Kuinka karmea ajatus on laittaa kaksi eri elementtiparia samaan koteloon? Nykyinen koteloratkaisu ei salli koonsa puolesta erillisten koteloiden rakentamista sisälleen. Tiedän että tämä on huono ratkaisu, mutta kuinka huono tarkalleen. Käyttö ulkosalla. Eli siis vaikka: - Driver A + tweeter A ja driver B + tweeter B samassa kotelossa (thiele/small parametrit hyvin erilaiset) - Rinnakkain kytkettynä - Toistavat samaa kanavaa (in phase)
Kuinka pitkät toimitusajat Sure Electronicsilla on? Ja paljonko ovat postikulut 1-2 vahvistinpiirille, sivuilta löytyvästä postikululaskurista en oikein saanut selkoa.
vähän yli viikko menee. tilasin ebaysta sure electronicsin osiosta koska sain halvemmalla, postitukset kuuluivat hintaan.
eikös tähän ongelmaan auttaisi jos hankin jonkun hakkurivirtalähteen/muuntajan/läppärilel tarkoitetun laturin(?) joka ottaa sisään 12V ja antaa ulos 24V? esimerkiksi tälläisen tai tälläisen kytkisin akut rinnan ja saisin 24V ulos ilman että toisen akun jännite notkahtaisi? Minkäslainen hyötysuhde noissa hakkurivirtalähteissä/muuntajissa/latureissa on, kuluttavatko ne paljonkin virtaa?
Tekstini sisältää jälleen lopullisen ratkaisun maailmankaikkeuden kaikkin ongelmiin, ja jos joku ei osaa tekstiäni lukea, kysyköön selkokielistä käännöstä joltain muulta, mutta ratkaisu kaikkiin pulmiin (tai ainakin erilaisten akkujen rinnankytkennän pulmien ratkaisuun) ilmenee alla: Jos kytkee kovin erilaisia akkuja rinnakkain, homma ei toimi oletetulla tavalla. Lataaminen vaikeutuu tai muuttuu täysin mahdottomaksi (heikompi akku suurine impedansseineen ei tule ikinä täyteen vaikka parempi jäykkä akku keittäisi elektrolyyttinsä pihalle tai räjähtäisi ylilataukseen). Lisäksi purkuaikakin jää lyhyeksi, koska akut eivät tue toisiaan vaan heikompi aina jää jalkoihin, tulee riippakivenä mukana, vähän kuin uimarin kaulaan ripustettu betonilohkare; ei auta uimista kovin paljon. Hukkalämmöksi menee enemmän energiaa kuin haluaisi menevän. Esim. jos hyytelöakun ja nesteakun panee rinnakkain, ne eivät tue toisiaan. Rinnankytkennässä pitäisi käyttää täsmälleen saman teknologian akkuja, identtisine purku- ja latausjännitekäyrineen ja mieluiten identtisine kapasiteetteineen. Parempi tapa olisi liittää jokaiseen akkuun henkilökohtainen purkuhakkuri, joka purkaa omaa akkuaan sellaisella teholla, että saavutetaan jokaiselle akulle lähes identtinen haluttu purkuaika, vaikkapa tasan tunti. Eli järeää hyväkuntoista akkua puretaan isolla virralla ja heikompaa tai vanhaa akkua puretaan pienemmällä virralla. Kumpikin akku saa tällöin toimia ominaisella jännitetasollaan koko purkunsa ajan. Voi jopa käyttää litiumkennoja ja lyijyakkuja ja paristoja ja mitä vain sekaisin, kunhan kullakin akkutyypillä on henkilökohtainen purkuhakkurinsa, joka on säädetty juuri kyseisiä akkuja varten. Noiden purkuhakkurien annot sitten yhdistetään sarjaan ja luodaan täten haluttu lopullinen antojännite. Oli akkuja (ja hakkureita) sitten kaksi tai tuhat. Helpoin lähtökohta (ei tarvita ihmeempiä kolvaus/ohjelmoitikykyjä) olisi varmaan se, että jos siis omistaa 2 erilaista akkua, kummallekin akulle ostetaan ylöspäin (tai alaspäin) hakkaava hakkuri, jonka reguloitu ANTOJÄNNITE on säädettävissä. Ainakin toisen hakkurin jännite pitää olla säädettävä, toinen saa olla kiinteäantoinen. Säädetään kokeilujen perusteella säädettävä antojännite sellaiseksi, että kumpikin akku tyhjenee suunnilleen yhtäaikaisesti. Noiden kahden hakkurin antojännitteet kytketään sarjaan, ja JOS kyseinen summajännite on väärä audiovahvistimelle tai muulle toimilaitteelle, tarvitaan kolmaskin hakkuri, joka tuottaa sopivaa antojännitettä. Mutta kolmatta hakkuria ei tarvita jos toimii järkevästi. MINÄ siis tekisin niin, että käyttäisin kahta säädettäväantoista hakkuria, silloin saa unohtaa kolmannen hakkurin. Säädetään vain kummankin hakkurin antoJÄNNITE sellaiseen volttimäärään, että ne sarjaan pantuna muodostavat halutun loppujännitteen, vaikkapa 16 volttia eräille audiovahvistimille soveltuen. Suuremman akun perässä oleva hakkuri säädetään antamaan esim. 10 volttia ja pienemmän akun perässä oleva hakkuri säädetään antamaan 6 volttia. Jos suuri akku tyhjenee liian nopeasti käytännön testeissä, pienennetään suuren akun perässä olevan hakkurin antojännite vaikkapa 9,5 volttiin ja nostetaan pienen akun hakkurin jännite 6,5 volttiin. Lopputulos on jälleen se haluttu 16 volttia, mutta nyt energiaa otetaan äskeistä tilannetta vähemmän isosta akusta ja molemmat akut toivottavasti tyhjenevät riittävän yhtäaikaisesti. Esimerkkimitoitus, jossa akku A on vaikkapa 100 Wh ja akku B on 60 Wh kapasiteettinen (akkujen jännitteillä ei ole hölkäsen pölähdyksen merkitystä tässä periaatteellisessa asiassa, saa olla litium-kenno, lyijyakku, ihan mikä vain): Säädetään akun A hakkuri tuottamaan 10 volttia, säädetään akun B hakkuri tuottamaan 6 volttia. Saadaan siis 16 voltin antojännite vaikka audiovahvistimelle. Jos audiovahvistin kuluttaa toiminnassa ollessaan esimerkiksi 4 ampeeria virtaa, kumpikin hakkuri tuottaa sen saman 4 ampeeria. Hakkuri A antaa 10 V 4 A eli 40 W. Hakkuri B antaa 6 V 4 A eli 24 W. A-akun 100 Wh energiavaranto riittää 40 W purulla 2 ½ tunniksi. B-akun 60 Wh energiavaranto riittää 24 W purulla 2 ½ tunniksi. Koska hakkureiden hyötysuhde on jossain 80% hujakoilla, ideaalista 2 ½ tunnin käyttöajasta saadaan käytännössä vain 2 tuntia toiminta-aikaa.
Tilasin nyt tuon amp6-basicin. Toivottavasti on riittävän tehokas ja helppo koota. Kauanko saapuminen kestää? Mitenköhän toi osoite, kun siinä on ä ja ö. Nyt ne ainakin on siitä kadonneet, mutta tuleekohan paketti silti oikeaan osoitteeseen?
Toimiiko tuo minun ehottama ratkaisu kytkeä kaksi 12V samanlaista akkua rinnan ja käyttää 12V->24V muuntajaa aivan paska? Mistä mainitsemasia hakkureita saa? Eikö minun ratkaisuni ole yksinkertaisempi? Akut ovat molemmat aivan samanlaisia 12V 9Ah geeliakkuja.
Identtisillä akuilla rinnankytkentä on aivan moitteeton tapa, akut tyhjenevät ja latautuvat samaan aikaan, eikä akusta toiseen kulkeudu edestakaisia turhia virtoja. Eli JOS akut tosiaan ovat samanlaisia ja "yhtä paljon käytettyjä", silloin rinnankytkeminen on täysin sallittua ja toimivaa. Näin jopa oikeasti tehdäänkin, eli kytketään rinnan lukuisia akkuja, kunhan kaikki akut ovat uusia käyttämättömiä ja kun ne vuosien varrella yhdessä ikääntyvät, jokainen akku vaihdetaan uuteen samalla kerralla. 12V-to-24V-jännitemuunnin on hyvä keino nostaa jännite suuremmaksi. Mutta halvimmat tuplausmuuntimet pelkästään tuplaavat jännitteen ilman varsinista jänniteregulointia, eli jos tyhjentyneessä akussa on 10 volttia, jännitetuplaaja ulostaa 20 volttia eikä 24 volttia kuten maallikko luulee. Ja jos täyteen ladatussa akussa on 14,4 V niin tuplaaja ulostaa 28,8 volttia eikä 24,0 V kuten luulisi. Paremmat eli kalliimmat jännitetuplaajat antavat ulos aina tasan 24,0 volttia, vaikka akun jännite olisi alueella 9,0...16,0 volttia. Se, onko asialla mitään käytännön merkitystä (tarkasti 24,0 V vaiko vaihteleva 20...29 V) riippuu siitä mitä laitetta jännitetuplaimella syötetään. Audiovahvistimet eivät välitä tarkasta jännitetasosta, mutta bittivehkeet eli tietokoneet ovat ronkelimpia, eli jos on tarkoitus ohjata 24 voltin logiikkalaitetta, silloin +-5% on suurin sallittu jännitevirhe. Siis 22,8...25,2 V, joka vaatii kalliimman tuplaimen. Audiovahvistimelle riittää aivan mainiosti "tyhmä" halpa jännitetuplaaja, mutta tietokonelaitteille siis tarvitaan tarkasti reguloitu 24 volttia oikeasti ulostava tuplaaja. Jännitetuplaajat on tehty yleensä autokäyttöön, eli tuottamaan henkilöauton 12 voltin akun avulla kuorma-auton 24 voltin akkua vastaava jännitetaso. Autokäyttöön suunniteltu tuplaaja ei siis ole mikään laboratoriotason reguloiva tarkka ihmelaite vaan karkea jännitteen kaksinkertaistaja.
Partcossa myydään "säädettäviä" jännitetuplaimia. Ne ottavat sisään suunnilleen 12 voltin jännitettä ja ulos antavat reguloituna sen mitä halutaan, voi valita antojännitteen muutamasta vaihtoehdosta. Katso liitekuva tai mene Partcon sivuille, PDF-file: http://www.partco.fi/luettelot/sivut/109.pdf
Kiitoksia avusta! Kattelin noita partcon jännitemuuntajia, mutta ovat kaikki loppu. Pitää vaasan elektroniikkakeskuksesta tilata sellainen. Mulla on nyt 2x100ohm 7W vastusta kytkettynä sarjaan piezoille jotta ääni ei olisi niin pistävä, mutta mielestäni se on vieläkin aika pistävä. Lisäänkö vieläki vaikka yhden 100ohm vastuksen? Käytän tälläistä piezodiskanttia: http://www.a-com.fi/catalog/product_info.php?cPath=6_2412&products_id=1972 Entä kannattaako kaijuttimen koteloa vaimentaa jollain pumpulilla ja miten se muuttaa ääntä?
Kertokaas jotain kaiuttimista. Vahvistimena toimii tuo amp6-basic. Akku 12v 4.2Ah. Itse olen ajatellut kahta diskanttia ja kahta/yhtä bassoa. Miten saan yhden basson kytkettyä tuohon amp6-basiciin, siten että toistaa molemmat kanavat? Refleksikotelo vai ei? Kotelosta haluaisin mahdollisimman pienen. Budjetti joku alle 50€ http://www.ljudia.fi/ale-s93286/kaiutinelementit-c93292/zachry-hr-017-p78450/ Noi olis halvat ja hienot. Herkkyyskin suurempi kuin muilla hiukan kalliimmilla. 88dB. Tosin noi on 16ohm :O http://www.ljudia.fi/kaiutinelementit-s82124/piezot-c78561/mgr-ch-1-p78559/ Nääkin olis halvat ja hienot. Eikä tarvii jakosuodinta. Joku vastus vaan. Eikös ne maksa jotain 50sent? http://allthemods.com/userinfo.php?userid=1028&id=5827 Nykyinen 25€ tuotos. (Paska kuva.)
joops vaikka tossa mainostetaankin bassotoistoa, niin kyse on enemmänkin keskiäänielementistä, eli jos noista zachryistä bassotoistoa haluu, niin se on yksiään yläbassoa sitten, helppo ratkaisu ois jos ostasit jostain kaupasta vaan 6/9, 8" tai 6.5" koaksiaalielemetit joihin riittää kun pistät piuhat vaan, ei tarttis miettii eikä maksella parinkympin postikulujakaan. mut jos noi ostat, niin sulettuun koteloon. qts 1.05 tarkoittaa että refleksi ei ole vaihtoehto, ellei sellaisesta erityisen kumisevasta äänestä pidä.
Kertokaas sähköasiantuntijat riittääkö muuntaja joka antaa vahvistimelle 24V jännitteen ja 2.9Ampeeria virtaa vai pitäisikö hankkia 24v ja 5.0Ampeerin versio. Virtalähteenä toimivat kaksi 12v 9Ah rinnan kytkettynä.
Pikku kysymys vain. Elikkä kuvassa näette tuon virtapainikkeen niin voinko juottaa sen samalla tavalla johdoilla kiinni kuin nuo potikatkin? Varmistan vain ettei sille ole mitään estettä. Kiitoksia.
Juotettavaksi se virtakytkin on tarkoitettu, kun se jo nyt on juotettuna piirilevyyn. Suosittelen kuitenkin, että ANNA PIIRILEVYN OLLA kytkimessä edelleen (voit leikata ylimääräisen ympäröivän osan piirilevystä pois, varoen johdinliuskojen oikosulkuun menoa), piirilevy antaa tukevuutta ja toimii lämpöpuskurina. Jos poistat koko piirilevyn ja juotat johdot suoraan kytkimen koipiin, joudut tekemään operaation suurella ammattitaidolla, välttäen liikaa kuumuutta ja vääntövoimia, ja ehdottoman pakollisesti käyttäen kutisteletkuja, koska pitkät koivet voivat taipuilla toisiinsa oikosulkuun esim. kaapelin painon vääntämänä, kun laitetta heiluttelee. Älä siis tee modauksia, ellet todellakin tiedä mitä olet tekemässä. Kaapelien massavoimat pitää poistaa tekemällä kytkimen välittömään läheisyyteen vedonpoistopiste. Mikään kytkin ei ole tarkoitettu toimimaan vedonpoistimena eli kaapelin heilumisen ja nykimisen kestäjänä. On olemassa sellaisiakin virtakytkimiä, joita EI SAA JUOTTAA vaikka kytkimen jalat silmällä katsottuna juottamiseen soveltuvatkin. Nämä juottamisen kuumuudesta pilalle sulavat kytkinmallit on tarkoitettu liitettäväksi Abikoliittimillä, kuumuutta koivet eivät siedä. Tai koivet kyllä sietävät, mutta koipea ympäröivät muovit sulavat ja kytkin menee peruuttamattomasti pilalle. Tämäkin on omakohtaisesti kokeiltu, vahingossa juotin erään kytkimen koipiin kaapelit, vaikka kytkin oli suunniteltu pelkästään Abikoliitettäväksi. Pilalle muovinen kytkin suli. Enkä kytkintä enää saanut vaihdettua ehjään vastaavaan, koska olin jo liimannut kytkimen paikalleen koteloon pysyvästi. Jatkossa juotan koivet ENNEN kytkimen paikalleen liimamista, silloin huomaa ajoissa hajoaako kapine kuumuuteen vai ei. Tarjoushinnalla kun ostaa pussillisen halpakytkimiä tai purkaa romulaitteista kytkmiä hyötykäyttöön, ei voi tietää mikä niistä kestää juottamista ja mikä ei. Kunnolliset (kalliimmat) kytkimet, joissa myöskin on Abikoliittimeen sopivat koivet allaan, kestävät juottamista. Silmällä ei päältä katsoen voi nähdä saako jotain kytkintä juottaa vai ei. Mikäli koipien juuressa näkyy epoksivalua, se antaa viitteen juottamisen lämmönkestosta, mutta se juottamisen kuumuutta sietävä epoksituenta voi olla syvemmällä piilossa näkymättömissä. Liittimen normaali runkomuovi ei kuumuutta siedä, se ei lähes koskaan ole teflonia vaan jotain halpaa kestomuovia joka sulaa kuumuudessa. Kertamuovi olisi parempi vaihtoehto liittimen runkomateriaaliksi, se ei pehmene kuumuudessa, korkeintaan alkaa hiiltyä jos liikaa kuumentaa.
Pitäisi tilaus pistää tulemaan, niin sais ikuisuusprojektin joskus valmiiksi. Niin riittääkö tuo 2.9A ja 24v muuntaja?
Tulkkia tarvitaan, en minä ainakaan ymmärrä kysymyksiä, vaikka osaisinkin ehkä vastata, jos vastaaminen ylipäänsä olisi mahdfollista. Kun kysymys on liian epälooginen, määrittelemätön, joku välimallin heebo saisi tulkata kysymyksen absoluuttisen yksiselitteiseksi, jotta siihen voisi vastata yksiselitteisesti. Kannattaa käyttää virallisia ei-moniselitteisiä termejä kustakin komponentista. Tai antaa yksiselitteinen linkki, jossa kukin komponentti netissä esitellään. Että vastaaja tietäisi täsmälleen mistä puhutaan. Malliksi epämääräinen kysmä automaailmasta, johon autogurun on mahdoton vastata: Onko kamfer paljon vai liikaa autossa? Olisi parempi kysyä vaikka näin: Onko Volvo 244 DL vakioiden eturenkaiden camber positiivinen vai negatiivinen?
Koska tulkkia ei vuoteen kuulu, lähden lämpimikseni lässyttämään. Vaikka ei ole helvetinkään aavistusta mistä asiasta se epämääräinen kysymys oikein puhui. Akkua voi ladata vaikka milliwatin teholla, lataaminen vain sitten kestää miljoona vuotta. Jos laturin latausteho ei ylitä akun itsepurkaustehoa, akku ei lataudu ikinä. 24 V 2,9 A = 69,6 W. Tämä tarkoitta sitä, että jos hakkurityyppinen audiovahvistin omaa 80% hyötysuhteen, silloin 69,6 W teho annettuna vahvistimen käyttöjännitenapoihin mahdollistaa vahvistimen antotehon maksimiksi 55,68 W. Eli kun kuuntelee ääniä enintään 55 watin teholla yhdellä kanavalla, teholähteen kyvyt riittävät. Jos yrittää kuunnella yli 56 watin teholla, ääni menee särölle tai jotain muuta ongelmaa alkaa ilmetä. Jos käyttää kahta audiokanavaa, silloin kumpikin kanava voi tuottaa kaiuttimeen enintään 27,84 wattia, jos enemmän watteja yrittää vahvistimesta kiskoa, alkaa tulla ongelmia. Kaiuttimen impedanssikin vaikuttaa asiaan, teholähteen virtamäärän tarpeeseen, mutta luento aiheesta veisi tuhat vuotta.
Pahoitteluni epäselvästä kysymyksestä. Puhuin siis tästä dc/dc muuntajasta: http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=72_155_1605&products_id=10487 Toinen vaihtoehto olisi tämä(miinuksena se, että ei ole varastossa): http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2062_1456&products_id=12832 Niin riittääköhän tuo ensimmäinen ghettoblasterikäyttöön? Vai odotanko suosiolla ja tilaan tuon toisen?