Se kävi mielessä, ja silloin Gordon-Levitt olisi todella sopiva valinta rooliin, mutta mistä saisi vastauksen, onko ohjaaja antanut tahallaan koviksen roolin tuollaiselle rääpäleelle? Ja onko elokuvassa mielestäsi viitteita siihen suuntaan, että sen pitääkin olla wannabe-kovis, joka on oikeasti heittopussi? Siinähän elokuvan aikana Rourke kattoo Gordon-Levittin touhuja useammankin kerran sivusta tyyliin kuin, että "Ompas se reppana" Spoiler , ja kuin se sitten kyllästyisi siihen wannabe-kovisteluun ja vittuiluun ja tyhjään uhoon, kun se ampuu sen. Ja Rourkehan sanoo siinä jotain, että ampui Gordon-Levittin siksi, koska "Hän ei ollut sitä, mitä luulin". Mutta mitä Rourke sitten luuli? Sitäkö, että hän on kova tekijä, kuolleen pikkuveljensä korvaava oppipoika, mutta osoittautui rääpäleeksi? Se oli kyllä tosi hyvä kohta, kun Gordon-Levitt vittuili Rourkesta, ja vähän aikaa Rourke sitä katsoi, mutta sitten yht´äkkiä ampuikin Gordon-Levittin tyyliin "Nyt loppu leikki, sano Heikki."
Eikös se ollut tarkoituskin tuossa leffassa, että se yrittää olla kovis, mut on tunari eikä kovis johon sitten Rourken hahmo viittuuntuu tiedettävin seurauksin.
The Man from Earth Käytännössä yhdessä huoneessa tapahtuva leffa, jossa tyyppi on kutsunut työkaverit koolle ja alkaa sepostamaan kuinka on 14000 vuotta vanha cro-magnon. Hämmästyttävästi piti otteessaan, vaikka loppu olikin pettymys. Näyttelijäsuorituksissa olisi ollut hieman petrattavaa, mutta onneksi tämä ei pahasti lipsahtanut naurettavuuksiin. Dvd on ollut hyllyssä puoli vuotta, mutta onneksi tuli katsottua silti dvd-rippi suomitekstein. Ilman tekstejä ois mennyt puolet ohi. 4/5 Quantum of Solace Edellinen näkemäni Bond oli muistaakseni Brosnanin eka. Mutta kun näitä uusia on niin kehuttu, niin pitihän se tsekata. Ikävä kyllä. Toimintakohtaukset on ohjattu ja leikattu niin, että jo ekan kymmenen minuutin aikana piti kääntää päätä pois ruudulta kun ei saanut mistään mitään tolkkua. Leffa ei sisältänyt minkäänlaista Bond-leffoihin kuuluvaa leikkimielisyyttä, mutta pahin moka oli se että yksinkertaisesta juonesta oli yritetty tehdä monimutkainen tekemällä kerronnasta mahdollisimman sekavaa. 1,5/5 Tropic Thunder Parit naurut irtosi, mutta kokonaisuutena aika kyllästyttävää höttöä. Cruiselle ja Downey Jr:lle pojot. 2/5
My Name is Bruce Ehdotonta kamaa Bruce Campbell-faneille kyllä.. eikä ehkä sitten muille juurikaan muuta tarjoakaan. Itse pidin kyllä paljon, leffassahan mies näyttelee itseään (tosin ehkä hieman "epärealistisena" versiona.) Paljon hauskoja viittauksia miehen vanhoihin elokuviin jne. Voisi melkein ostaa omaksi. Lisäksi hellyyttävällä tavalla kömpelö, hieman kasarikauhuleffojen tyyliin. 3½/5.
The Burrowers Kauhulänkkäri, jossa yritetään löytää intiaanien ryöstämiä valkoisia, mutta saadaankin selville etteivät intiaanit näitä vieneetkään. Tylsä, laahaava ja kaavamainen elokuva, joka ei kovinkaan suuria elämyksiä tarjoa. Sinänsä harmittaa, koska periodikauhu on mielestäni varsin potentiaalinen genre vaikka lähes kaikki sen edustajat ovatkin epäonnistuneita tekeleitä. 2/5
The Station Agent ****½ Hurmaava pikku leffa isossa kaupungissa hieman kyyniseksi muuttuneesta kääpiöstä, joka perii kaverinsa ratamökin maaseudulta. Siellä ihmiset ovat vähän liiankin ystävällisiä, mikä ottaa pikku miestämme aluksi hieman päähän. Mutta ei aikaakaan kun ärsytys muuttuu pikkuhiljaa syveneväksi ystävyydeksi kahden täysin erillaisen henkilön kanssa. Pyöriipä kuvioissa myös söpö kirjaston tyttö. Harvoin tulee vastaan näin valloittavaa ja hyväntuulista elokuvaa. She *** Ollu vähän siinä luulossa, että kaikki Hammerin elokuvat ovat pelkkää kauhua, mutta heti boxin ensimmäinen elokuva osoittautuikin puhtaaksi seikkailuelokuvaksi. Shessä kolme miestä lähtee etsimään aavikolle kadonnutta mystistä kaupunkia ja lopulta ollaankin kuolemattomuuden lähteillä. Ihan viihdyttävä kokemus vaikkei mitään uutta tarjonnutkaan. Veteraanit Peter Cushing ja Christopher Lee pitävät huolen siitä, että näyttelytyökin on laadukasta. Ursula Andress piti huolen silmänruoasta. Night at the Museum *** Viihdyttävä pätkä ilman sen kummempaa logiikkaa. The January Man **½ Vähän outo yhdistelmä jännitystä, komediaa ja romantiikkaa. Mikään osa-alue ei oikein toiminut, ja niminäyttelijät kuten Susan Sarandon ja Harvey Keitel menivät täysin hukkaan. Rod Steigerin huutokohtaus Danny Aiellolle oli sentään näkemisen arvoinen.
Phone Booth (2002) Ihan kiva pikkuinen (~80min / pääasiassa yksi tapahtumapaikka) jännäripätkä. Colin Farrellin naama ärsytti hieman, samoin juonessa oli pieniä epäuskottavuuksia ja epätodennäköisyyksiä. Ja tietenkin oli adhd-mukatrendikkäitä editointikikkoja. Muuten tämä viihdytti kivasti lyhyen keston ajan. * * *
The Promotion Aaah, mitä pitkäveteistä ja mitäänsanomatonta p@skaa. Joskus elokuva olisi viisainta jättää vain yksinkertaisesti kokonaan tekemättä. Tai katsomatta. The Promotion on niitä elokuvia. 1/5
A Clockwork Orange Hyvä ja erinomaisesti tehty elokuva, mutta en varmaankaan tule katsomaan sitä enää vapaaehtoisesti uudelleen. Ei todellakaan minun makuuni. :sick: 4/5
Tässä pari viimeaikaista katselua, onhan noita paljon enemmänkin mutta postaan nyt pari. Nainen katoaa- leffan jälkeen olen katsonut kaksi leffaa (Conan & The Devil's Rejects), jota en ole vielä jaksanut kommentoida (nämä ovat suoraan listalin leffapäiväkirjastani). A. Hitchcock:The Lady Vanishes 7/10 http://www.imdb.com/title/tt0030341/ Hyvää Hitchcockin varhaisempaa tuotantoa. Itse en oikein pitänyt lopusta ja siksi leffa tuntui hieman ylipitkältä, mutta kokonaisuus on erittäin toimiva. Mukaansatempaava mysteeritarina, suosittelen. Plussa erittäin hyvin kirjoitetuista henkilöhahmoista. B. Wilder: Stalag 17 8/10 http://www.imdb.com/title/tt0046359/ Kolmas vankileriristä näkemäni elokuva, ja kaikki ovat olleet erinomaisia. Tämä eroaa kahdesta muusta sinänsä, että tässä keskitytään vielä enemmän leirin tapahtumiin ja henkilöhahmoihin. William Holden on erittäin karismaattinen leirin "liikemiehenä" ja kertojana. Tykkäsin elokuvan tavasta pitkittää vasikan henkilällisyyden paljastamista, mutta olisi ollut vielä parempi jos vasikan paljastamienn olisi tapahtunut Agatha Christiemäisessä loppuhuipennuksessa ja olisi ollut yllätys niin katsojille kuin hahmoillekkin (vasikka paljastetaan katsojille parikymmentä minuuttia ennen kuin päähenkilö saa sen selville). Kokonaisuutena erittäin viihdyttävä paketti, jossa toimii kaikki. Ei kuitenkaan iskenyt niin monella tasolla kuin esim. Suuri Pakoretki tai - Illuusio, joten pisteet jäävät "vain" neljään. Suosittelen erittäin lämpimästi. I. Reitman: Ghostbusters 7/10 http://www.imdb.com/title/tt0087332/ Onhan tää tultu todella monta kertaa katseltua. Nyt varmaan viides tai kuudes kerta, ja vähän kriittisimmin silmin pudotan arvosanaa hyvällä omatunnolla. Elokuva on erittäin viihdyttävä eikä kukaan voi kieltää sen saamaa kulttiasemaa, mutta loppujen lopuksi elokuvassa ei ole oikein muuta hyvää kuin yleinen fiilis ja Bill Murray. Juoni on ohut kuin mikä eivätkä erikoistehosteetkaan ole nykypäivän standardeissa enää kovinkaan hienoa (pakko silti myöntää, että suuulle levisi lämmin virnistys marshmallow manin tullessa ruudulle). Silti aivan mahtava elokuva, jonka katsoo vielä monta kertaa uudestaan ja lähes pakkohankinta jokaiselle leffaharrastajalle. Nostalgiaa! H. Ramis: Groundhog Day 10/10 http://www.imdb.com/title/tt0107048/ Vaikka olen aina ollut brittihuumorin kannattajia ja suhtautunut kyynisesti amerikkalaiseen komediatuotantoon, tämä iski ja lujaa. Bill Murray tekee loistavan roolisuorituksen miehenä, joka jää yhteen päivään vangiksi. Jotenkin idea yhden päivän sisällä olevasta miehestä, joka Spoiler ensin pitää hauskaa, sitten vaipuu omaan itsesääliinsä ja tappaa itsensä lukemattomia kertoja ja lopuksi Jeesusmaisesti pelastaa ihmisiä ja kasvaa paremmaksi ihmiseksi , on erittäin toimiva. Loppu on siirappinen, mutta muuten elokuva loistaa amerikkalaisen komedian huipulla. Super-yllättäjä, aliarvosteetu Päiväni murmelina on yksi parhaista elokuvista mitä olen vähään aikaan katsonut.
Stalker tuli katsottua ja en osaa oikein sanoa mitään kun et tajunnut elokuvasta oikein mitään. Siis oli siinä toki tekstitys, mutta en tajunnut, mikä elokuvan pointti on. Kolme kaverusta meni jonnekin ihmeen (ilmeisesti) uhvomiesten valtaamalle alueelle ja sitten he olivat taas takaisin lähtöpisteessä. En kertakaikkiaan tajua neuvostoelokuvia.
Näkymätön Elina (Elina - Som om jag inte fanns) Härön debyytti vaikuttaisi yhä olevan myös ohjaajansa paras elokuva. Visuaalisesti jälki on todella komeaa ja pienimuotoinen, sinänsä moneen kertaan nähty oppilas vastaan opettajan auktoriteetti -tarinakin toimii. Taikalampi (Passion Fish) John Saylesia parhaimmillaan. Ohjaajakäsikirjoittaja hallitsee juuri tämän tyyliset pienimuotoiset rauhaisaan tahtiin etenevät kertomukset saaden niistä aikaan varsin elämänmakuisia elokuvia. Saippuadiivan ja hoitajattaren tarina välttää herttasarjamaisuudet ja Louisianan maisemat ja tunnelma lumoavat. ½ A Dirty Shame John Waters on aivan omimmillaan perversiokimarassa pikkukaupungin sievistelijöiden ja seksihullujen välisestä kamppailusta. Roskaahan tämä, mutta taiten tyyliteltyä ja älyttömyydessään useaan otteeseen naurut aikaan saavaa. Mitä sitä nyt oikein muutakaan sanoisi elokuvasta, jossa David Hasselhoffin ulosteellakin on ratkaiseva roolinsa ja Selma Blair pääsee esittelemään näyttelijäntyössään aivan uusia ulottuvuuksia. ½
Katsoimpa tämän love gurun,perskuta miten viihdyttävää hömppää!Kaikkeen kikkailuun oli paneuduttu huolella,ei oikeastaan heikkoja kohtia.Todella hyvää hömppää 4/5
3 viimeistä leffaa... Doubt (9/10): Hyvin näytelty ja muutenkin mielenkiintoinen draama kirkollispiirin sisäisestä valtapelistä ja seksuaalisesta erilaisuudesta. Ong Bak 2 (9/10): Tony Jaan akrobatiasuorituksia jaksaa katsella vaikka sen 2 tuntia putkeen vaikka itse juoni ontuisi kuin känsäisen elefantin jalka :thumbsup: Taking Chance (9/10): Draama kaatuneen sotilaan saattamisesta viimeiselle leposijalleen. Koskettava ja vakava draama tavallisesta rivisotilaasta ja hänen lähipiiristään, joita kuolema koskettaa.
Night Nurse (1931) Nuori Barbara Stanwyck näyttelee tässä sairaanhoitajaa joka joutuu kohtaamaan työssään korruptiota. Stanwyck oli tietenkin hyvä, mutta niin oli myös Stanwyckin kamua näytelevä Joan Blondell. Clark Gablekin käväisee pari kertaa ruudussa machoilemassa. Elokuvassa paljon pre-code-aineksia jotka teki joistain kohtauksista aika herkullisia vaikka kokonaisuutena draama oli aika kehnoa. * * + Avanti! (1972) Hieman valjun (Billy Wilder-asteikolla) elokuvan pääosassa on Jack Lemmon, joka matkustaa Italiaan hakemaan auto-onnettomuudessa kuolleen isänsä ruumista. Matkalla sattuu tietenkin kaikenlaisia kommervenkkejä. Elokuvalla on joitain valoisia hetkiä ja Ischian kauniit maisemat luovat loman tunnelmaa. Elokuva on kuitenkin hieman ylipitkä ja joihinkin kohtauksiin olisi toivonut lisää potkua. Myös elokuvan moraali on aika hämäräperäistä. Silti melko viihdyttävä elokuva. * * *
Kingpin (Täysnuijat) Farrelly-veljesten hauskin komedia. Huumorissa on terää ja oivalluksia, vaikka kaikki vitsit eivät aina hauskoja olekaan. Veljesten myöhemmille elokuville tyypillinen friikkisirkus ja liiallinen lämminhenkisyys puuttuu onneksi tästä. Wrongfully Accused (Takaa haettu) Leslie Nielsen on vedossa tässä Pat Proftin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa spoof-elokuvassa. Elokuvaan on eksynyt muutama ihan originaalikin vitsi, vaikka pääasiassa parodioidaan muita elokuvia, erityisesti Takaa-ajettua. Shock Waves (Syvyyksien tappajat) Amfibionatsizombeja elokuvassa joka on ollut mahdollista tehdä ainostaan 70-luvulla. Huikeaa tykitystä.
Suuri hiljaisuus (Il grande silenzio) Nihilistinen talvispagettia ei ainakaan ennalta-arvattavuudesta voi syyttää. Ei ole Corbuccista tosin Leoneksi, sillä epätasainenhan tämä oli, vaikka tietty b-elokuvamaisuus osaltaan kuuluukin asiaan. Muutamat kerronnalliset ratkaisut kuitenkin onnistuvat nostamaan kokonaisuutta huomattavasti. Morriconelta kuullaan jälleen kerran hienoa musiikkia. ½ Prizzin kunnia (Prizzi's Honor) Hustonin musta mafiakomediadraama toimii paremmin kuin genrekumppaninsa. Pitkälti vahvoja näyttelijäsuorituksia on kiittäminen, vaikka yllättävyyttä löytyy juonenkäänteiden osalta tästäkin. William Hickey perheen hauraana, mutta samalla uhkaavana kummisetänä on erinomainen. - Varastettuja suudelmia (Baisers volés) Antoine Doinelin edesottamukset jatkuvat, nyt tohelona nuorukaisena. Kepeästi kuvatut touhut ovat miellyttäviä seurata svengaavan Pariisin ollessa vahvasti läsnä. ½
Shoot em up tuli katseltua. Ja yllättävänkin hyvä elokuva oli. Kunnolla ammuskelua ja pari näppärääkin kohtausta oli silti sekaan saatu. Varsinkin siirtyminen autosta toiseen etuikkunoiden kautta oli todella oivaltavasti tehty. Kuka niitä nyt turvavöitä tarvitsee. Ja tän aikana ei kerrankin nukuttanut yhtään. Todellakin kolmen pamauksen arvoinen filmi.