Nyt on taas se aika vuodesta jolloin pitää uusia subbari / subbarit, ja tällä kertaa ajattelin oikein oman threadin pistää ja vähän kertoa mitä sitä tuleekaan tehtyä. Tällä hetkellähän huoneessa jyllää yksi Coral 210 litran pöntössä viritettynä 18 hertziin. Muuten hyvä vekotin mutta paineet vain loppuvat kun oikein innostuu ( tosin vika saattaa olla Simexin vahvistimessa joka ei ihan äärimmilleen elementtiä jaksa piiskata ). Mutta kuitenkin nyt on toinen Coral ja T.AMP tulossa joten näillä mennään. Eli koteloiksi olen ajatellut noin 100 litraa nettona viritettynä noin 22 hertziin ja näitä sitten kaksi kappaletta. Sisämitathan tulevat olemaan ( l x k x s ) 40 x 45 x 50-53 cm ( levyjä ei ole vielä sahattu loppumittoihin ), joista tulee noin 90-95 litraa brutto. Tästä vähennetään refleksikäytävät + tuet + elementti ja jää noin 75-80 litraa. Kotelo tullaan täyttämään vanulla sekä biltemasta saatavalla vaimennus-matolla http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?tuote=31605&sivu=31605.htm&ryhma=2&kategoria=27, joidenka kanssa teoreettinen tilavuus pitäisi nousta 20-30 % eli aika lähelle tuota haluttua sataa litraa. Tuossa linkki testaukseen asian puitteissa. http://www.diysubwoofers.org/talkshop/messages/41415.htm Refleksi-käytäviksi teen mitoiltaan 7,5 x 7,5 cm olevat aukot, joita tulee 2 kpl molempiin koteloihin, jokainen pituudeltaan noin 65 cm. Käytävien seinämät tulevat olemaan 6 mm ja 9 mm vaneria. Itse kotelo tulee tehtyä mäntyliima-levystä, paksuudeltaan noin 20-22 millimetriä. Itse kehikko (kyljet + pohja + katto) tehdään jiiri-liitoksilla ja etu-ja takalevy tehdään kiinnittämällä niihin sisämittojen ( eli 40 leveä ja 45 korkea ) mukainen noin 20 millimetrin levy ( lastulevyä, vaneria, mitä nyt sattuu eteen tulemaan ) ja tämä hässäkkä vain liimataan ja puristetaan paikalleen. Tämä rakennelma toimii myös upotuksena elementtille, sillä ulomman levyn ( eli se liima-levy ) reikä on elementin ulkohalkaisija ( eli se 397 mm tässä tapauksessa ). Nyt on vähän ennakko-tietoja, sitten muutama paint + WinISD kuva. Paint: http://img149.imageshack.us/img149/899/kylki.png http://img205.imageshack.us/img205/8613/eest.png WinISD: ( Teho = 900 w ) http://img129.imageshack.us/img129/9059/spl.png http://img126.imageshack.us/img126/9264/liikerata.png http://img140.imageshack.us/img140/9224/ryhmviive.png http://img78.imageshack.us/img78/3179/ilmannopeus.png Täytyy räpsiä kuvia projektin edetessä. T:Aleksi
Hmm, tällä foorumilla on ketju jossa kehutaan THE T.AMP TA1050 mallin kestävän hyvin vaikka tuuletin on poistettu kokonaan käytöstä. Myös yleinen laatu on ilmeisesti tuolla vahvarilla paremmin kohdallaan kuin 800 mallilla... Hintaerokin on pieni joten jos budjetti ei ole aivan hilkulla niin kyllä itse valitsisin/valitsen tuo 1050 mallin.
Jos uutena olisin vahvistimen ostanut olisin ostanut saman tien TA-2400 mallin mutta käytettynä löysin mielestäni halvalla tuon E-800 mallin joten sillä mennään, tuolla kyllä pusketaan jo "riittävät" paineet ulos. Unohtui mainita, että kotelo tulee pääosin rakenneltua tuolla paikallisessa koulussa mutta säästääkseni aikaa olen sahannut vanerin palaset refleksiviritystä varten valmiiksi ja nyt olen niitä väsäillyt. Tuli huomattua että ei olisi kannattanut hoppuilla niitten sahaamisen kanssa, nyt on jokainen pala hiukan eri mittainen mutta Sikaflex onneksi paikkaa vähän tuota virhettä. Aikaa myöskin menee odotettua enemmän, nyt olen vasta saanut hiukan sisäpään pyöristyksiä rakenneltua noin 2 / 3 osaan palikoista ja aikaa on kulunyt jo reilusti yli kuusi tuntia, toivottavasti loppu on helpompaa. Unohtui myöskin mainita ( ), että teen kaksi tunnelia per kotelo sen takia, että viritystä voi myös muuttaa. Toisen putken tukkimalla viritys menee 15,5 hertziin, joka saattaa soveltua paremmin kerrostalo-käyttöön, jonne tulee opiskeluajoiksi muutettua. Täytyy myöhemmin vielä ostaa BFD jolla voi kikkailla vastetta niinkuin haluaa, ja oikein kikkailemalla tuo käy tavallaan myös Subsonicina ja alipäästönä. Tämä käy korostamalla pelkästään käyttöaluetta, tätä en olekaan kenenkään vielä huomannut kokeilevan, joten itse olen ainakin joskus siitä kirjoittamassa subjektiivisia kokemuksia, miten tuo toimii. ( Kuvia en vielä kehtaa ottaa "putkien" rakennusvaiheista, kädet on niin paljon Sikaflexin peittämät että kamera olisi kokonaan musta kuvaamisen jälkeen, täytyy viikonloppuna räpsiä jolloin saan muutenkin niitä valmiimman näköiseksi. ) T:Aleksi
Tämä ei välttämättä ole kovin hyvä idea vaikka sitä arvostetuista kaupan subbareista löytyykin. Ilman nopeus kahdellakin putkella näyttää korkealta. Yhden putken kanssa kompressio ja särö uhkaa jo maltillisemmillakin tasoilla.
Saattaapi olla siniaalloilla ja täydellä teholla soiteltuna ongelma, mutta tuskin kerrostalossa uskaltaa sellaisia tasoja käytellä että tuosta ongelmaa rupeaisi tulemaan. Sitä paitsi yli 20 hertzin taajuuksillahan ilman nopeus on vielä aika hyvin kontrollissa, saas nähdä sitten käytännössä, tuleepahan kokeiltua. Suurimman osan ajasta luultavasti kuitenkin käytän tuota 22 hertzin viritystä. Projekti etenee hitaasti mutta varmasti, tänään sain vähän refleksi-käytävien kanssa jotain aikaankin, nyt on about 30 % tuosta hommasta tehty, keskeneräisistä putkista ei viitsi laittaa edes kuvia, ne ovat niin härön näköisiä. Levyjen kanssa pääsin aika hyvin tänään eteenpäin, nyt on kaikki levyt liimattuna kasaan, tasohöylätty, oikohöylätty sekä toiset päät tasoitettu, joten seuraavaksi vain jiiriin sahaaminen sekä kokoaminen. Korkeuden kanssa joutuu sittenkin varmaan kikkailemaan sille etulevyjen korkeus jäi vähän vajaaksi, mutta tuskin tuo paljon haittaa. Kasvatetaan jotain muuta mittaa kompensaatioksi. T:Aleksi
Nyt on taas vähän edetty projektissa, levyjen kanssa ollaan nyt siinä vaiheessa että voi ensi maanantaina alottaa kehikkojen kasaamisen ja sehän on nopeata hommaa, onneksi. Eli levyt ovat nyt sahattuna jiiriin sekä oikeaan mittaansa, ainoat levyt jotka eivät ole lopullisissa mitoissa ovat etu-sekä takalevyt jotka leikkaan kehikkojen rakentelujen jälkeen jotta saan niistä tarpeeksi tarkkoja. Refleksi-viritysten kanssa olen myös päässyt kunnolla vauhtiin, nyt on enää yksi kappale kahdeksasta kasaamatta, joten sen jälkeen vain sovitan ne toisiinsa, viimeistelen pinnat tasaiseksi, viimeistelen myös pyöristykset paremmin ja sitten onkin enää koteloon kiinnitys. Muutama huono kuva: Sisäpään pyöristys : http://img411.imageshack.us/img411/2031/pyristys.jpg Eipä ole siistiä jälkeä mutta piiloonhan tuo jää. Levyistä pari kuvaa : http://img156.imageshack.us/img156/1824/levyt.jpg http://img156.imageshack.us/img156/2354/jiiri.jpg http://img156.imageshack.us/img156/3990/jiiri2.jpg http://img156.imageshack.us/img156/9819/jiiri3.jpg T:Aleksi
Vai että 20 - 30 % meinasit saada lisää näennäistä tilavuutta vanulla. No ennen se oli ainakin jotain 5 - 10 % luokkaa. Ihan mielenkiintosia mittailuja tuolla linkissä. Hieman vaan epäilyttää.
Kyllä sellainen 15% on mahdollista mitaten saada tulokseksi, itsekin saanut joskus. Mutta silloin on kyse siitä osaksi, että jos mittaa siniaallolla kotelon resonanssa taajuutta, täyte alkaa liikkumaan ilman mukana kotelossa ja tästä tulee virhettä mittaustulokseen. Eli kohina olisi oikea signaali mittauksiin, ei pistetaajuudet eikä sweepit.
Tuossa artikkelissa puhutaan ymmärtääkseni jonkinlaisesta kuitukomposiitista, mutta tuskin tuo eroaa käytännössä mitenkään normaalista vanusta. Artikkelin teoriaosa ei ainakaan minua saanut vakuuttuneeksi. En pitäisi tuota artikkelia muutenkaan kovin tieteellisenä julkaisuna. En myöskään kiellä etteikö tuo olisi mahdollista, mutta kuten sanottua, hieman epäilen noita tuloksia.
Joo, 30% ei varmaankaan mitenkään ole mahdollista. 10-15% on reilulla täytöllä mahdollista ja mittaustavalla voi saada virhettä toiset saman verran....
Olen itse tykännyt tehdä kotelot niin, että käytännön tilavuus on jo ilman vaimennusainetta lähellä sitä laskennallista. Tilavuuden ylitys haittaa paljon vähemmän kuin alitus. Olen aina itse laskenut vaimennusaineen käytöstä tuon 10% tilavuuden lisäyksen, jos kotelo tungetaan täys vanua.
Kotelon efektiivisen tilavuuden kasvulle löytyy kirjallisuudesta sellaisia lukemia kuin 15-20% ("Testing loudspeakers", Joseph D'Appolito) ja 15-25% ("Loudspeaker design cookbook", Vance Dickason). Pitäisin siis ASA90:n havittelemaa 20-30% ihan mahdollisena ottaen huomioon se aloitupostauksessa linkitetty testi, joissa tilavuutta on saatu vielä enemmänkin. Onko tästä mittaustapojen välisestä erosta jotain viitettä tai selitystä? Joka tapauksessa nuo testit tehtiin MLS-kohinasignaalilla.
Kiitos tuosta infosta, ainakin edes joku vahvistaa tuota testin näkemystä, kerkesi jo vähän masentaa ajatus että jäisi yli 10 % tavoitellusta tilavuudesta, saa kyllä nähdä mitä tuo viritystaajuus tulee oikeasti olemaan, siitähän sen tilavuuden kasvun huomaa. Eilen tuli noudettua T.AMP E-800 postista, onpas pieneen laatikkoon saatu paljon painoa. Nyt johtoja odottelemaan elektronista, pääsee testaamaan tuota t.amppia vanhan kotelo virityksen kera. T:Aleksi
Silmäilin myös "keittokirjaa" eilen illalla, sieltä myös 15-25% huomasin. Itse en ole koskaan saanut käyttämilläni vaimennusainemäärillä (villaa ja vanua, 50% täynnä) 7-10% enempää tilavuuskasvua. Mittaus siis tyhjänä ja vällyillä puoliksi täytettynä. Ilmeisesti en sitten ole riittävästi tunkenut tavaraa koteloon Aikonaan tuli mitattua sinipyyhkäisyllä ja silloin huomasi siisrtyessä kohinamittauksiin eron joihinkin aiempiin mittauksiin verrattuna. Jostain löysin selityksen aiheeseen, että sinipyyhkäisy jaa vaimennusaineen liikkeelle kotelon sisällä ja se vaikuttaa mittaustulokseen. Muistaakseni jossain AES:n jutusta lukenut, pitää hieman selailla...
Täytyypä pitää mielessä oman projektin kanssa ja mittailla eri tavoilla. Tarkoitus on saada aikaiseksi 15" resoille kaksi suljettua koteloa eristevillaa täyteen ahdettuna ja sopiva täyttöaste/pakkaustiheys täytyy etsiä mittauksilla.
Eikös se ole taajuusriippuvainen asia se absorbentin efektiivinen teho eli kotelon koon näennäisen muutoksen suuruus. En ole AES-romaaneja aiheesta lukenut tai testejä itse viitsinyt tehdä, laiska kun olen. 300-sivuisen AES-raportin mukaan minä olen galaksimme laiskin mäntti. UrAnuksessa tepastelee eräs yksisoluinen ameeba, joka on toiseksi laiskin. Se aivasti viimeksi vuonna 3, sen jälkeen se on vain löhönnyt sohvallaan ja vedellyt päiväunia. Se aikoo kääntää kylkeä vuonna 3033 kello kuusi, jos ei ole liian laiska sinä päivänä. Karrikoitu esimerkki: A) Kun mitataan keskiäänitaajuuksilla ja koteloon tungetaan ilmavaa ainetta (vanua), joka tepsii hyvin keskiääniin, mutta on liian harvaa tepsiäkseen bassoihin, niin silloinhan elementin mielestä 10 litran kotelo muuttuukin 100 litran koteloksi kun kaikki elementistä lähteneet äänet katoavat aineeseen, koteloseinästä ei palaa mitään takaisin. Vanun vaikutus oli 1000% koteloa kasvattava! B) Kun täsmälleen samassa kotelossa ja samalla elementillä ulostetaan bassotaajuuksia, vaikkapa 10 Hz taajuutta, niin vanu ei vaikuta hölkäsen pölähtävää, vaikutus on 0%! C) Tätä samaa koteloa ja vanua ja elementtiä kun mitataan MLS-kohinalla, joka siis sisältää "kaikkia taajuuksia", tulokseksi tulee taas jotain aivan muuta kuin A- tai B-tulkinta. En osaa sanoa millä tavalla kotelon kohinalla mittaus eroaa pistetaajuudella mittaamisesta. Ainakin huoneakustiikkaa mitatessa käy niin, että MLS-kohina ei "ehdi" herättää huoneresonansseja niin voimakkaaksi kuin pistetaajuus tai hidas siniliuku. Mittaustapa siis muuttaa mittakäppyrää huomattavasti vaikka huone pysyisi muuttumattomana. Ehkä samoin käy kaiutinkotelon sisuksen "akustiikkaa" mitatessa. Oletan jatkuvasti, että vanu ei liiku yhtään mihinkään, että se on vaikkapa alumiinivaahtoa joka pysyy aloillaan taajuudesta riippumatta. Ilmapatsaan mukana lepattavat vanut olkoon asia erikseen, se ei nyt ole esimerkkini pointti, vaan vaimennusaineen itsensä taajuusriippuvuus, siitä haluaisin dokumenttia. Itse olen ollut sillä kannalla, että aineen sullomisaste tai tiheys pitää käsikopelolla valita tapauksen ja virityksen mukaan, kokeilla mikä toimii parhaiten. Kuunnella ja mitata. Ettei käytä liian löysää tai liian tiukkaa kamaa. Jos käyttää viritystaajuuteen nähden liian löysää eli harvaa eli tehotonta vaimennusainetta (vanua subbarissa), kotelosta tulee "liian pieni" alabassoilla, eli bassotaso jää kuivaksi, ja toisaalta hieman ylemmillä taajuuksilla, joilla vaimennusaine alkaa tehota, kotelo vaikuttaa "liian isolta" eli ylemmät bassot voivat korostua. Saundi muuttuu amatöörimäiseksi jumputtajaksi. Jos käyttää viritystaajuuteen nähden liian kovaa vaimennusainetta (kova vuorivilla keskiäänielementin kotelossa), kotelo on taaskin "liian pieni", johtuen siitä, että vaimennusaine heijastaa ääniä liikaa, ei päästä lävitseen. Ja koska alemmilla taajuuksilla vaimennusteho paranee, hidas värähtely ehtii luikerrella tiiviin aineen rakosista, elementin alempi resonansitajuus saa "isomman kotelon" nähdäkseen ja resonanssin voimakkuus voi suurentua. Eli keskiäänien laatu huononee väärän vaimennusainevalinnan takia. En nyt ota huomioon kotelon seisovia aaltoja, ne ovat oma ongelmansa, pilaavat keskiäänien laatua huomattavasti. Subbarikotelossa seisovat aallot eivät yleensä vaivaa. Topikissa puhutaan subbarikoteloista. Vaimennusaineen ominaisuudet bassotaajuuksilla pitäisi ensin pohtia läpi ennen kuin lipsutaan ylemmille taajuusalueille. Vaimennusainekeskustelu koskien keskiääniä ja diskantteja on lähes puhdasta noituutta ja makuasioita, lampaantaljafanit sylkevät lasivillahyypiöiden silmille ja profiilivaahtomuoviheebot potkivat bituminpaijaajia kulkusille jne.
Mutta eikös tuo tehollisen tilavuuden lisääntyminen perustu siihen, että vaimennusaineella ilman liikettä "hidastetaan" kotelossa, jolloin elementti näkee tilavuuden isompana.