Kokemuksia kodin ledivalaistuksesta?

Keskustelu osiossa 'Kodin suunnittelunurkka' , aloittajana Dickler, 15.10.2006.

  1. NetRunner

    NetRunner Guest Guest

    Liittynyt:
    17.12.2004
    Viestejä:
    271
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuo 1000 lumenin hatusta vetäisty arvo 50W halogeenille tuntuu kyllä hiukan hatusta vetäistyltä. (Nim. itsekään en tiedä mikä se oikeasti on ja katossani sattuu olemaan noita kuusi kappaletta.. :rolleyes:) TOKI tuossa viimeisimmän ostamani (halpis)lampun hyvin minimalistisessa pakkauksessa luki 1000 lumenia ja 50W.. Mutta jos esim. vierailee tällä sivulla, niin oikeammaksi arvoksi voisi olettaa n. 200 lm.

    Hiukan katselin Verkkokaupan tarjontaa ja Philipsin 7W MASTER LED sarjan 4200K:n versio näyttäisi antavan 220-230 lm. Tämä värilämpötila vaan taitaa olla hiukan kylmä, joten itse ainakin taitaisin valita alhaisemman värilämpötilan version. Sellaisessa mallissa lumen valovirta on kuitenkin hiukan alhaisempi, eli noin 150-155 lm. (Nämä valmistajan esitteen mukaan.)

    Joten kuinka tällainen vastaa oikeaa halogeenia... Enpä tiedä kun en ole kokeillut. :hitme: :D
     
  2. Ize

    Ize Käyttäjä

    Liittynyt:
    13.12.2002
    Viestejä:
    2 273
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vähän haiskahtaa nuo mittaukset, saattaa olla "sävyttynyt" sivusto?

    http://www.olino.org/us/articles/2008/09/21/overview-lamp-measurements

    Itsehän tosin joudun silmämääräisesti määrittelemään valon voimakkuuden, mutta esim. noita Cree:n ledeillä olevia GU10 lamppuja on itsellänikin ja ei ole lähimaillakaan 35W:n halogeenia 1x3-4W tai 3x1W:n LEDit. Siinä missä 60 asteen valaisukulmalla 35W halogeeni valaisee pinta-alaa 10cmx10cm, ei samalta etäisyydeltä 30 asteen valaisukulmalla oleva 4W:n LED saa samaa 10cmx10cm alaa valaistua yhtä tehokkaasti.

    Voisin kuvitella, että tuollainen 3x2W LED voisi 30 asteisena pärjätä laajemmalle 35W:n halogeenille tuon 10cmx10cm valaisussa.

    Mutta toisaalta kovasti noita Hilirimpsiksen LEDejä on kehuttu, voi olla että siellä on keksitty jotakin uutta. Pitäisi jossain välissä ottaa itsellekin moinen testiin.
     
  3. juctuc

    juctuc Guest Guest

    Liittynyt:
    23.04.2007
    Viestejä:
    47
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mielenkiintosia testituloksia tuolla olinon sivulla...sieltä päädyin erään ulkomaisen firman sivulle joka myy e27-kantaan led-lamppua. Esitteessä mainitaan valovirraksi 280lm(7w,2800K-3500K). Täsmälleen samaa lamppua myy eräs suomalainen firma, mutta valovirta onkin 380lm???Tämän lampun sanotaan korvaavan 50w hehkulamppu. Jos sellaisia olisi olemassa, niin valovirta olisi yli 500lm, joten eihän se heitä kun puolella tuo vertailu...hohhoijjaaa!!!

    Halogeeninkorvaajissa on tällä hetkellä ongelma tuo ledin hyötysuhde(yhdistettynä lampun pieneen kokoon), jonka takia ei vielä pystytä tuottamaan riittävän "viileitä" lamppuja. Kun valovirran määrä wattia kohden kasvaa, niin ongelma vähenee. Saas kattoa kuin kauan menee. Lämpimien sävyjen valovirrat watteihin nähden kun on pysyneet aika kauan samoina.
     
  4. Era

    Era Guest Guest

    Liittynyt:
    18.05.2005
    Viestejä:
    245
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jotenkin kummastuttaa miten noihin asuintilojen LED-valoihin ei saada tehoja kun paristoilla toimivaan taskulamppuunkin saadaan yhdellä ledillä 500 lumenia...

    Itse tosiaan luovutin taistelun ja löin halogeenit. Ehkä sitten seuraavaan kämppään tulee ledit mikäli ovat kehittyneet siihen asteelle.
     
  5. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    (Linkit ohessa vaativat, että selaimen saittikohtaisessa keksissä on tallennettuna kieleksi Brittimääritys, eli että nettisivulla on painettu Iso-Britannian lippua vasemmalla melko ylhäällä)



    1000 lumenin saavuttaminen maksaa tänään 16,91 euroa (pelkkiin ledeihin siis), kun valon värinä on viileän neutraali (5700-6500K). Fillarivaloksi tämä on ideaali. http://www.led1.de/shop/product_inf...ower-leds-2-osram-golden-dragonplus-c-191_257

    Jos haluaa lämmintä valoa (2700-4200K) sama 1000 lumenia maksaa noin 22,67 euroa. Jotkut haluavat imitoida hehkulamppuja/halogeeneja, tällainen väri sopii heille. http://www.led1.de/shop/product_inf...ower-leds-2-osram-golden-dragonplus-c-191_257

    Jos haluaa neutraalia valoa (5000-5700K) sama 1000 lumenia maksaa jotain tuolta väliltä, ei ole vastaavaa linkkiä tarjolla malliksi. Tätä sävyaluetta minä sisällä käytän.



    OSRAM Golden Dragon® Plus -sarjan ledit 1 ampeerin virralla ajettuna ja hyvin jäähdytettynä (3,8 W kuumenee ledi) ovat mielestäni paras kompromissi edullista hintaa, valon kirkkautta ja käyttökelppoista sävymaailmaa. Ja valon määrää per kulutettu sähköwatti. Lisäksi nämä ledit on helppo juottaa tai puristusliittää ihan käsipelillä. Huonona puolena jäähdytyspinnan sähkönjohtavuus, vaaditaan ledikohtainen jäähyprofiili tai eristepinnoitus ledien ja yhteisen jäähylevyn väliin.

    Sama 1000 lumenia tehtynä muilla ledeillä tulee sietämättömän kalliiksi:
    • Cree MC-E -klusteriledeillä 1000 lumenia maksaa 33...54 euroa värisävystä riippuen ja siis kiinalaisten halpakauppojen hinnoilla laskien, eurooppa/jenkkihinnoilla vieläkin kalliimmaksi homma menee. Suomen ultraturbo-sikahinnoillahan ei ledejä ostele muut kuin jupit sekä idiootit (=sama asia?).
    • Luxeonin ledeillä tehty 1000 lumenia maksaa yli 40 euroa.
    • Samsungin Sunnix6-ledeillä 30 euroa.
    .
     
    Viimeksi muokattu: 23.09.2009
  6. juctuc

    juctuc Guest Guest

    Liittynyt:
    23.04.2007
    Viestejä:
    47
    Saadut tykkäykset:
    0
    Eran kysymykseen on helppo vastaus: Kodin valot on päällä tunteja, mutta taskulamput ei. Lämmönhallinta ei siis ole niin "tarkkaa". Lisäksi käyttötunteja taskulampulla tulee vähemmän muutenkin.

    Yksi iso syy on sekin että taskulamppuvalmistajat tykkäävät ilmoittaa lukuja miten sattuu...

    Ai niin osramista tuli mieleen: Mitäköhän lediä tossa on käytetty http://www.led1.fi/index.php?page=243&lang=1. Melkeen 100lm/w?
     
    Viimeksi muokattu: 23.09.2009
  7. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Oletettavasti sitä, mikä toisessa linkissäni mainitsin, eli "OSRAM Golden Dragon® Plus LCW W5AM KXKZ 4L8N - max. 220 Lumen". 4000 kelvinin malli. Osram, kuten muutkin firmat, tekee lukuisia eri värisävyn tuottavia valkoisia ledejä. Tai siis tuotannossa syntyy, ja ne sitten lajitellaan sävyluokittain.

    Näiden ledien normaali toiminta ja värisävy on määritelty 350 mA virralla ajettavaksi, jolloin ledin kynnysjännite on noin 3,2 V eli 1,12 W suunnilleen tehoa kuluu.

    Jos mainitsemasi valaisimen 3 ledin nippu siis kuluttaa 2,75 W tehoa, silloin ledejä ajetaan aavistuksen alivirralla, noin 300 milliampeerilla, noin 3,1 volttia per ledi.



    Mitä pienemmällä virralla lediä ajetaan, sitä enemmän valoa saadaan suhteessa käytettyyn sähkötehoon. Lottovoittaja siis ostakoon miljardi lediä ja ajakoon niitä 100 mA virralla (pienin suositeltava virta Osram-ledeille), silloin energiatehokkuus on erinomainen, mutta valaisin on hirvittävän kallis ostaa. Köyhä joutuu rahapulassa ajamaan ledejään niiden maksimiteholla, jolloin ledikustannukset jäävät pieniksi, mutta tuhlataan hieman liikaa sähköä. Koska ledit ovat erittäin kalliita otuksia, jälkimmäinen tapa on järkevämpi.



    Oletetaan ledin polttoajaksi 50000 tuntia, lasketaan "1000 lumenin valaisimen" (fillariin, viileä valkoinen sävy) kustannukset eli ledien hinta ja sähkön hinta elinkaaren aikana:

    1. Minimiteholla saa noin 42 lumenia 100 mA virralla 2,8 V eli 0,28 watilla (viileän valkoinen ledi) eli noin 150 lm/W.
    2. Nimellisellä teholla saa 105 lumenia 350 mA virralla 3,2 V eli 1,12 watilla (viileän valkoinen ledi) eli 93,75 lm/W.
    3. Maksimiteholla saa 295 lumenia 1000 mA virralla 3,8 V eli 3,8 watilla (viileän valkoinen ledi) eli 77,63 lm/W.
    1) tarvitsee 24 lediä, joka maksaa 120 euroa. Sähköä kulutetaan noin 7 wattia. 50000 tunnissa 336 kWh joka maksaa 34 euroa. Yhteensä 154 euroa.

    2) tarvitsee 10 lediä, joka maksaa 50 euroa. Sähköä kulutetaan noin 11 wattia. 50000 tunnissa 560 kWh joka maksaa 56 euroa. Yhteensä 106 euroa.

    3) tarvitsee 3 lediä (lievästi ylikekellottaen), joka maksaa 15 euroa. Sähköä kulutetaan noin 13 wattia. 50000 tunnissa 650 kWh joka maksaa 65 euroa. Yhteensä 80 euroa.

    Eli "sähkön säästäminen" tulee kokonaisuutena kovin kalliiksi. Viherpiiperotkaan eivät voi kannattaa ledien alikellotusta sähkön säästämiseksi, koska on kalliiden materiaalien hukkakäyttöä jos säästetään sähköä liikaa. Minä ainakin ostan mieluummin 3 lediä kuin 24 tai 10 lediä; saman 1000 lumenin synnyttämiseksi.

    Eri ledityypeillä/firmolla voivat ledin sähkönkulutukset ja valotehokkuudet vaihdella, mutta periaate on kuitenkin aina sama: liian pienellä teholla ledien ajaminen ei ole säästämistä vaan tuhlausta.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 23.09.2009
  8. pinkeliviinica

    pinkeliviinica Guest Tukijoukot Guest

    Liittynyt:
    19.10.2004
    Viestejä:
    1 836
    Saadut tykkäykset:
    0
    entä jos tuohon yhtälöön lisää sen että ylikellotettu ledi ei ehkä edes kestä täyttä 50 000 tuntia kun taas alikellotettuna menee roimasti ylikin ?
    esim 12vuoden aikana joutunee ostamaan useamman setin ylikellotettuja kun taas alikellotetut toimii varman vielä silloinkin ?
     
  9. juctuc

    juctuc Guest Guest

    Liittynyt:
    23.04.2007
    Viestejä:
    47
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuossa linkin valaisimessa näkyy olevan 11.2V/270mA, eli on se sinneppäin mitä siellä lukeekin. Valovirranmäärä lienee pelkillä ledeillä ilman lämpöjä ja optiikkaa..samapa tuo. Luultavasti se ainakin on arvokas.

    Tosta yli-alikellotuksesta. Tietysti alikellottamalla saa pitkäikäsen valasimen jossa on kiva lm/w-suhde, mutta rajansa tietty kaikella. Tosin näyttää siltä että nykyään ei ole mitään väliä mikä on investointi, kunhan muutama watti säästyy.
     
  10. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Ei nyt niinkään. Ledi ei ymmärrä toimiiko se liian kirkkaalla vai liian pimeällä moodilla vaiko tasan nimellisellä kirkkaudella. Ainoa asia mikä lediä ja sen terveydentilaa kiinnostaa on ledin lämpötila. Ledisirun lämpötila pääasiassa on kriittinen asia. Lisäksi sirun päällä oleva silikoninen tai lasinen optinen kerros voi olla sirua herkempi tai kuumuutta sietävämpi. Ajoneuvokäyttöön tehdään enemmän lämpöä (ja pakkasta ja kosteutta) sietäviä ledejä kuin kotilamppuihin. Jotkut kotiledit suorastaan imevät vettä itseensä ilmankosteudesta, eli jos huoneessa oleskellutta lediä vaikka juottaa kiinni johtimiin tai jäähdytyslevyyn, ledi räjähtää rikki, lediin imeytynyt kosteus kiehuu äkillisesti ja ledi tuhoutuu. Ledin itsensä synnyttämä lämpö on niin pieni, ettei ledi sen vuoksi ala kiehua. Turha siis pelätä normaalikäytössä itsekseen poksuvia ledejä, mutta juottamisen kanssa pitää olla tarkkana, kosteusherkkää ledityyppiä pitää vuorokauden verran uunissa tai kuivassa saunassa kuivatella 80 asteessa ja sen jälkeen viiveettä juottaa ledi lopulliselle paikalleen.

    Eli JÄÄHDYTYS lähes täysin määrää ledin eliniän käytännössä. Nesteheliumin sisällä, suurella nesteen siirtonopeudella, lediin voi puskea älyttömästi virtaa miljoonan käyttötunnin ajan. Tosin valon värisävy on tällöin täysin päin mäntyä, taitaa olla miltei sinistä valoa pelkästään, en osaa ennustaa. Tai jos ledi liimataan hopeatahnalla kiinni kiuaskiveen ja aletaan saunoa, ledi kärvähtää 5 sekunnin polton jälkeen pienellä virrallakin, jopa ilman lediin menevää sähköäkin ledi voi sulaa kuoliaaksi kiukaan luoman kuumuuden takia.

    Ledin ikä siis oli 5 sekuntia tai miljoonaa tuntia, riippui täysin jäähdytystavasta. Vastaavasti jos vaikka 20 watin halogeenipolttimon upottaa nesteheliumiin tai liimaa kiuaskiveen, valo palaa suunnilleen samat 1500 tuntia mihin se on suunniteltukin. Lämpötilariippuvuutta (suhteessa elinikään siis) ei hehkulampputyyppisillä polttimoilla oikeastaan ole.



    1) Jos ostaa valmiin valaisimen tai ledilamppumodulin, silloin ledin käyttöikä ja kirkkaus ja värisävy on sitä millaiseksi valmistaja on lampun ja sen jäähdytystavan suunnitellut. Jos modaa itse tällaista lamppua kirkkaammaksi tai himmeämmäksi, valmistajan lupaukset menevät kankkulan kaivoon, itse pitää ottaa vastuu modatun lampun käyttöiästä ja ominaisuuksista.

    2) Kun rakentaa koko ledivalosysteemin kokonaan itse, jäähdytyksen laatu määrää miten kauan lediä voi polttaa ja millä kirkkaustasolla. Voi jopa tehdä lumen-regulaattorin. Tyypillisestihän laadukas ledi 50000 tunnin poltin jälkeen omaa vain 70% alkuperäisestä kirkkaudestaan, mutta jos kirkkautta itse reguloi, lisää lediin menevää virtaa vuosien varrella ja lämpötilan muuttuessa, silloin kirkkauskin pysyy vakiona ja käyttötunnit niin suurina tai pieninä kuin itse haluaa.

    Esim. nyrkin kokoinen passiiviviilenteinen jäähdytyssiili kotikäytössä ja huonoon paikkaan/asentoon sijoitettuna ei mahdollista 50000 tunnin polttamista ledin maksimiteholla. Koska ledisirun lämpötila ei pysy tarpeeksi viileänä. Matka sirusta jäähysiilin uloimpiin osiin on liian suuri, ja huoneessa ilmavirtaus siilin luona lähtee kunnolla käyntiin vasta kun siili saavuttaa selvästi huonetta suuremman lämpötilatason. Ledipolo joutuu elämään yli 100 asteen lämpötilassa. Kyllä siili siis kykenee lämmön pois ledistä siirtämään, tietenkin, mutta liian suurella lämpöerolla, koska siilissä virtaa ilma huonosti, pääasiassa säteilemällä kuumuus siilistä karkaa.

    SAMA jäähysiili fillariin sopivasti asennettuna tarjoaa niin tehokkaan tuoreilmajäähdytyksen ("50 watin tehoinen ilmapuhallin"), että lediä voi huoletta ylikellottaa ja käyttötunnit (ajotunnit) nousevat jonnekin miljoonaan, eli valaisin periytyy sukupolvelta toiselle, koska kukaan ihminen ei jaksa miljoonaa tuntia polkea fillarilla pimeässä, eikä ainakaan kehtaa käyttää ikiwanhaa ledilamppuaan niin kauan kuin ledin käyttöikä sallisi. Sama siili suurella ilmanvirtauksella avustettuna kykenee siirtämään kilowattiluokan tehoja ja silti pitämään ledin turvallisen viileänä.

    Ledin pdf-datalehdissä kerrotaan miten ledi pitää lämpöopillisesti oikein asentaa, jos haluaa nauttia pitkästä käyttöiästä. Vaatimukset ovat melko rankkoja, kaduntallaaja voi hämmästyä miten tarkkaa ja vaativaa puuhaa on lämmönsiirto ledistä pois. Über-modaaja hioo ledin pohjasta metallit ja muut kerrokset pois, miltei ledin puolijohdesubstraattiin asti, ja kiinnittää sirun safiirialustalle tai ainakin hopeaklönttiin, jonka sisällä virtaa nestetyppi tai edes kuivajäällä viilennetty pirtu. Näin siru saadaan pysymään jopa pakkasen puolella ylivirrasta huolimatta. Helpompi modaaja asettaa vakioledin sellaisenaan hopealevyyn kiinni ilman mitään modauksia. Kaduntaallaaja-sunnuntaimodaaja käyttää alumiiniytimistä piirilevyä, se on tyypillinen teollisuuden käyttämä tapa asentaa ledit kohtuullisen hyvin lämpöä johtavasti. Tyhmä kaduntallaaja ja halpatuotantofirmat kiinassa asentavat ledit tavalliselle lasikuitupiirilevylle, jossa lämpö siirretään kuparoitujen viojen kautta piirilevyn läpi. Halpa mutta minusta älyttömän typerä menetelmä, luultavasti kaupallisissa ledilampuissa on juuri tämä metodi käytössä. Pidänkö 300-tuntisen luennon siitä, miksi minä en ikinä osta valmiita kaupan sedän myymiä valaisimia, vaan rakennan itse? Tieto lisää tuskaa. Kaduntallaaja olkoon onnellinen kun ei tiedä ledin jäähdytyksen ongelmatiikasta mitään.

    Ikävä juttu sinänsä, tämä ledin luontainen herkkyys lämmölle, koska hehkulampputyyppisillä valolähteillä kuumuus ei ole ollut mikään ongelma (polttimolle itselleen), hehkulamppu kuumenee sen mitä se nyt kuumenee ja entäs sitten. Ympäröivät rakenteet syttyvät ennemmin palamaan kuin polttimo kuumuuteen rikkoutuu.

    Ledit siis ovat lämmölle yliherkkiä, ne hajoavat ennen kuin talo ympärillä ehtii palaa. Luultavasti moni kaduntallaaja pettyy ledilamppunsa käyttöikään, jos korvaa hehkulampun lediversiolla, eikä valaisinta ole erikseen ledilamppua varten suunniteltu. Esim. saunavalot tai kattoon upotettavat valot voivat nopeasti kärventää ledilampun kuoliaaksi. Ehkä juuri tästä syystä äsken linkitetty kattoon upotettava valaisintyyppi onkin jo tehtaalla "alikellotettu", eli siinä olevia ledejä ajetaan alle watin teholla per ledi, vaikka 3,8 watilla lediä voisi ajaa paremmin jäähdytettynä ja kenties 8 watilla erityisen hyvin ajoviimalla viilennettynä. Minä otan nyt syksyllä-talvella-keväällä selvää miten rajusti ledi sietää ylivirtaa kun jäähdytys on kunnossa. Kärvennän pari lediä ihan tutkimusmielessä. Minulle riittää 300 tunnin elinkaari ledille (fillarissa), on kiva ostaa uudempaa leditekniikkaa kerran vuodessa.


    .
     
    Viimeksi muokattu: 24.09.2009
  11. juctuc

    juctuc Guest Guest

    Liittynyt:
    23.04.2007
    Viestejä:
    47
    Saadut tykkäykset:
    0
    Nimenomaan näin!!!! Ei kaupallisissa lampuissa jäähtymistä ole ajateltu lainkaan. Ja jos on ajateltu edes vähän, niin tekele on tehty huolimattomasti.

    Tänään katselin jonkun maahantuojan halogeeninkorviketta jolle sähkötehoa ilmoitettu 3X2w, eli saattaapi olla 8w kaikkiaan.Millä ihmeen ilveellä halogeenipolttimon kokonen vempele pystyy jäähtymään riittävästi noilla tehoilla, ja kattoon pieneen vaihtumattomaan ilmatilaan asennettuna!!?

    Ledille on hypetetetty pitkä käyttöikä ja vaikka mitä, mutta ei ole ajateltu että mitä tapahtuu kun sitä käyttämällä tehdään lamppu tai valaisin.

    En mitenkään ymmärrä miksi ledejä pitää väkisin tunkea esim. johonkin putkeen, jotta saadaan loisteputken tilalle lediversio. Samalla valaisimesta nyysitään sytyttimet, ja virtalähdekkinkannattaa ohittaa. Valaisimesta ei jää kuin sian syöttökaukalon näkönen pellinpala kattoon. Mitä järkeä tossa enää on?
     
  12. j_a_k

    j_a_k Käyttäjä

    Liittynyt:
    31.08.2007
    Viestejä:
    2 266
    Saadut tykkäykset:
    7
    Joopajoo.

    Ihan hyvin tuollainen piirilevyn läpi lämmön johtaminen onnistuu, kun tietää mitä tekee. Ei se ledi paria astetta korkeampaan lämpötilaan kuole. Tuollainen edellä mainitun Osramin 4 watin lämmönjohtaminen onnistuu piirilevyn läpi (ja piirilevyn takana alumiinioksidi) siten, että ledin pii on noin 5-6 astetta lämpöisempi, kuin että se olisi suoraan siinä samanlämpöisessä hopeaköntissä. Ja tuo 6-8 astetta ei ledin iässä paljoa vaikuta normaalilämpöolosuhteissa.

    Ja tällöin onnistuu helposti vaikkapa 10 ledin asennus piirilevylle ja niistä lämmönjohtaminen takapuolen yhteiseen jäähdytysprofiiliin. Ja tämä onnistuu halvoin kustannuksin, ilman että joka ledille pitää umpihopeasta kaivaa oma jäähdytysprofiili.
     
    Viimeksi muokattu: 24.09.2009
  13. Ize

    Ize Käyttäjä

    Liittynyt:
    13.12.2002
    Viestejä:
    2 273
    Saadut tykkäykset:
    0
    Nonnih, Verkkiksen LEDit vihdoin saapuivat. GU10-kantaista en vielä ole kokeillut, mutta tuotokset ovat jo päällisin puolin eri tehtaalta kotoisin, lisäksi GU5,3 -kantaisten paketteihin on ilmestynyt SOFT WHITE teksti warm whiten sijaan. Myös mekaaninen rakenne on GU5,3:issa siihen nähden mitä Saksan kautta sain eli se ne ovat heikompia, runko esim. on muovia ... luulisin. Näissä PowerLED GU5,3:issa on myös ilmiselvää ilmarakoa pintalasin alapuolella rungossa! :confused: Liekö jäähtyminen ongelma? Saapa nähdä miten nämä lamput mulla ulkona talven yli pärjäävät verrattuna noihin rakenteellisesti parempiin ja tiiviimpiin Saksasta saatuihin nähden. Kosteus menee lampun sisään satavarmasti, jos valaisimen ulkokuori ei pidä ...

    Valovoima on sitten puolestaan positiivinen puoli, nämä GU5,3:t ovat selkeästi kirkkaampia kuin aikaisemmat 3W:n lamput mitä olen testannut. Mutta valitettavasti valosävy on "valkeampi" eikä lämmin valkoinen kuten aikaisemmat, että rinnakkain näitä ei viitsi käyttää. Tämäkin voi aiheuttaa pientä silmämääräistä hämäystä valovoiman suhteen. Mutta tämäkään lamppu ei pärjää siltikään 20W:n halogeenille. Koetan olla objektiivinen ja jos vanhat arvioisi 10W:siksi, niin nämä Verkkiksen PowerLEDit on vastaavuudeltaan 15Wn luokkaa.

    Jahka GU10:jä pääsen tässä testimään, niin ilmoittelen niistäkin tuloksista sitten.

    P.S. Nyt kun lumeneita tuijottelen, niin eipä paketin kyljessä toisaalta luvatakaan kuin 130lumen eli n. 10W halogeenin valovoimaa ...

    P.P.S. Päivitystä, vaihdoin toisenkin lampun ja huomasin, että ko. valaisimessa näkyy Verkkiksen lamppu himmeämmin eli itseasiassa vika onkin valaisimessa. Pitää alkaa tutkimaan jännitteitä ja lasin tummumista/likaantumista tarkemmin. Toisinsanoen, Verkiksen valaisimen teho GU5,3-kantaisessa 3W PowerLedissä on kuin onkin kutakuinkin sama kuin mitä Saksasta vuosi sitten tilasin (Brilliance).
     
    Viimeksi muokattu: 01.10.2009
  14. muupala

    muupala Guest Guest

    Liittynyt:
    30.01.2007
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen jo pitempään etsinyt autotallin katokseen sopivia ledivalaisimia, vaan ei meinaa löytyä... Etsinnässä on upotettava malli (neliö/suorakaide), omaa silmää miellyttää joku tämän tyylinen:

    http://www.lamppukauppa.fi/tuotteet/uppovalaisimet/uppovalaisin2

    Kannattaako käyttää esim noita linkin valaisimien runkoja ja värkätä itse sisään ledit vai tehdä myös valaisimen runko/kuoret itse? Valaisimia tulisi kaikenkaikkiaan 5 kpl. Valaisimien yläpuolella on eristämätöntä tuuletustilaa riittävästi joten kotelon suunnittelulle on melko vapaat kädet. Katoksen laipiossa on laudoitus (100x22, 8 mm raoilla). Valoa olisi hyvä olla sen verran että lumityöt näkee hyvin tehdä. Tavoite elinikä ledeille olisi noin 20 vuotta, eli pitemmän ajan investointi siis...Vinkkejä ja ideoita erilaisiin toteutuksiin kaivataan.
     
  15. kkuula

    kkuula Guest Guest

    Liittynyt:
    09.01.2008
    Viestejä:
    225
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuollainen ulkotilan valaisu ei taida kovin hyvin onnistua ledivaloilla, varsinkaan isomman alueen valaisu koska valotehoa tarvitaan ja paljon laajalle alueelle.
    Millainen valaistus siellä nyt on?
     
  16. Ize

    Ize Käyttäjä

    Liittynyt:
    13.12.2002
    Viestejä:
    2 273
    Saadut tykkäykset:
    0
    Meneekö valo päälle liiketunnistimella hämärässä? Itse en muuta harkitsisikaan kuin halogeenejä.

    IMO eli minun mielestä, LEDit vois olla vaihtoehto muuten, mutta sitten niitä pitää olla selkeästi enemmän ja LEDien keila pitää olla leveä. Jos nyt oletetaan vaikkapa GU10-kannalla olevan nuo LEDit niin 10-15 x 3W ja 60° keila on melkeinpä minimi. Oman maun mukaan kun auton säilytyspaikassa pitää nähdä vaihtaa auton lamput ja jopa ehkä vaihtaa renkaatkin sateella.

    Pienloisteputkia, jotka itselläni katoksessa ovat, en voi suositella. Pakkasella räpsyvät minuuttitolkulla. :-/

    Ah, kkuula ennättikin jo sivuamaan aihetta.
     
    Viimeksi muokattu: 02.10.2009
  17. muupala

    muupala Guest Guest

    Liittynyt:
    30.01.2007
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tällä hetkellä katoksessa ei ole minkäänlaisia valoja (uusiorakennus). Katoksessa ei säilytetä autoja, vaan katos on lämpimän autotallin pitemmän sivun seinustalla, toimii lähinnä polkupyörien säilytystilana ja kulkureittinä ovelle.
    Katos on 2,5 m leveä, pituutta 12 m ja korkeutta 2,9 m, tila on siis käytävän omainen eikä valaistu alue on kovinkaan leveä. Liiketunnistimen/hämäräkytkimen voi kyllä asentaa mutta ei ole pakollimen kun kytkimen saa hyvin kulkureitin varrelle.
     
  18. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Outoja mielipiteitä ledien kyvyttömyydestä. EU:ssa päinvastoin ollaan siirtymässä ledivaloon, ULKONA, eli katulamput korvataan asteittain lediversioilla. Samoin rakennusten julkisivujen ja puiden koristevalaistus siirtyy ledeihin sitä mukaa kun vanhat lamppukalusteet tulevat tiensä päähän ja ne olisi uusittava.

    Ledien valovoima (lumenia/watti) ei taida vielä aivan pärjätä kirkkaimmille perinteisille rumanvärisille ulkovaloille, mutta koska kaikenmaailman Natriumlampuissa sun muissa rumissa katulampuissa on niin huono valon väri ja värintoistokyky, ledit hakkaavat muut lamput silloin kun valon pitää olla "laadukasta". Puhtaan valkoinen tai jokin muu selkeä kirkas väri hoituu ledeillä energiatehokkaasti. Esim. vihreällä valolla talon seinän koristeleminen halogeenilampun ja värillisen suotimen avulla on sähkön tuhlaamista, ulkoilmaa ei kannata turhaan lämmitellä sähköllä.

    On vain ajan kysymys koska kaupasta saa valmiita ledityyppisiä ratkaisuja, jotka oikeasti voivat korvata kaikki muut entiset valotyypit. Nyt ledivalaisimien/valmislamppujen valikoima on liian suppea ja hinnat 100% kusetusta eli törkeästi ylihintaisia.

    Itse pitää toistaiseksi ledivalaisimet rakentaa jos haluaa hyvää tai halvalla.

    Jos asentaa ledejä muille lampuille tarkoitettuihin valaisimiin, lämpötilojen hallinta on kriittisin asia. Ulkovaloissa ei esimerkiksi saa päästää aurinkoa paistamaan suoraan lediin tai ledin jäähdytysevyyn. Auringon kuumuutta vastaan tarvitaan ledisysteemistä irti oleva suojapelti ja jopa lämpöeristeaine.



    Erityisesti kumoan JÄLLEEN sen höpöpuheen, ettäkö ledit olisivat liian kapeakeilaisia. Valmiit ledilamput ehkä omaavat liian kapeita suuntaimia, mutta ledi sinänsä on laajalle säteilevä. Teholedi lähettää valoa jopa yli 180 asteen eli yli puoliavaruuteen. Jäähdytyslevy tai muu metallipinta, jolle ledi on liimattu, rajoittaa eniten valon etenemistä, jonnekin 182 asteeseen jäädään. Nestejäähdytettynä ei tarvita suurta laajaa alumiinilevyä, eli 2 kpl eri suuntiin suunnattua lediä riittää säteilemään valoa yli 360 asteen eli kokoavaruuteen.

    Teholedin valovoiman puoliintumispiste on jossain +-45 asteen hujakoilla, riippuu ledityypistä ja siinä olevasta kiinteästä linssiosuudesta. Tarkoittaa sitä, että 4 kpl ledejä eri suuntiin sijoitettuna (arpakuution kyljet) valaisee 50...100% valovoimakkuudella 360 astetta ympärilleen. Lisätään 2 lediä lisää arpakuutioon ja saadaan 50...100% valovima täysavaruuteen, myös alas ja ylös. Oikeastaan valovoima liikkuu jossain 75...105% alueella joka suuntaan, koska viereisten ledien summavalo tasaa katvealueiden kirkkautta.

    KYSYJÄN TAPAUKSESSA kun valaisin tulee "katon alle", riittää, että valo säteilee puoliavaruuteen. Ja riittää sekin, että keskeisin 90 asteen alue on sitä kirkasta valoa 50...100% kirkkaudella, ja reunimmaiset 45+45 astetta laidoilla ovat 0...50% valovoiman alaisuudessa.



    Kaikista simppelein tee-itse-kattolamppu (maksaa yhteensä 100 euroa) syntyy siten, että otetaan 3...6 mm paksua alumiinipeltiä vaikka A4-kokoinen alue tai ihan miten iso ikinä halutaan. Liimataan alumiinilevyyn ledi aina muutaman sentin välein. Esim. 20*20 cm levyyn voisi sijoittaa 5 cm rasterilla 4*4 eli 16 kpl ledejä.

    Watin ledi ei paljon lämpene, alumiinilevy riittää ulkona jäähdytykseen. Jos tehokkaampia ledejä aikoo asentaa, alupelti kannattaa korvata profloidulla alumiinilla eli jollain jäähdytyslevyllä, etenkin asunnossa sisällä jäähdytystä pitää tehostaa. Tai kasvattamalla alumiinilevyn pinta-alaa: noin 35*35 cm levyyn 3-wattisia ledejä 16 kpl, tällöin säilyy sama jäähdytyspinta-ala eli 25 neliösentin osuus alumiinilevystä per watti, ulkokäyttöön riittävä.

    Alupelti asennetaan muutama sentti irti katosta, että viilentävä ilma pääsee kulkemaan katon ja pellin välissä. Ei siis tarvita uppoasennustakaan, yksi M8-pultti levyn keskelle riittää. Alumiinipelti ja pultti tulevat maksamaan muutaman euron. 16 kpl ledejä maksaa 80 euroa.



    Valon määrä, jos käyttää niitä ledejä joita aiemmin linkitin, on kirkkailla viileän valkeilla ledeillä 4720 lumenia, joka vastaa suunnilleen 7 kpl 60 watin hehkulamppuja.

    Tehoa kuvailemani valaisin kuluttaa 6...60 wattia (max 1 ampeeri 3,8 volttia per ledi) eli säästää 6 hehkulampun verran sähköä ja valon värikin on puhtaampi.

    Pellin voi taivuttaa kaarelle (ennen ledien asennusta) jos haluaa suunnata valoa laajemmalle tai kapeammalle kuin puoliavaruuteen.



    Jokin muu kuin Osram-ledi kylläkin olisi aloittelijalle sopivampi. Osram sopii vain kokeneemmalle rakentajalle. Luxeon-ledit ovat ergonomisimpia ja helppoja amatöörinkin asentaa. CREE-ledit viheliäisen vaikeita, vain todella kokeneille. Osramit keskivaikeita. Kun siis puhutaan pelkästä ledistä.

    Kaikki ledimerkit ovat yhtä helppoja asentaa silloin kun ostetaan "Star-koteloituja" malleja, joissa ledi on valmiiksi juotettu parin sentin kokoiseen 6-kulmaiseen alumiinipalaseen, jossa on mukavan kokoiset juotostäplät.



    Kertaan: 1 kpl alumiinilevyä, 1 kpl M8-pultti, muutama M8-mutteri. Siinä on muutamalla eurolla valaisin JA sen kiinnitys kattorakenteisiin tai muualle. Toistan: valaisin sekä kiinnitys käsittää yhden pultin, muutamia muttereita ja alumiinilevypalasen. Itse tehtävä valaisin on ylivertaisesti helpompi asentaa kuin kaupalliset. Asennustapoja tee-itse-lampulla on ääretön määrä.

    Jos tarvitaan roiskevesisuojausta tai hyönteissuojausta, silloin kannattaa valaisimen eteen ruuvata läpinäkyvä/läpikuultava muovivati, tai käyttää roiskevesitiivistä kirkas-kannellista sähköasennukseen tarkoitettua muovikoteloa. Ääretön potenssiin ääretön vaihtoehtoa on käytettävissä kun itse rakentaa. Saa 5000 baarin painekestonkin jos sitä tarvitaan, mm. sukellusveneissä käytetään paineenkestäviä ikkunoita. Hintalappu kylläkin pullistuu koteloinnin takia, pelkkä alupelti onneksi riittää kuivassa sisäkäytössä.

    Langoitus, vedonpoisto, virtalähde sun muut asiat luonnollisesti ovat hallussa rakentajalla, eli operaatioon ei kukaan elektroniikkaa osaamaton toivottavasti lähde. Eikä tässä ole tarpeen luennoida näistä asioista. Toin vain esille idean, jolla itse rakennetaan supersimppeli ja halpa ledipohjainen kattolamppu.

    Jos sijoittaa puolen metrin välein koko katon lähes täyteen näitä "60 watin valaisimia", saa 4*3 m huoneeseen mahtumaan 48 valaisinta eli 2880 watin verran tehoa (=hukkalämpöä, nestejäähdytys tarpeen). Lumeneita kertyy 226560, joka vastaa noin 324 kpl 60 watin hehkulamppuja. Vannon, että tässä valossa näkee lukea ja vaihtaa rengasta ja suorittaa jopa sydänkirurgiaa. Ja luonnollisesti kirurgi-renkaanvaihtaja tietää mitä on tekemässä, en siis pidä tässä 300-tuntista luentoa miten nuo operaatiot tarkalleen ottaen suoritetaan.

    On siis 100% valhetta väittää, etteikökö ledilampuilla muka saisi aikaiseksi riittävän paljon valoa.

    Eikä ole pakko rakentaa 2880 watin 4800 euron ledilamppuarsenaalia. Voi rakentaa 1 watin 5 euron valaisimen jos se itselle riittää. Tai 100 kilowatin jos haluaa stadionin valaista. Jokainen itse määritelköön valon tarpeensa. 100 eurolla ja 60 watilla kuitenkin korvataan suunnilleen 7 hehkulamppua, siinä eräs nyrkkisääntö omiin mitoituksiin. Noin 5 hehkulamppua korvautuu kun ledin värisävy lämmitetään eli kelvinit madalletaan kohti hehkulampun sävymaailmaa. Sisäkäytössä neutraali/lämpimämpi ledisävy on mukavampi, mutta ulos välttää se kaikista kirkkain eli viileä sävy.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 02.10.2009
  19. Ize

    Ize Käyttäjä

    Liittynyt:
    13.12.2002
    Viestejä:
    2 273
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ahaa, tuollaisen alueen kyllä valaisee viidelläkin 3-5W LEDillä. Oletan, ettet ole itse rakentamassa valaisinta vaan valmiit valaisimet standardoiduin lamppumallein olisivat lähinnä hakusessa. Kannattaa varmistaa, että valmiin ledlampun keila on tarpeeksi leveä, uskoisin että 30-35 astetta (tyypillinen GU10:eissä) on aavistuksen liian kapea.

    DVB-G, miten ledistä saa 180 astetta keilaa aikaiseksi tai jopa ylikin, tarkoitatko hemispherical LEDejä?
     
  20. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Teholedi nyt vain valaisee ympärilleen laajalle. Vaikka ledissä olisi valaisevan kiteen reunoilla jonkinlainen metalloitu kiiltävä heijastin kapeuttamassa valokeilaa, niin ledikiteen päälle liimattu lasinen/silikoninen/muovinen puolipallomainen suojus lähettää hajavaloa ympärilleen. Etenkin silikoninen pallero kerää pinnalleen likaa, joka alkaa "valaista" joka suuntaan. Mitä enemmän ledipalleroa yrittää pestä liasta puhtaaksi (vain isopropanolilla tai muulla ledivalmistajan määräämällä aineella; ei saa käyttää vettä tai alkoholia tai aromaattisia liuottimia), sitä enemmän pinta mikronaarmuuntuu ja ledi päinvastoin leventää valokuviotaan. Ledeihin ei saisi koskea IKINÄ, jos haluaa säilyttää valokuvion kapeana ja hajavalon minimissään. Edes huonepölylle ei saisi lediä altistaa. Suojakaasussa hermeettisessä umpiossa ledi pysyy pisimpään puhtaana. Jonkun pölysuojuksen takana ledi olla mölliköön, kuten esimerkiksi taskulampuissa ledi on lasin takana suojassa pölyltä ja roiskeilta.



    Siis: ledin pinnalla oleva läpinäkyvä suojakumpare lähettää hajavaloa laajalle, jopa yli puoliavaruuteen, oli ledissä sitten mikä tahansa virallinen suuntakuvio.

    Lisäksi nykyään valmistetaan sellaisia teholedejä, joista puuttuu kokonaan metallinkiiltoinen heijastin sirun vierestä. Valaiseva ledisiru on korotettu normaalia ylemmäksi ja ledisiru näkyy suoraan sivulle päin. Yli 180 asteen valokuvio syntyy itse ledisirusta jo, vaikka sen päällä oleva läpinäkyvä suojapallero olisi putipuhdas hajavaloa lähettämätön.

    Ledejä myös valmistetaan ilman puolipallomaista suojakupua, että ledikide on paljaana tai sileän matalan suojakalvon takana. Tällainen ledi ei säteile valoa sivuilleen, näitä ei siis kannata ostaa jos haluaa laajalle leviävää valoa. KAIKKI ledit mitä minä olen ostanut ja mihin olen törmännyt, sisältävät puolipallomaisen suojapalleron, ja lähettävät valoa myös sivuilleen, siksi oletan näiden ledien olevan yleisimpiä.

    Havaintoesimerkki: jos pilkkopimeässä huoneessa tai ulkona yöllä asettaa normaalin teholedin lattialle/maahan, osoittamaan kohti kattoa/taivasta, ledi valaisee kaiken, minnekään ei pääse piiloon ledin valolta. Ledin reunaa kiertää parin millin pimeä alue, jonne ledi ei jaksa valaista, mutta kaikki muu ympäristö tulee valaistuksi. Valon määrä ei tietenkään kovin suuri ole yhdellä ledillä valaistuna, mutta joka tapauksessa näkee kulkea huoneessa, olla törmäämättä esineisiin. MYÖS LATTIA valaistuu, vaikka ledi siis makaa lattialla. Tämä todistaa valokuvion olevan yli 180 astetta.