, missä hetkittäin jälki oli todella realistista, ja paikka paikoin tuli tietenkin videopelit mieleen. Wes Studista, natiivien kielestä sekä leffan asetelmista (valkoinen mies natiivien joukossa, yksi natiiveista totuttaa ulkopuolisen kulttuurinsa tapoihin, ulkopuolisesta muovautuu osa heimoa ja hän alkaa nähdä asiat natiivien silmin) tuli eräs toinen filmi mieleen, siinä ei vain tanssittu lohikäärmeiden kanssa. Lentovehkeisiin olen joskus törmännyt LV-426:lla ja musiikeissakin palattiin välillä panssariauton kyytiin samaisella planeetalla. 3D oli alkuun hiukka hämmentävä ja tennari 1:n 10-rivillä piti hakea asentoa. Rivi kaksi alempana olisi ollut parempi. Laseja koitin opettajamaisesti nenänvarrella jotta sain koko ruudun näkökenttään ilman että päätä piti käännellä ylös tai alas. Jos pään nojasi suoraan selkänojaan joutui katsomaan ikävästi alaspäin. Paras keino oli valua penkissä normaalia alemmas ja tyrkätä linssit ihan normaalisti lähemmäs silmiä, näin pystyi katselemaan suoraan eteenpäin suuremmitta ongelmitta. Muutaman wow kohdan 3D tarjosi ja oli ylipäänsä ihan mallikasta katseltavaa. Olin hiukka pettynyt ettei korkealla "kuvatuissa" kohtauksissa tai kovissa syöksyissä ollut sitä ilman tuntua eikä minkäänlaisia mahanpohjan kutkutus fiiliksiä. Ensimmäinen taistelu / takaa-ajokohtaius oli pieni shokki. Silmät juoksivat ympäri ruutua ja mistään ei meinannut saada kiinni. Alkoi jo epätoivo iskeä, että tätäkö vielä 2½ tuntia. Onneksi silmät pikkuhiljaa tottuivat, tosin nopeissa kohtauksissa ei silti oikein meinannut pysyä mukana. 3D vaatii ehdottomasti ison screenin ja tennari 1:stä pienemmällä kokemus varmasti latistuu. Lasit myös vähentävät selvästi elokuvan kirkkautta, en huomannut katsoa oliko kirkkautta säädetty normaalia kovemmaksi tämän vuoksi. Kaiken kaikkiaan ihan viihdyttävä kokemus: 3½/5, mistä leijonan osa visuaalisesta ilmeestä.
Ehkäpä olen liian teknisesti ajatteleva ihminen, mutta on joskus ihan mukava katsoa leffa, joka on aidosti scifiä eikä tarvitse pistää aivoja narikkaan ja ummistaa silmänsä mahdottomuuksille :thumbsup: http://www.aintitcool.com/node/43440
Katso vaikka uusi Star Trek, Moon tai District 9. Kaikki huomattavasti parempia scifileffoja kuin tämä. Jos joku muuten muutamia vuosia sitten olisi sanonut että uusi Star Trek leffa tulee olemaan parempi kuin SW1-3 niin olisin nauranut itseni tärviölle (siis ennenkuin SW1-3 tuli pihalle), saman olisi voinut sanoa myös Avatarista. Totuus on tarua ihmeellisempää.
Uusin Star Trek on ihan ok leffa, mutta siinä pitää heittää aivot narikkaan esim. kun Spoiler Planeetalle tiputetaan pikkuruinen määrä punaista mömmöä. Jostain mystisestä syystä pitää mukamas porata reikä sen keskustaan asti ja jotenkin tuo reikä pysyy sulassa planeetassa auki. Jostain syystä ihmemömmö tipahtaa ja jämähtää planeetan keskustaan ja siellä jotenkin mystisesti muutamassa hetkessä romauttaa planeetan kasaan paljon puhoamiskiihtyvyyttä nopeammin. Ja jostain syystä samaan aikaan planeetan pinnalla ei kuitenkaan huomaa painovoiman kasvua. District Nine on myös ihan ok scifileffa. Spoiler Alienit toivat mieleen Brian Aldissin Pimeät valovuodet kirjan, mutta asian evoluutionäkökulmaa ei elokuvan tekijä lultavasti ole samaan tapaan miettinyt. Katsojalle ei elokuvassa anneta juurikaan vihjeitä esim. siitä miten avaruusalus pysyy ilmassa (ilmeisesti ilman käyttövoimaa) tai miten sinänsä hauskat alien aseet toimivat. Pikkuinen määrä mustaa mömmöä muuttaa sekä mukamas geneettistä rakennettä jotenkin mystisesti alieniksi (ilman mitään järkevämpää syytä) ja samalla on valtava energianlähde, jolla avaruusalus mukamas aikoo lentää valovuosien matkan Moon leffaa en ole nähnyt vielä, odottelen siltä ehkä liikaakin.
Leijuvat vuoret Need i say more? No sanotaan vaikka että onpa harvinaisen epäoriginaaleja lajeja, joku aika sitten katselin dokumentin jossa evoluutiobiologit sunmuut tieremiehet arvaili millaisia lajeja voisi olla 100 000, 10 miljoonan ja 100miljoonan(jos oikein muistan) vuoden päästä maapallolla niin tulokset olivat huomattavasti mielenkiintoisempia ja omaperäisempiä. Luulisi että leffan tekijöillä olisi enempi mielikuvitusta mutta ei ainakaan tässä tapauksessa. Scifileffoissa nyt ei hirveästi tule tuota realistisuutta mietittyä jos vain tarina toimii ja tempaa mukaansa. Avatarissa kaverin kanssa jatkuvasti mietittiin noita typeryyksiä kun oli tylsää. Ei noiden Na'vien olisi esmes tarvinnut olla 1:1 amerikan intiaanien kanssa.
Spoiler Olisi edes tuosta unobtainiumista tullut ilmi mihin sitä tarvittiin (en ainakaan muista, että sillä olisi ollut muuta funktiota kuin 20 miljoonan kilohinta) Maapallon tilanteesta kun itselleni tuli sellainen mielikuva, että se on paskottu ja viittä vaille asuinkelvoton niin jäin kummastelemaan sitä, että mitä helvettiä tekisit tässä tilanteessa rahalla yhtään mitään. Olisivat vaikka ohimennen edes kertoneet, että unobtainium olisi ollut maapallon pelastamista varten. Avatar tuossa nykymuodossaan jättää katsojien mielikuvitukselle ihan liikaa tilaa. Ja mitä tulee tuohon ylläolevaan Project 880 linkkiin niin tuohan olisi ollut oikeasti jo _järkevä_ elokuva.
Pitää... Spoiler Leijuvien vuorten fysiikka on käsitelty esim. tuossa aiemmin mainitsemassani linkissä. Voimakkaat magneettikentät, jotka aiheuttavat myös mm. kaarimaisia kivimuodostelmia (Mineraalit ovat kasautuneet voimavuon suuntaisesti ja kun eroosio on kuluttanut ympäröivän kiven, jäävät kaaret kovempana materiaalina näkyviin). Leijuvissa vuorissa on huoneenlämmössä suprajohtavaa mineraalia, joka leijuu jättiplaneetan kuuhun aiheuttamassa magneettikentässä (kuten asia demonstroidaan elokuvassa). Unobtaniumin hinta selittyy sillä, että tuota suprajohdinta tarvittaisiin esim. fuusireaktion magneettiseen hallintaan. Noita asioita ei elokuvassa selitetä, mutta ne ovat melko ilmeisiä, jos tuntee hiemankin teniikkaa. Siitä pisteet leffalle, liika selittely olisikin ollut lapsellista. Star trek, star wars, B5 ja BSG nyt ovat loistavia esimerkkejä erittäin paljon ihmisestä poikkeavasta elämän kehityskuluista Jostain syystä BSG:ssä käytetään jopa amerikkalaisia vaatteita ja tupakkaa. Täytyy myöntää, että päähenkilön romanssi limaisessa avatar-torakkaruumiissa toisen torakan kanssa ehkä ollut tieteellisesti realistisempi valinta. Toisaalta elämän ja kulttuurin kehityskulut (ehkä) noudattavat samoja lakeja ja ehkä taustalla on panspermian kautta samat lähtökohdatkin. Spoiler Jostain syystä tosin Navit ovat miltei ainoa ei-kuusijalkainen laji planeetalla eivätkä hengitä rintakehän aukkojen kautta, mene ja tiedä mikä syynä.
Aika paljon HYPE määrittää mikä on hyvää, ja mikä ei. Eli aivan sama mikä elokuva on kyseessä, jos se on hypetetty jo alusta asti mestariteokseksi. Niin se vain on, että Avatar on auttamattoman lapsellinen tekele. Vaikka olinkin vaikuttunut WETA:an tekemiin efekteihin, niin en voi olla ihmettelemättä kuinka arvostelukyvytöntä nykyinen yleisö on. Avatar plot: Valkoinen mies tulee ja jeesustelee intiaanien keskuudessa. OMG!
Hmmm... Kun Avatarin juonta on näin kovin sanoin arvosteltu, niin pyytäisin näita arvostelijoita tarjoamaan esimerkin elokuvasta, joka kuuluu samaan genreen kuin ko. elokuva mutta sisältää paljon uniikimman ja syvällisemän juonen. Täytyy aina muistaa se, että Avatarin kaltaiset elokuvat on helppo tuomita "ohueksi" ja samalla ylistää omia suosikkejaan. Ainoa ongelma vaan on se, että todennäköisesti nämä suosikitkin sisältävät uudelleenkierrätetyn juonen ja toiminnanpuutteen takia vaikulteman syvällisemmästä tunnelmasta.
Avatar on aiheuttanut katsojissaan masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia. CNN Ei, ei siksi että se olisi kyseisten katsojien mielestä niin huono.
Täytyy aina muistaa se, että Avatarin kaltaiset elokuvat on helppo tuomita "ohueksi" ja samalla ylistää omia suosikkejaan. Ainoa ongelma vaan on se, että todennäköisesti nämä suosikitkin sisältävät uudelleenkierrätetyn juonen ja toiminnanpuutteen takia vaikulteman syvällisemmästä tunnelmasta.[/QUOTE] Elikkä sinulle on ihan sama katsotko samaa elokuvaa eri tehosteilla maustettuna??? Niin se vain on. Hollywood on pahassa kriisissä, ja nyt se yrittää pelastautua viimeiseen oljenkorteen. Eli kierrättämällä samoja tarinoita ja tekemällä uudelleenfilmatisointeja vanhoista klassikoista. Onneksi Indiet ovat tänä vuonna olleet kova sana. Esim. Moon ja jopa District 9 ovat alkuperäisempiä Avatar:iin verrattuna.
No mutta mikä yllätys se nyt edes onkaan, että pienemmän budjetin elokuvien parista löytyvät ne omapäreisemmät tuotokset? Odotukset ovat olleet pahasti pielessä, jos kaikkien aikojen kalliimpien elokuvien joukkoon lukeutuvasta toiminnallisesta viihdeseikkailusta on odottanut juonensa perusteella jotain aivan uutta tai omaperäistä. Minua ei aiemminkin nähdystä varioitu tarina mitenkään ylitsepääsemättömästi tämän yhteydessä häirinnyt.
Otetaanpa uudestaan... Mielestäni moni tyrmää nämä mainitsemasi isot Hollywood-elokuvat helposti juoneltaan ja hahmoiltaan "ohuina". Totta kai itsekin voin todeta, että Avatarin tarina on hyvin samankaltainen kuin monen muun elokuvan tarina. Tietenkin myös elokuvassa oleva toiminta ja toisaalta ympäristön kuvaamisella suotu aika ottavat omansa hahmojen parissa vietetystä ajasta -> ohuemmat hahmot. Yritin kommentillani viestittää sitä, että näiden arvostelijoiden suosikkielokuvista suurin osa ellei kaikki ole uudelleenkierrätettyjä ideoita. Otetaanpa nyt mainitsemasi Moon, ja sen juoni. Eipä tuo kauhean uniikilta vaikuta, kun tuon perusteella vaikutteiksi voidaan lukea Kubrickin 2001 ja The Shining, Alien, Memento jne. Tarkoitus ei ole sanoa, että kyseessä on huono elokuva. Minusta vain on täysin typerää kritisoida Avataria siitä, että juonikuvio on nähty monta kertaa, koska samalla tavoin voisi kritisoida suurinta osaa elokuvista. Tuossa kommentissani pyysin myös näiltä Avatar-kriitikoilta esimerkkiä syvällisemmästä elokuvasta nimenomaan samassa genressä. On nimittäin varmasti aika vaikea luoda yhtä syvällisiä hahmoja elokuvassa, jossa genre määrittää suuren osan elokuvasta kuluvan toimintaan ja visuaalisen ilmeen kuvaamiseen, kuin sitten elokuvassa, jossa puhutaan läpi elokuvan eikä paljoa toimintaa ole.
Mitähän genreä tarkoitat? Toimintaa vai sci-fiä vai jotain muuta? Ja ei leffan hyvyys ole ole siinä onko se kierrätettyä, sisältää toimintaa tai ei. Leffa vaan joko toimii tai ei..omalla kohdallani Avatar toimi teknisesti, muuten vähän niin ja näin.
No sanotaan vaikka toiminta-sci-fiä. Yleensäkin elokuvia, jotka eivät keskity läpi kestonsa henkilöhahmoihin, vaan joissa mukana on toimintakohtauksia ja maisemakuvauksia tunnelman luomiseksi.