Tuolla löytyy refleksiputkilaskuri: Putkilaskuri 5.3 litraa, 50mm vaatisi 220 millisen putken, jotta 65 hertsiä. Simulointisoftaa ei itselläkään tällä koneella, mutta omien kokemusten perusteella 655-elementistä, sanoisin että melko hyvä viritys tuo on. Ei ainakaan alemmaksi kannata viritellä.
Mites jos tekisinkin vain refleksiaukon. Kotelon seinän vahvuus on 18mm. Laskurin mukaan 15mm halkaisijalla 18mm pitkällä "putkella" viritykseksi tulisi tuon 65hz. Kuinkas systeemi muuten käyttäytyy... Voinko "pyöristää" aukon pään viilaamalla sen nätiksi kartiomaiseksi muodoksi vai vaikuttaako se putken (tässä tapauksessa aukon) teholliseen pituuteen?
Liika pieni, minimi halkaisija putkelle pyörii 35-40 millin paikkeilla, jottei ala ahdistamaan. Kai nyt jostain jonkin röörin taiot, ei se nyt niin kummonen tarvitse olla. Vaikutus on kuitenkin melkoinen, verrattuna suljettuun koteloon 7 dB lisää ääntä 70 hertsin tienoilla, ja pienentää elementin liikepoikkeamaa 50-90 hertsin välillä verrattuna suljettuun koteloon.
Myydään toimimaton AMP6-basic. Voi olla joku yksinkertainen ongelma, mutta omat taidot ei riitä. 20e sis. postit. Kaikki komponentit on siis kolvattu piirilevylle, mutta en saa ääntä pihalle. Otan kuvia tarvittaessa. Ostetaan toimiva AMP6-basic. Paljonko joku haluaisi palkkiota, että kokoaisi minulle tuollaisen. 41 itse laite + vaikka 10 korvauksia. Vaikka 55 kokonaan...?
saat 41hz.comista valmiiksi kasatun nykyyän tuohon hintaan: http://www.41hz.com/shop/item.asp?catid=36&itemid=60
Threadista innostuin itse ruveta rakentaa oman blastan Mites sopisko tällane kauiutin sarjo tohon blastaan http://www.mds.fi/?Link=http://www.mds.fi/products/speaker_twocolumns.asp?ItemId=29157 Mitä mieltä?
Onkos joku löytänyt jostain netin syövereistä hyviä edullisempia vaihtoehtoja kyseiselle Partcon vehkeelle: http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2092_1114_1475&products_id=9846 Deal Extremen myymät kapistukset vähän epäilyttää, kun lukee arvosteluita. Latureita räjähdellyt vaikka kuinka monella, kun on tökännyt 230v jännitteeseen, vaikka onkin rated 110v - 240v. Jenkkilästä jos löytyisi, niin saisin niitä sieltä Suomeen vaikka useammankin syyskuun alussa.
Edit: Ai katopa joo, haluat ladata kolmea kennoa sarjassa. No, jääköön hupina tuohon silti. Se valovirtapuoli menee sököksi helposti tosiaan äärisopparin vehkeissä. 12V otto toimii ainakin omassani tuon jälkeenkin. Kauhean näköistä jälkeä valkoinenish kahdella eri kanavalla toteutettu on sisältä. Samanlaista tummanharmaata en ole avannut, mutta varmaan samaa kuraa. Tosa. Ja vaikka kännykänlaturilla syöttelet. Ja akun saa kiinni tällaiseen (tosin suojatut kennot ovat vähän pitkiä ja pientä modausta jouduin tekemään). Vanhoja kännykänlatureita jostain haalit, teet kotelot ja myyt loput 4 pois. Mitään pikalatureita nuo eivät ole, 100 tai 300mA valinnat latausvirralle.
Voiko noita 18650 kennoja sitten latailla ihan noin vain sarjassa? Minulla on tuollaisia trustfiren suojattuja kennoja, ja olen aina ottanut ne irti latausta varten. Hommahan helpottuisi merkittävästi jos voisi vain ladata koko pakan, 5 kennoa, yhdellä 21V laturilla. En ole vain uskaltanut kokeilla, kun ovat kuulemma niiiin herkkiä paukkumaan nuo lithiumit..
Voi ladata SUOJATTUJA kennoja (oli akkuteknologia sitten mikä tahansa) sarjassa täysin turvallisesti. Lataaminen loppuu kun jokin kennosta saavuttaa liian suuren jännitetason ja "menee nukkumaan" eli katkaisee virran kulkemisen. Mitään vaaraa ei tule. Akkulaturi viimeistään lopettaa lataamisen jossain vaiheessa, jos mikään kennoista ei nukahda muita ennen. Jotkut sarjassa olleet kennot voivat jäädä hieman vajaaseen lataukseen jos yksi kylläiseksi tullut kennoyksilö lopettaa lataustapahtuman ennen kuin muut ovat saaneet tarpeeksi latausta. Siksi on ehdottoman oleellista asentaa sarjalataukseen vain identtisiä kennoja (mieluiten samana päivänä ostettuja, sama tuotantoerä), jotka ovat "yhtä täynnä" ennen latauksen alkamista. Varminta on aluksi ladata jokainen kenno henkilökohtaisesti aivan täyteen ja vasta sitten liittää kennot sarjaan ja harrastaa sen jälkeen sarjalataamista. Sarjalatauksessa olevat akut "kuluvat epätasaisesti", ne latautuvat eri asteeseen ja ne puretaan erilailla tyhjäksi. Ja laitteen käyttötuntimäärä latauksen jälkeen ei ole aiotun suuruinen, koska kaikki akut eivät olleet latautuneet yhtä täyteen. "Akun kuluminen" kiihtyy sitä enemmän mitä täydemmäksi akku ladataan ja mitä syvempään se puretaan. Eli jos haluaa akkujen toimivan sata vuotta, ne kannattaa ladata vain 4,0 volttiin ja lopettaa purku 3,5 voltissa. Mutta tällöin akun kapasiteetista pääsee nauttimaan vain osan, eli käyttötunteja audiovahvistimelle tulee vain ehkä puolet siitä mihin olisi mahdollista täyteen ladattaessa ja tyhjäksi purettaessa. Kuluttajalaitteissa on järkevintä ladata akkukenno täyteen ja purkaa tyhjäksi, siis toimia akunsuojasirun sallimissa jänniterajoissa. Vaikka se johtaakin akkujen pakolliseen uusimisen muutaman vuoden välein. Akkukennojen henkilökohtainen lataaminen pitää vahvistimen tms. laitteen käyttötuntimäärän aina maksimaalisen suurena, jokaisen kennon maksimaalisen täynnä. Suojaamattomia litium-ionikennoja EI SAA missään tapauksessa sarjassa ladata, koska se johtaa lähes 100% varmuudella räjähdykseen. Ja syy, miksi räjähtää, on tämä: Jos sarjassa on yksikin puolillaan oleva kenno kun muut ovat tyhjiä ennen lataamisen aloittamista, latauksen puolivälissä se puolillaan ollut kenno onkin täynnä ja loput kennot puolillaan. Lataus kuitenkin jatkuu ja täyteen tulleen akun kennojännite nousee laittoman suureksi ja se syttyy palamaan tai räjähtää täysin varmasti. Esim. 5 kennon tapauksessa 21 volttiin nostaminen tarkoittaa, että neljässä kennossa on 3,7 volttia ja siinä liian täydessä kennossa onkin 6,2 volttia. Ei todellakaan ole, se on räjähtänyt taivaalle jo pari tuntia aiemmin. Räjähtikö se 4,5 voltissa? 5,0 voltissa? Minä en usklla asiaa kokeilla, litiumkennon tulipalo on vaarallinen, se polttaa tieltään kaiken, taitaa alumiinikin sulaa. Akkukennon ikääntymistä tai varaustasoa ei voi päätellä ulkoisesti mitenkään, kun kennot ovat sarjassa ja vain ylimmän ja alimman kennon kärjet ovat näkösällä. Yksikin muista poikkeavassa tilassa oleva kenno aiheuttaa räjähdyksen joko kyseisessä kennossa tai muissa kennoissa. Kaupallisissa monikennoisissa litium-ioni-akkupaketeissa akun kennojen jännitettä tarkkaillaan akunvalvontasirun avulla, vaikka akut siis ladattaisiinkin sarjassa yhdellä suurella jännitteellä. Tällöin kennot voivat olla suojaamattomia, koska se suojaava siru sijaitsee laturilaitteessa, ja se siru pitää huolen jokaisen kennon jännitteestä. Suojauspiiri kuitenkin on pakko jossain kohtaa systeemiä olla, muuten akku räjähtää ladatessa. Jotta monikenno-akkupaketin valvottavia jännitelinjoja olisi kohtuullisen vähän, kennoja liitetään rinnakkain ja valvotaan tällaisia rinnakkain olevia kennonippuja. Esim. sähköfillarit/mopot/autot käyttävät satojakin akkukennoja, joita on niputettu rinnan sekä sarjaan tarvittava määrä. Ja jokaista litium-ionikennoa (siis rinnan olevaa kennonippua) täytyy valvoa erikseen, muuten akusto räjähtää. Muilla litiumpohjaisilla kennoilla (esim. LiFePO4) räjähdysvaara on olematon tai pieni, niiden lataaminen on sallivampaa, kennon jännitteen valvonta ei tarvitse olla niin tarkkaa puuhaa, mutta joku muu niistä luennoikooon enemmän, eivät ole vielä tuttuja minulle. Kun sähköfillaria alan väsätä, sitten luultavasti joudun LiFePO4-akkuja ostelemaan, koska piikkivirtaa tarvitaan enemmän kuin mihin ioniakuilla päästään. Jos harrastaa sarjalataamista, kannattaa silloin tällöin pistokokein (vaikkapa aina kymmenen latauksen jälkeen) mitata jokaisen kennon jännite purun aikana, purun loputtua, sekä latauksen aikana ja latauksen loputtua. Jos kennojen jännitteet ovat joka tilanteessa samat, voi huoletta jatkaa sarjalataamista/sarjapurkamista. Jos joku kennoista antaa muista poikkeavia jännitteitä, pitää lisätä varovaisuutta; akkupaketin käyttöikä sarjalataamisella alkaa loppua, on kohta siirryttävä lataamaan jokainen kenno yksilöllisesti. .
Mites kun on kaksi 12V lyijyakkua kytkettynä rinnan ja lataa ne rinnankytkettynä, niin teenko jotain väärin? Pitääkö ne ladata erikseen? Tähän mennessä toiminut ihan hyvin.
Lyijyakuissa on erittäin suuret jännite-erot akkuteknologiasta riippuen. Siinä missä jokin hyytelöakku ei siedä 13,8 V ylittäviä jännitteitä tuhoutumatta, jokin nesteakku taas voi vaatia 14,5 V latautuakseen täyteen. Jos vaikka nämä akut liitetään rinnakkain, niin: 1) hyytelöakkulaturilla ladattaessa vain hyytelöakku latautuu täyteen, nesteakku jää aina vajaalataukseen ja lopulta kuoleentuu täysin kyvyttömäksi, muuttuu verkonpainoksi, ei hyödytä mitään pitää nesteakkua rinnalla. 2) nesteakkulaturilla ladattaessa nesteakku latautuu normaalisti täyteen, mutta hyytelöakku tuhoutuu ensimmäisessä latauksessa, saattaa jopa räjähtää tai keittää mömmönsä pihalle. Minun ylilataustesteissäni hyytelöakkujen muovit kuumenivat niin pajon, että alkoivat sulaa ja akut muuttivat muotoaan. En jäänyt odottelemaan räjähdykseen asti, lopetin leikkimisen ennen sitä. Epämuotoiseksi vääntyneet hyytelöakut piti tietysti jäähdyttää ja toimittaa kierrätykseen. Akut pitää ladata sillä jännitteellä ja maksimivirralla, jota akun valmistaja suosittelee. Starttiakut kyllä kestävät suurtakin latausvirtaa, mutta hyytelöakut eivät. Kuten jo on sanottu, jos lyijyakut ovat identtisiä ja yhtä uusia eli yhtä käyttämättömiä, tai täsmälleen yhtä käytettyjä, silloin niitä saa huoletta liittää rinnan vaikka miljoona kappaletta. Ne ikääntyvät sen jälkeen yhdessä. Loppuvaiheessa vuosien käytön jälkeen kennojännitteiden kasvavat erot kylläkin kiihdyttävät ikääntymistä eli osa akun kennoista jää latauksessa vajaajännitteiseksi toistuvasti ja osa kennoista ylilatautuu eli keittää nesteet pihalle toistuvasti. Hyytelöakuissa ei pääse huoltamaan kennoja, lisäämään nestettä tai tekemään kemiallisia pesuja, joten ylilataus tekee peruuttamatonta tuhoa. Akut (KAIKKI samalla kerralla) kannattaa vaihtaa uusiin silloin kun huomataan merkittävä kapasiteetin aleneminen. Hyytelöakun huono kunto paljastuu siitä, että: - akku antaa normaalia huonommin virtaa (bassoiskujen aikana ääni säröytyy audiovahvistimilla, sähköajoneuvo ei enää jaksa kulkea ylämäkeen). - lataus kestää epänormaalin lyhyen ajan eli laturi lopettaa latauksen kovin äkkiä. - toiminta-aika esim. audiovahvistimella lyhenee jatkuvasti. Siinä missä uudella akulla soitti musaa 10 tuntia, vanhalla akulla soi enää 3 tuntia ja loppuun kulahtaneella akulla vain muutamia minuutteja, vaikka akku olisi "juuri ladattu". .
Kiitos DVB-G:lle taas kerran kattavasta Litium-akku pläjäyksestä. Vielä ei kuitenkaan kukaan ehtinyt vastata itse kyssäriin... olisiko kellään tiedossa sopivia latureita huokeaan hintaan? Tarkoitus siis olisi, että akut (3 kpl 18650) on boksattu vahvistimen koteloon ja vahvistimen kotelon kyljessä on runkoliitin. Sitten kun verkkovirtaa on saatavilla, eikun piuha kiinni, akut latautuvat samalla ja musiikin kuuntelu voi jatkua. Sitten kun ollaan reissussa, niin piuha irti ja akut jatkavat sitten virran jakelua. Jos ei muuta fiksua edullisempaa vaihtoehtoa löydy, niin taidan hakea ton Partcon vehkeen.
Tuolta Deal Extremestä löytyisi muuten tällaisiakin akkuja: http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.26799 Noita 3 sarjaan ja johon piisaa virtaa vähäksi aikaa. EDIT: Äh, se olikin taas yliliioiteltu toi valmistajan ilmoittama ampeerimäärä...
Voikos noiden Li-ion akkujen lataamiseen käyttää esim tällaista, jos lisää itse suojapiirin? http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.15993 Tossa olisi suojapiiri: http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.26114 Näitä nappuloitakin joku taisi täällä kysellä jossain vaiheessa: http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.5632 Lisäänpäs tähän loppuun vielä linkin, jossa muutama kuva omasta prokkiksesta. http://www.flickr.com/photos/41058053@N02/3780871886/ Idea oli siis tehdä pöntöt erillisiksi. Käytän niitä tietokoneen kaikattimina ja reissuämyreinä. Vahvistin näkyy harmaassa muovilootassa. Halusin tehdä setistä mahdollisimman modulaarisen, niin tilan, halun, kiinnostuksen, humatilan jne pohjalta voi sitten päättää ottaako mukaan koko repertuaarin vai ainoastaan esim yhden kajarin jne. Vielä uupuu vahvistin kotelosta 2 x rca runkoa ja muunataja sekä akut. Kaiutin kotelot hion nätiksi ja ajelen vielä jyrsimellä reunat pyöreiksi. Sitten voisi pintaan levittää vaikka Osmo-color pähkinäpuuvahan ja puolikiiltävän lakan. Kaikki ajallaan...
Ei missään nimessä, tuo on jännitelähde eikä laturi. Lyijyakulle ehkä menettelisi, mutta litiumakut vaativat hieman hienostuneempaa latauslogiikkaa.
Noin 15 dollarilla saa väsättyä minun käyttämäni menetelmän, eli ostetaan kahden kennon latureita http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13820 2 kpl, jolloin kyetään lataamaan yhteensä enintään 4 kennoa samanaikaisesti. Eli jos minä käyttäisin 10 kennoa, latureita ostaisin 5 kpl. Nämä laturit siis lataavat jokaisen akun yksilöllisesti ja latausvirta on 1000 mA. Mutta tämä menetelmä vaatii liikaa elektroniikan tietämystä ja moninapaisen kytkimen tai releitä ja kolvaamista. Siispä suosittelen ostamaan noin 20 dollarilla halpoja yhden kennon 1000 mA akkulatureita http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.5837 3 kpl, jokaiselle kennolle omansa. Samalla kukin akkulaturi toimii mukavasti paristopitimenä, jossa akku saa asua koko ikänsä. Liitekuvassa langoituskytkentä, miten asia hoidetaan. Laturit voi sijoittaa tee-itse-laitteensa sisälle (ilman tai ainakin lämmön pitää päästä vaihtumaan), jolloin laturien ylipitkät (amerikka-pistokkeiset) verkkojohdot voi lyhentää, liittää johdot yhteen isoon sokeripalaan ja siitä sokeripalasta sitten haluamansa pituiseen euro-verkkojohtoon tai verkko-runkoliittimeen. Partakoneissa käytettävä kierrejohto on kätevä, sen saa piiloon tee-itse-laitteen lokeroon ja vedettyä esille kun tarvitaan. .
Muistutan vielä, että ylläolevassa kuvassani akkujen täytyy oleskella koko ajan latureiden koloissa, vaikka kuvaan ei akkuja olekaan piirretty. Akkulaturit siis todellakin toimivat samalla paristopidikkeinä. Kyseinen kytkentä on täysin toimiva, mittasin omista (2 kennon) latureistani, että mitään galvaanista yhteyttä ei vallitse laturista toiseen, ellei siis omia langoituksia latureiden välille vetele. Verkkomuuntajatkin laturien sisällä ovat lain määräämällä tavalla induktiivisia. Olen juottanut akkuihini ohuet johtimet, joista virta menee esim. ledilampulle. Kun sopivasti juottaa, akku mahtuu edelleen laturissa olevaan koloseen. LATUREIHIN ei siis tarvitse tehdä mitään juotoksia. Kuvassa vihreät kaapelit (ja punainen ja sininen) voivat siis olla juottuina akkuihin. Laturit voi pitää koskemattomina, vakioina. Kunhan ei katko verkkojohtoja, toisin kuin kuvan esimerkissä oli katkottu. Minun laturini ovat jenkkipistokkeilla, mutta eurolla saa muunnosadapterin, joka tekee jenkkipistokkeesta europistokkeen: http://kaidomain.com/ProductDetails.aspx?ProductId=427 Yksikennolaturit ovat paras modauskohde sarjakennosysteemeihin. Irtoakuille kahden kennon laturit ovat kätevämpiä, verkkojohtospagetti vähenee. Laturien verkkojohdot saavat olla aina kiinni verkkovirrassa jos niin halutaan, tosin ne kuluttavat aavistuksen verran tehoa verkosta (kenties alle watin, mittarini tarkkuus ei riitä näin pienillä tehoilla), koska kirkasta lediään polttavat aina kun akku on kiinni laturissa ja verkkovirtaa tarjolla. Voi myös asentaa verkkovirtakytkimen, joka katkaisee virrat latureista, silloin verkkovirtaa ei kulu ollenkaan. Saman asian ajaa irtonainen verkkokaapeli tai töpselin vetäminen seinästä, miten vain. .
Ok. kiitos tiedosta. Kuinkas toi partcon vehje toimii? Liitetäänkö se akkupaketti siihen silleen, että akut ovat nimenomaan sarjassa ja sitten vain akkupaketin päihin liitetään johdot kiinni? Jos se toimii, kuten edellä kuvasin, niin säästäisi vähän tilaa ja saisi laturihässäkän kotelon ulkopuolelle. Olisi sitten laturi kuten esim. läppärissä irrallaan. Sitten pitäisi vaan akut asentaa paketiksi. Tarttuuko akkujen päihin metallipinnoille tina miten hyvin ja uskoltaako niihin ylipäänsä sulattaa varovasti johdon kiinni? Purinpas vanhan kaupastaostetun iHome kannettavan pienen kaiuttimen ja vedin kotelon välistä johdot ulos. Laitoin kasaamani kotelot testiajoon ja ihan hyvältä kuulostaa. Ja bassoa lähtee jo liiaksikin reilussa 5 litran kotelossa. Laitoin ipodista jo reduced bass EQ:n päälle. Asiasta viidenteen... olpp(?) mainitsi muistaakseni jotain vahvistimen sisäänmenon monottamisesta jossain aikaisemmassa postauksessa. Mitä kyseisellä toimenpiteellä haetaan?