tuossa kuva kotelosta, voidaan vielä irroittaa toisistaan, mutta ajattelin tehdä kesällä toisen moisen kahden elementin paketin toiseen nurkkaan, mutta ehkä riittää vain nämä mitä nyt on valmistumassa.
Hyvältä näyttää. Jos teet toisenkin kesällä, niin stereosubit ovat sitten siinä. Refleksiviritteistä koteloa voit vielä sumplia tahdotko sellaisen kaksitoimisen kotelon. Onnistuu esim. viemäriputkella eikä ole kallis operaatio. Jos putki ei mahdu suorana, voit laittaa mutka-kappaleen väliin. En kyllä tiedä tarvitseeko hallia pienemmässä kuuntelutilassa saada enää yhtään enempää painetta kuin mitä neljällä elementillä saa suljettunakin.
Uskon että painetta tulee olemaan tarpeeksi tähän tilaan (22 m2 omakotitalon kellarihuone) jo nyt nuilla kahdella elementilläkin vaikka tekee kyllä mieli tehdä vielä kesäksi toinen moinen. Voi olla vaan pirullinen siirtää kun on valmis mutta eiköhän siitä selvitä Miten tällainen kapistus ajaisi taajuusasiat? http://hifitalo.fi/cat/product_details.php?p=90
Kyllä reckhornillakin voi suotaa, laitteen säädöt voivat vain olla jotain muuta mitä säätöpotikoista voi päätellä, eli ei välttämättä ole kovin tarkka. Muuten parempi, mutta puolittain puutteellisella vaiheensäädöllä toinen analogisuodin olisi Behringer SUPER-X PRO CX3400. Jos rahaa on käytettävissä enemmän, suosittelisin digitaalista Behringer DCX2496:sta, säätövaraa reilusti enemmänkin mitä pelkälle subille kaipaat. DCX:ää voi käyttää myös pääkaiuttimien aktiivijakoon ja equtteluun, se on melko läpinäkyvä signaalitiellä, eli ei huononna soundia.
Nämähän olisivat varmasti mielenkiintoisia kopioita kun ei aitoihin taida tili riittää... Mutta nuo kyseiset mallit ovat turhankin järeitä näin kotokäyttöön. Pikaisella googlettamisella en muita malleja tai mitään muutakaan tietoa en tästä A.Labista en löytänyt, löysikö joku muu? Mistä muualta saisi ja mitä malleja ja mihin hintaan?
Mulla on toi S-1 malli. Ihan toimiva, mutta tosiaan asteikot eivät pidä paikkaansa. Varsinkin subsonic jää harmittavasti asteikkoa paljon ylemmäksi. 10hz asento on todellisuudessa (ainakin omassa) ~20hz (-3db). Ei sovellu järeän subbarin suotimeksi, mutta popitteluun/PA-systeemeihin aika hyvä. Jakosuotimien jyrkkyydet pidää jokseenkin kutiaan (24db/oct).
Mitään muuta tietoa en ole löytänyt kuin nuo aikaisemmin postaamani linkit. Tämä on kuitenkin verrattain uusi asia, joten vahvistimia voi ilmestyä piakkoin markkinoille myös muita väyliä pitkin ellei sitten mahdolliset oikeustoimet pysäytä yritystä heti alkuunsa. En näe kovinkaan paljon järkeä Lab.Gruppenin muiden mallien kopioimisessa, koska ne olisivat verrattain lähellä t.ampin ja Behringerin vahvistimien tehoja. Nimen omaa tästä huippuraskaasta sarjasta on tähän asti puuttunut kiinalainen halpiskilpailija. Kannattaa muistaa ettei siitä ylimääräisestä tehoreservistä ole mitään haittaa. Pienellä teholla vahvistin toimii erittäin alhaisella säröllä ja reserviä löytyy tiukimpienkin transienttien toistoon.
Keneltäs löytyy kotoota voimapistoke tämmöösen käynnistämiseen? jossei ko. vahvistimessa ole nousuaikaa pidentävää systeemiä, on paukku kovilla taululla, vaikka onkin digitaalinen. Paljon mainostetaan kaikenlaista suojausta yms. mahtaako kuitenkaan olla mitään "low start" systeemiä?
Ilmoitettu THD% 1 watin teholla <0.1%. Yleensähän tuo on ilmoitettu tyyliin <0.05/0.04/0.03% under/at rated power... Ilmoitetut speksit eivät anna odottaa kovin alhaista säröä edes pienellä teholla, ellei speksejä ole ilmoitettu alakanttiin. Jos noiden esikuvista on saatavilla testejä missä on mitattu myös THD%, niin niistä voisi päätellä jotain. Se taannoin linkittämäsi (oletettavasti Powersoftin tekemä) testi taisi olla jostain toisesta L.B:n mallista. Vahvistin on kevyt, järkyttävän tehokas, kopioitu hyvästä esikuvasta ja jos vielä säröt ovat kurissa tai jopa huipputasoa, niin onhan tuo lähellä optimaalista subivahvistinta.
Ainakin aidoissa Lab.Gruppeneissa on käynnistysvirran rajoitus 5 A:iin, joten hyvin toimivat minkälaisen sulakeen takana tahansa.
Alle 1% särö on jo vähäinen ja alle 0.1% erittäin vähäinen. Alhaisempaan säröön ei vahvistimessa ole mitään tarvetta pyrkiä koska erojen kuuleminen on erittäin vaikeata ellei mahdotonta ja kaiuttimessa syntyy suurempi särö. Uskoisin että fP6400:n testistä voi vetää johtopäätöksiä muiden Lab.Gruppenin TD-luokan vahvistimien säröistä. Ylitehokas vahvistin pystyy pitämään alhaisen särötason kaikissa käyttötilanteissa. Olen samaa mieltä. Muutama epävarmuustekijä on kuitenkin vielä ilmassa: saatavuus, laillisuus, luotettavuus, todellinen suorituskyky ja huolto.
Mun mielestä prosentin thd särö ei oo enää vähäinen. Se on enää 20:n dB:n päässä terveestä signaalista, ts. helposti kuultavissa. 0,1% vastaavasti 30dB ja 0,01% 40dB, jota kuvailen itse termillä "vähäinen" -Paavo
-5 dB 56.2 % -10 dB 31.6 % -15 dB 17.8 % -20 dB 10.0 % -25 dB 5.62 % -30 dB 3.16 % -35 dB 1.78 % -40 dB 1.00 % -45 dB .562 % -50 dB .316 % -55 dB .178 % -60 dB .100 % -65 dB .056 % -70 dB .032 % -75 dB .018 % -80 dB .01 %
Minähän en mistään särömittausstandardeista mitään tiedä, mutta noiden Zipmanin lukemien viereen voisi kyllä tarjota vähemmänkin provokatiiviset särötehonumerot, kun nuo Zipmanin prosentit ovat säröamplitudiprosentteja. Jotenkin tuntuisi luonnollisemmalta ilmoittaa tehoja silloin kun särö on levällään ympäri taajuuskaistaa - amplitudi voi olla mielekäs jos puhutaan yksittäisestä harmonisesta särötaajuudesta (vaikkapa 2. harmoninen), mutta kokonaissärön kanssa en ihan heti keksi luontevaa tulkintaa tuolle. Jos vaikka särö pitäisi mitata spektrianalysaattorilla, niin tehojahan sieltä luetaan. Vastaavat särötehoprosentit olisivat: -5 31.62 % -10 10.00 % -15 3.16 % -20 1.00 % -25 0.32 % -30 0.10 % -35 0.03 % -40 0.01 % -45 0.00 % Viisaammat korjatkoot.
Tyypillisesti audiolaitteiden särö ilmaistaan amplitudien, ei tehojen suhteena. Ja vaikka särö onkin levällään ympäri taajuuskaistaa, amplitudisuhde antaa silti riittävän tarkan tuloksen. Kuvassa tyypillisen transistorivahvistimen taajuusspektri reilulla leikkaamistasolla. THD:ksi saadaan noin 12,77 %, kun vastaavasti kolmannen harmonisen komponentin amplitudin mukaan laskettu särö on noin 12,18 %. Eli suhteellinen virhe on vain noin 4,6 %. Iltalukemista: http://www.dogstar.dantimax.dk/tubestuf/thdconv.htm
Zipmanilta tulikin jo tähän numeeriset korjaukset. Missä olet päässyt kuuntelemaan 0.01% säröä? En usko että missään, koska parhaidenkin subbarien säröt kohtuullisilla kuunteluvoimakkuuksilla ovat jo 0.5-5% luokkaa. Subbarivahvistimen 1%:n harmoninen kokonaissärö on täysin hyväksyttävä arvo kriittisellekin kuuntelijalle. Desibeleinä harmonisen särön arvot saattavat kuullostaa huolestuttavan huonolta verrattuna esim. dynamiikaan. Tällöin on hyvä muistaa että suurin osa kuunneltavista äänistä ei ole puhtaita vaan sisältävät runsaasti harmonisia komponentteja. Äänentoistolaitteiston vähäistä harmonisten lisäystä on vaikea erottaa alkuperäisen lähteen sisällöstä. Harmonisen särön erottuvuuteen vaikuttaa myös kuunneltava taajuus. 20Hz taajuudella voi harmonisten osuus olla yli 20% ilman että se vielä kuullostaa pahalta.
Kiitän, asia selvä (ja hyvä pitää mielessä)! Jos prosentteja halutaan käyttää niin onhan tuo amplitudi-% tavallaan herkempi ilmaisin. (Ihan perskohtaisesti pitäisin kyllä dB:iä parempana - yksikäsitteisempänä - yksikkönä, sen voi jokainen aina muuntaa tehoiksi tai amplitudeiksi niin kuin lystää. Enköhän kuitenkin kykene sopeutumaan vakiintuneeseen käytäntöön. ) Tätä asiaa kun jäin miettimään, niin enpä muista koskaan nähneeni, että vahvistimille tehtäisiin SINAD-mittauksia (signaali kohinaa + kokonaissäröä vastaan). AD/DA-muuntimillehan tuo SINAD ilmoitetaan yleisesti. Lienee kaiketikin niin, että THD ja kohina ovat tyypillisesti dominoivat suunnitteluongelmat vahvistimissa (poislukien tuotteen taloudellisen optimoinnin ongelmat).
THD-luvut eivät paljoa kerro äänenlaadusta. Seuraavissa julkaisuissa esitetään parempi, signaalista riippumaton metriikka (Gm) ja vertaillaan kuuntelukokein THD- ja IMD-lukuihin. http://www.gedlee.com/downloads/Distortion_AES_I.pdf http://www.gedlee.com/downloads/Distortion_AES_II.pdf Lyhyesti: THD- ja IMD eivät korreloineet kuuntelukokeiden tulosten kanssa, ts. kymmeninen prosenttien särölukema voi olla erittäin vaikea erottaa alkuperäisestä, kun < 1% saattoi kuulostaa häiritsevältä. Gm toimi tässä rajoitetussa testissä hyvin, jos vertailtiin vähemmän häiritseviä epälineaarisuuksia. Pahimmilla säröillä hajonta oli suurempaa.
Joo arvoin numerot tehosärönä, kiitos Zipmanille ojentamisesta. Olisi pitänyt ylle tietenkin vielä tarkentaa, että yleistäen ts. kaistan ylätaajuuksilla tuo prosentin thd loikkaa helpommin korville, niinkuin jo todettua. Ja kun kyse on vahvistimesta jonka tulisi selviytyä koko kaistan toistamisesta (vaikkakin ketju keskityy sub vahvaimiin), niin mun mielestä edelleen prossan thd ei ole vähäistä. Ratkaisuna ongelmaan voi haalia tuhdimman päätteen, mistä irtoaa "särötöntä" sitten tarpeeksi. 0,01% thd on siitä mukava, ettei sitä enää varsinaisesti kuule. Vähemmän on enemmän :thumbsup: -Paavo
katselin noita hometeathershackin puolella kehuttuja bash 300 ja 500 malleja, olis sopivan hintasia ku pienempi on 149 dollaria ja toi isompi vissiin 289 dollaria. Harmi vaan että noita ei vissiin saa ku part expressiltä jenkeistä...? Banaani sille joka löytää eu:n alueelta noita myynnistä.