Ollaan sitten eri koulukuntaa, mikäs siinä. Mikäs sitten selittää lentokoneiden siipien mikroreiät, halutaanko epä-sileyden avulla piruuttaan tuplata polttoaineenkulutus? Ja kilpaveneiden pohjien virtausohjainurat ja korokkeet. Siinäkin tietenkin halutaan epä-sileyden avulla laskea veneen nopeutta, jotta kisa taatusti hävittäisiin. On olemassa myös esimerkkejä "sileyttä vastaan", kuten löytyy sileyttä puoltaviakin tapauksia. Ilmeisesti laminaarisen ja turbulenttisen virtauksen keskinäinen suhde ja suhde kiintoaineen pintaan on kovin tapauskohtainen, eli se mikä sopii toiseen käyttöön, ei sovikaan toiseen käyttöön. Kovin vähän on puolueettomia testejä refleksiputken pinnankarkeudesta, ja ne mitä on, eivät osaa sanoa mitään lopullista, eli ei osata puoltaa karhennusta eikä sileyttäkään. Jokainen siis valitkoon vapaasti koulukuntansa, kunnes joku supernero tekee mullistavan tutkimuksen eli löytää Ainoan Oikean Totuuden.
Nyt sotket asioita. Epäsileyden avulla tietysti halutaan lisätä haluttuun aikaan ja paikkaan turbulenssia, ja yleensä kun turbulenssia tahallaan tehdään sillä tavoitellaan hyötyä. Se taasen missä ja minkä kokoisesta turbulenssista on milloin hyötyä ja milloin haittaa minkäkin päämäärän saavuttamiseksi on hiukan monimutkaisempi kysymys. Tuohon minun asiantuntemukseni suunnilleen loppuukin, mutta täältä lähtisi ehkä syvempi tieto liikkeelle. (Joskin wikipedia näyttää olevan tällä hetkellä hieman rikki).
Tuon yhden AES-paperin mukaan noista karhennuksista on vaan lähinnä haittaa: Tuosta voisi päätellä että virtausnopeus hifikäytössä ei nouse tarpeeksi suureksi, että pinnan karhentaminen auttaisi mitään. t. Janne
Mikäs sitten selittää lentokoneiden siipien mikroreiät, halutaanko epä-sileyden avulla piruuttaan tuplata polttoaineenkulutus? Ei, vaan sillä halutaan ehkäistä virtauksen irtoamista siiven pinnasta, sillä irtoamiskohdan jälkeen virtaus on lento-ominaisuuksien kannalta epäedullista ja voimakkaasti turbulenttia. Mikrorei'illä pidetään virtaus siiven ylä ja alapinnalla mahdollisimman lopuun saakka siiven profiilissa eli siiven nostovoima paranee. Jos virtaus irtoaa aiemmin nostovoima pienenee. Eli asia taitaa olla niin, että polttoaineenkulutus vähenee, sillä koneen moottorin tarvitsee tehdä vähemmän työtä pitääkseen koneen ilmassa mikroreikien tapauksessa. Huh, tulikohan ilmaistua asiat tarpeeksi epäselvästi :hitme:
Mitä käytössä merkitsee tämä : tarkastelin Peerles R.15 elementtiä refleksikoteloon 21 Hz virityksellä. 90 litran kotelossa SPL-vaste korostuu 25 Hz:llä ja vaimenee runsaasti keskibassoille mentäessä. Kun muutan koteloksi 60 litraisen (vaikeampi mahduttaa putki, ei kuitenkaan mahdoton) SPL-vaste tulee suoraksi eikä korostu millään taajudella. Alabassot 3-4 dB:iä vaimeammat kuin isolla kotelolla. Ahdistaako pienempi kotelo jotenkin "sopivasti" toistoa vai kuinka on asian laita. Vaste ainakin on pienemmällä paremman näköinen. Myös virtausnopeus putkessa on n. 35 % pienempi pienemmällä kotelolla.
Refleksikotelossa on paljon liikkumavaraa kotelon koon ja viritystaajuuden suhteen. Sopivan kombinaation valitseminen vaatii kokemusta, näkemystä siitä mihin pyritään. Tässä tapauksessa 21 Hz viritys on "liian alhainen" 90 litran kotelolle mutta sopiva 60 litran kotelolle.
Jeps, tuo 21 Hz pyöri tuossa taas sen takia kun Hypexin D-1.2:ssa on se korostus 25 Hz:ssä niin silloin pitäisi kai valita viritys alemmaksi, jotta korostus ei ole alueella jossa ei ole "kontrollia" elementillä.
45 watin vahvistinteho ja iso bandpass-kotelo, ja taajuusvaste on melko käyttökelpoinen sillä piikittävällä vahvistimellakin. En tiedä onko simuloimani elementti sama, ja miten vahvistimen kumpare pitää ilmaista parametrikorjaimessa (tarvittaisiin vahvistimen taajuusvaste, vaikka RMAA-softalla mitattu), mutta joka tapauksessa ON mahdollista virittää kotelon avulla ilkeä vahvistinkumpare ärsyttämättömäksi.
Ja siis kyseisen simuloinnin tekoon meni noin 30 sekuntia, plus vartti kuvien käsittelyyn. Eli kun on kokemusta, mikä tahansa viritys syntyy muutamassa sekunnissa. Sen voin kertoa, että kukaan ei saa johonkin 60 litraan mahtumaan mitään ratkaisua, joka toimisi hyvin. Joko tehdään mammuttikotelo, tai sitten sähköisesti korjataan vahvistimen tyhmä piikitys nevadaan. Hellasärö luultavasti rahoittaa parametrikorjaimen ostamisen, kun hänelle mainitaan, että nyt narttu sun vaatekomerolles löyty uusiokäyttöä, heitäppäs rättisi ikkunasta, tai minä heitän. Ja keittokomerosta tehdään huomenna toinen subi, että jytisee stereona!
DVB-G taitaa olla vannoutunut poikamies kun uskaltaa tuollaista tekstiä kirjoittaa edes keskustelupalstalle
Käsitinkö jotain väärin, mutta luulin että tämä ei olisi mikään simuloinnin nopeuskilpailu tai "tässä pädet osaamisessasi"-topic?:sleep: Kyse onkin optimoinnista koon/rahan/laadun-suhteen ja vaatehuone ei ole nyt vielä vaihtoehto.
Vaikka käytät 99999 vuotta aikaasi hakuammuntaan, et tule löytämään passiivista ratkaisua, joka asettuu alle 100 litran koteloon. Jos löytyy, hyötysuhde tai äänenlaatu on surkea. Ehkä teet 50-litraisen kotelon ja sen kylkeen 50-litraisen Helmholtz-imupiirin, joka imee pois 25 Hz taajuuden. Taajuudentappajan.
Onko refleksiputkella ns. maksimipituutta mikä kannattaa laittaa? Tarkotus olis tehä Maelstrom-x elementillä varustettu 300-400 litranen kaappi ja 8" refleksiputkella. Toinen kysymys olisi, että ilmannopeudeksi tulee pahimmillaan 35 m/s, jos tekisin 300litrasen, 8" ja ~94cm (17hz) pitkällä putkella. Paljon tuo nopeus saisi suunnilleen olla, ettei sitä havaitsisi?
Näihin löytyisi varmaan jostain vastaukset mutta lyhyesti: Pituutta rajoittaa putken "ominaisresonanssi", joka ei mielellään saisi olla toistokaistalla. Toistokaista jatkuu about oktaavin jakotaajuuden yläpuolella. Suhinan määrä putken suulla ja kompressio riippuvat virtausnopeuden lisäksi suun muodosta. Monet suosittaa, että 5 % vapaan tilan äänennopeudesta (~17 m/s) on riittävän pieni. Suhinan kuuleminen normimusiikin seasta kovalla voimakkuudella on jo aika temppu. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun tuo 8" röörisi alkaa suhisemaan, niin ollaan varmaankin jo kuulovauriovoimakkuuksissa.
Jos putken alimmainen urkupilliresonanssi sattuu vaikkapa 100 Hz taajuuteen, niin jakotaajuuden voi tehdä 99 hertsiin, jos se tehdään digitaalisesti ja äärimmäisen jyrkästi. Tällöin kun elementti toistaa 99 Hz taajuutta (siniaaltoa), se vielä kuuluu aivan normaalisti, mutta 100 Hz taajuudella ei kuulu pihahdustakaan; elementti on mykkä ja niin on refleksiputkikin. MUTTA reaaliset elementit tuottavat perusäänen lisäksi todennäköisesti säröäkin, harmonisia kerrannaisia, ja ne säröt saavat urkupillin ulisemaan. Eli jos soittaa 50 Hz taajuutta huonolaatuisella elementillä, syntyy 100 Hz särötaajuus, ja se panee urkupillin soimaan. Huippulaatuinen vähäsäröinen elementti soi 50 Hz taajuudella puhtaasti, refleksiputki ei herää viheltämään omiaan. Ei siis voi suoraan sanoa, että "oktaavin turvaetäisyys" riittäisi, koska pelkkä 1 Hz riittää huippuelementin ja huippujakosuotimen kanssa, toisaalta 2 oktaaviakaan ei vielä riitä huonolaatuisen elementin kanssa TAI loivalla jakosuotimella. Eli jyrkkä jakarikaan ei auta jos elementti on huono, eikä huippuelementti auta loivan jakarin kanssa. Kannattaa prototyyppikotelolla (suljetulla) ensin mitata käyttämänsä elementin säröominaisuudet, ja jos särön ensimmäiset kerrannaistaajuudet soivat voimakkaana (ääni on "musikaalinen", epäpuhdas, oudon voimakas), silloin refleksiputken mitoitus vaatii ankaraa pohdintaa, koska säröt panisivat putken ulisemaan. Jakotaajuus pitää ehkä jättää 3 oktaavin päähän putken urkupillitaajuudesta, joka menee naurettavaksi puuhaksi. Siis putki pitäisi lyhentää erittäin lyhyeksi (ja ahtaaksi), josta seuraa suurimman mahdollisen äänenpainetason aleneminen. Asia korjautuu suurentamalla kotelo moninkertaiseksi, silloin pärjätään lyhyellä putkella ja se saa silti olla avara. Viritys ehkä muuttuu oudoksi ylisuuren kotelon takia, mutta parempi sekin kuin itsekseen uliseva putki. Putken ominais-ulina on erittäin ärsyttävä ääni.
Joo. Nykyään on normaalia käyttää 24dB/oktaavi L-R suotoa. Silloinhan oktaavin päässä jakotaajuudesta ollaan jo luokkaa 30 dB vaimentuneita? Eihän sellaista subbarielementtiä kannata käyttää missään, mikä ei pysy edes kaistan yläpäässä suht lineaarisena. Ilman lämpötilan ja kosteuden muutokset vaikuttaa äänennopeuteen ja sitä kautta ominaisresonanssin taajuuteen, joten tuo jyrkkä suotokin voisi olla lirissä tavallisissa kuuntelutiloissa. Nojoo, hiusten halkomisen sijaan pointtisi taisi kuitenkin olla, että asiaa on turha yksinkertaistaa liikaa.
AVS Forumilta muistelen nähneeni, että reflexiputki saisi olla maksimissaan vähän yli 90cm pitkä, niin sen takia vähän kyselin. En oo löytäny vielä sitä threadia, missä niin oli mainittu, ni en ole varma, että ymmärsinkö oikein lukemani tekstin. Mutta tosiaan tuohon 320l (korjaus aikasempaan viestiin) koteloon ensimmäinen resonanssitaajuus osuu 179hz kohdalle, joten tuskin siitä ainakaan pitäisi olla haittaa.
Yhdessä 8" TB kokeilussani on 990mm, enkä menisi sanomaan että se on liian pitkä. Estettisyys tai kotelon mitat tulee ensin vastaan...