Lampuista (ns. päivänvalolamput, 5000-6000-kelviniä)

Polarisaatiovapaata valoa suosittelen. Etenkin jos näyttölaite tai tykki lähettää oman valonsa polarisoituna, kuten se lähettää esim. nestekidepaneelin omaavissa tuotteissa.

Testi: pimentäkää katseluhuone täysin, antakaa näyttölaitteen tai tykin valaista huonetta sen mitä se nyt valaisee. Yrittäkää lukea kellonaika/lämpötila nestekidenäyttöisestä kellosta tai lämpömittarista tai kännykästä (joiden oma taustavalo on pimeänä). Tai mistä tahansa nestekidelaitteesta, esim. taustavaloton näyttöpaneeli jossain hifilaitteessa.

Lukeminen voi olla mahdotonta, katseltava nestekidenäyttö on pikimusta. Jos sitä kääntelee, kuva alkaa taas näkyä, koska "polarisoitunut huonevalaistus" kiertyy eri asentoon ja läpäisee nestekidepaneelin edestakaisin. Rannekelloa tai kännykkää voi onneksi käännellä helposti haluamaansa sentoon, mutta kiinteästi asennettu seinäkello/mittari tai hifilaite on mahdoton kääntää.



Minulla polarisaatio-ongelma esiintyy niin, että käyttämäni nestekidekello on mustana tietyssä asennossa, jos pelkkä nestekidemonitori tuottaa valon huoneeseen. Joten katseluhuoneen lisävalona oleva ledilamppu (on ikuisesti päällä, en sammuta sitä ikinä) vasta tarjoaa sen valon, jolla kelloa pystyy katsomaan. Jos lamppuni olisi polarisoivaa valoa lähettävä, kello pysyisi aina pimeänä, ellen kääntäisi lamppua eri asentoon.

Valtaosa lampuista onneksi on polarisoimattomia, miistä lähtee heterogeenistä valoa, mutta jos joku käyttää valonlähteenä jotain studiolamppua, jossa on polarisaatiokalvo, tai nestekidepaneelia, pitää kääntää valonlähde sopivaan asentoon, tai lisätä ei-polarisoiva toinen valonlähde.



Miksi joku tahallaan asentaisi huoneeseensa polarisoivia valonlähteitä? Minimoidakseen heijastukset ja kiiltelyt sileistä pinnoista. Sama juttu kuin polarisoivilla silmä/aurinkolaseilla, pinnasta peilautuvat häikäisevät kiiltelyt katoavat ja näkee asiat paremmin. Esim. pöytien tai lasiesineiden heijastelut vähenevät kun valo on polarisoitua.


.

 

Sykkimätöntä valoa suosittelen. Etenkin jos näyttölaitteen lähettämä valo on sykkivää sorttia (filmiprojektori tai väripyörällinen tykki tai taustavaloaan hakkuroiva nestekidepaneeli). Jos lamppu ja näyttölaite sykkivät samalla taajuudella, voi esiintyä häiritsevää välkynnän kokemista. Esim. tavallinen loistelamppu sykkii 100 valopulssia sekunnissa ja siis 100 pimeää hetkeä sekunnissa. Jos tykki tai näyttöpaneeli myöskin lähettää 100 valoimpulssia ja 100 pimeää hetkeä sekunnissa, voivat ne samaan vaiheeseen osuessaan aiheuttaa välkyntäfiilistä.

Minä ärsyynnyn loistelamppujen välkkymisestä, siksi käytän tasajännitteellä ruokittuja ledejä kaikkialla kämpässä. Tasavirtakin kelpaisi, siis virtareguloitu teholähde, mutta koska hyödynnän ylijäämä-kännylatureita ilmaisina teholähteinä, regulointi tapahtuu minulla jännitteen suhteen, vaikka virtaregulointi olisi ledeille hieman parempi vaihtoehto. Ja koska ledit kestävät kymmeniä tuhansia tunteja, "lamppuihin" käyttämäni rahamäärä hipoo nollaa euroa. Sähköäkin kuluu vain vähän, 2...6 wattia per lamppu.

Alkoi takavuosina ottaa päähän hyvien pienloistelamppujen sikamainen kalleus ja välkyntä ja tiheä uusimistarve (muutaman vuoden välein ne hajoavat). Huonoja tarjousmalleja sai uusia jopa muutaman kuukauden välein, niihin kyllästyin alle vuodessa. Onneksi ovat takana nuo kärsimyksen ajat, ledilamppujen kanssa ei ole minkäänlaisia ärsyttäviä ongelmia.

 

Saman kelvinin omaavaa taustavaloa suosittelen, siis näyttölaitteen luontaisen värilämpötilan kanssa samansävyistä valaistusta. Esim. minulla littupaneeli on 5500 kelvinin tyyppistä valoa lähettävä, joten olen pyrkinyt ostamaan ledini myös 5500 kelvinin tyyppisinä.

Ellei löydä oman näyttönsa kanssa yhteensopivaa valkoisen valon ledityyppiä, voi takapuoli- eli silmätuntumalla hakea sopivaa sävyä säädettävän RGB-ledivalaisimen avulla. Valaisimessa pitää olla sekä yleisen kirkkauden säädettävyys että värisävyn säädettävyys. Kuten niissä luonnollisesti onkin, siis RGB-ledeihin pohjautuvissa lampuissa, tai siis RGB-lediohjaimissa. Kalliita ovat valmiit lamput, itse tekemällä pääsee lähes nollalla eurolla, mutta itse rakentelun laajat luennot eivät kuulu tähän topikkiin.

Ja EHDOTTOMASTI kaikki lamput saman ohjurin taakse ja ledit ostettu samasta tuotantoerästä. On hirveää jos huoneen eri nurkissa ja eri seinillä kukertavat erisävyiset lamput. Ihminen ei silmällään kykene säätämään erillisiä lamppuja erillisine ohjureineen samaan sävyyn ja kirkkauteen. Kirkkauden erot huoneen eri osissa eivät niinkään ärsytä, mutta valojen sävyjen erot ovat ruman näköisiä.
.

 

Mulla on valaistus on kankaan takana. Sieltä tulee tarpeeksi yleisvaloa sipsien naposteluun ja bonuksena tykin kontrasti näyttää paremmalta - ei siis huononna kuvaa, vaan mielestäni parantaa. Ennen muinoin kun kankaan tilalla oli Harmonylla maalattu MDF-levy, sen takana oli muutama kierros punaista joululediä. Nyt kankaan tausta on valaistu päivänvalolla.

Tuossa on yksi verkkokauppa mistä saa niitä päivänvalolamppuja www.valotorni.fi

 

Saitte puhuttua mut kokeilemaan päivänvalolamppuja! :hitme:

MUTTA ennen kuin tilaan, kiinnostaa tietää, miksi (esimerkiki Androvien) noiden tehot lähtee 15 W:sta? Perinteikkäämmät tarjoustalotuikuthan lähtee jo ainakin 9 W:sta.

Onko niin, että päivänvalolamppu tarvitsee enemmän sähköä tuottaakseen vastaavan määrän valoa? VAI onko niin, että päivänvalolampuista haetaan "aurinkomaista" voimakasta valaistusta muutenkin (jolla haettaisiin mm. piristävää vaikutusta)?

 

Mulla on näitä myös muutama, ja väri on mielestäni ehkä aavistuksen sininen. Syttyminen sinänsä on viiveetön, mutta ottaa mielestäni hetken ennen kuin tulee täydellä teholla. Androvta saa muuten myös englannin Amazonin kautta. Pystyykö spektriä mittaamaan kameralla (järkkäri löytyis)?

Onko kukaan vertaillut tätä rinnakkain Vivaliteen? Eli onko eroa?

 

Täyden spektrin päivänvalolampussa on keskitytty enemmän valon laatuun kuin määrään. Niinpä se tuottaa vähemmän valoa samalla teholla kuin "tarjoustalotuikku". Energialuokka täyden spektrin päivänvalolampuilla on B.

Täyden spektrin päivänvalolampuilla ei varsinaisesti/tarkoituksellisesti haeta voimakasta valaistusta, mutta ainakin itselleni on käynyt niin, että koen sen niin miellyttävänä, että olen lisännyt valaistuksen määrää reilusti.

Mikäli mietit, onko 15W:n päivänvalolamppu liian kirkas, voisin sen kummemmin käyttökohdetta tietämättä sanoa, että ei ole . Suorastaan yllyttäisin sinua tilaamaan samantien ainakin tuplatehoisen lampun, mikäli se mittojensa puolesta sopii käyttämääsi valaisimeen.

 

Kiitos informatiivisesta vastauksestasi!

Pitänee sitten pistää kylmästi saman tien 32 W lamppuja tilaukseen ja unohtaa pärevaloilu! Toisaalta kattolampussa 11 W Ikean tuikkua on tuntunut aika kovalle määrälle (aikaisemmin oli 40 W hehkulamput), mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee.

Vähän sähkönsäästönäkökulma kärsii, mutta toivottavasti juurikin valon laadukkuus korvaa uhratut eurot.

 

Murossa on aika hyvä ketju aiheesta:

http://murobbs.plaza.fi/yleistae-ke...evyt-niiden-vaikutus-ja-mikae-suosikkisi.html

 

Iskin keittiön ikea-valaisimeen 50w normi esl:n tilalle hong kongista tilatun 105w päivänvalo esl:n. Valoteho alkaa riittää (valaisin tosin on speksattu 60 tai 75 watin hehkulampulle, toivottavasti mikään ei kärähdä)

 

Itse vaihdoin kattoon tommosen 18W Viva-liten tilalle 32W version tähän tietokonehuoneeseen ja tuli mukavasti lisää valoa - olematta mitenkään liian kirkas. Suosittelen!

 

Mielenkiintoista. Linkitätkö osoitteen mistä tilasit? Entä lämpeneekö liikaa?

 

Ebaysta tuli tilattua.
http://cgi.ebay.co.uk/Studio-220V-5...ting?hash=item27a97fbdeb&_trksid=p3286.c0.m14

Eikä tuntuisi pahasti lämpenevänkään. Kokoa on tietysti aika paljon mutta ei niin paljon kuin pelkäsin.

 

Melkoinen mulkero näyttää kyllä olevan. Viitsisitkö vielä antaa jotain fyysisiä mittoja?

 

Ellei mittoja jostain lampusta kerrota niin kuvastahan mitat voi päätellä. Ota käteesi tavallinen mikä vain E27-kantainen lamppu ja mittaa kannan tarkka ulkohalkaisija. Se on suunnilleen 27 millimetriä, näin pienenä vinkkinä jos saan sanoa. Täsmälleen saman kokoinen on kuvissakin esiintyvien E27-kantaisten lamppujen kannan halkaisija. Ja kun kuvassa olevaa kantaa vertaa lampun yleismittoihin, saa selville lampun paksuuden ja kokonaispituudenkin.

Minä malliksi laskin sen 105 watin lampun mitat kuvan perusteella, aluksi kuvan skaalasin 4-kertaiseksi. Kannan paksuus on 177 pikseliä suunnilleen. Lampun pituus noin 1587 pikseliä. Lampun paksuus noin 570 pikseliä.

Jos oletamme kannan olevan tasan 27,0 mm niin siinä tapauksessa lampun ulkomitat ovat: pituus 242,08 mm, paksuus: 86,95 mm.

 

Löysin komerosta yhden hehkulampun, siinä kanta oli 26,2 mm paksu.

Siispä tarkennan arviotani siitä 105 watin 5500 kelvinin "studiolampusta", sen mitat ovat arviolta:
kokonaispituus: 234,91 mm
paksuus: 84,37 mm.

 

DVB-G:n arvio osuu aika lähelle, on se yli cm 20 pitkä ja ainakin 8 cm leveä.

 

Tilasin amazon.co.uk:sta Androvin 23W päivänvalolamppuja ja kävikin niin, että olivat aivan liian pitkiä osaan tarkoitetuista sijoituskohteista. Nyt niiitä olisi siis tarjolla halukkaille - joko noutaen tai postikulut maksaen + 10 euroa per lamppu. Privalla tiedusteluja.

 

Pistin Ebaysta myös tilaukseen 36W 5500Kelvinin lamppuja. Pitäisi värilämpötilan suhteen asettua hyvin Viva-Litejen rinnalle mutta lopputulokseenhan vaikuttaa usein varjostimen / tms. sävy myös, itselläni varjostin on aavistuksen luonnonvalkoinen = luo vähän kellertävyyttä.

LED-lampuista olisin innostunut kuulemaan lisää. Onko DVB-G:llä minkä valmistajan Luxeon-LED-lamppuja, saako niitä nykyään jo E27/E14 kantoina vai ovatko kaikki spottityylisiä GU-kantaisia?

 

Missäpäin lamput ovat? Kuinka pitkä lamppu on, jos mittaa ei oteta hopean väristä kierreosaa?