Numerot tuntuvat välillä olevan ylivoimaisia kääntäjille. Aiemmin JIMillä nikkarointiohjelmassa tarvittiin "thin quarter inch plywood":ia, joka oli käännetty "ohueksi 60mm vaneriksi". Tiedä missä piireissä kääntäjä on nikkarointia harrastanut, mutta omissa hommissa tuo 60mm olisi kyllä jo aika murhaa. Frendeissä juuri karkasi juhlakulkueessa käytetty ilmapalloeläin, joka oli "80 foot" pitkä, eli siis "2,5 metriä", kääntäjän mielestä. Ellei tuo sitten ollut "8 foot" oikeasti, mutta aika isojahan nuo kulkueiden ilmatäyteiset elukat yleensä ovat, elokuvissa ainakin. Samaten jäi mieleen muutaman viikon takainen Simpsons-jakso jossa avaruuden valloittajat Kang ja Kodos ilmoittivat että tarvitsevat "Seven billion bodybags", joka oli käännetty "Seitsemän miljoonaa ruumissäkkiä".
Yleistieto (ja asiantuntijuus) onkin jännä asia. Kaikki ovat kuulleet siitä, mutta kukaan ei oikeasti tiedä, mitä se on. Mekaanikolle yleissivistys on eri asia kuin tähtitieteilijälle. Sen verran olen oppinut kokemuksesta. Emeritus-professori Matti Klingelle se on ranskalaisuuden harrastamista ja tietysti sitä myöten amerikkalaisuuden vihaamista. Ja jos minä rupean sössöttämään kantiksen köörilleni teoreettisen filosofian "perusasioista", laskeutuu syvä hiljaisuus. Yleisesti ollaan jo hyväksytty, että yleissivistys on vähintään kulttuurisidonnaista (toisaalta miten voidaan yleisesti hyväksyä jokin ohjeistus tai pääsääntö, kun kerran kaikki voi olla vain alue-, aika- ja alakohtaista?). Tämän mukaan jos suomalainen ei ole lukenut Tuntematonta sotilasta, hän on (minunkin mielestäni) siltä osin yleissivistymätön (jos on elänyt lukutaitoisena teoksen kirjoittamisen jälkeisenä aikana). Jos kiinalainen tai amerikkalainen ei ole sitä lukenut, ei hän sen takia ole sivistymätön. Ja kuten jo sanoin, yleissivistys voi olla jopa ammattikohtaista. Ralli-rata-ajo-erottelu voi hyvinkin tuntua nimenomaan yleissivistykseen kuuluvaksi. Mutta kuka senkin määrittää meille kaikille yleispätevästi, kun meitä kaikkia kumpikaan ilmiö ei kuitenkaan ehkä kosketa omakohtaisesti? Kritiikkiä saa ja pitää esittää, mutta täällä esitetään välillä syvää vihaa ja halveksuntaa - vaikka ollaan välillä itse pihalla kuin lumiukko. Kertomastasi päätellen olen täysin varma, että esimerkiksi minä olen sinua pätevämpi kielissä. Kaikissa niissä. Myös siinä "veen" ranskassa. Olenko siis yleissivistyneempi meistä? Minä osaan autoista tasan kaksi asiaa: ratin kääntämisen ja renkaiden vaihtamisen. Mutta toisaalta eihän itsevarmuudellani ole merkitystä tässä. Sen kuin otat ja ryhdyt av-kääntäjäksi. Ei se ole mahdotonta. Sitten on hyvä tietää, että sinun mielenkiintosi piiriin kuuluvat autoasiat saadaan oikein käännettyä. Mutta entäs kun pitää osata australialaisten kalojen pyytäminen? Ja mieluiten jo eiliseksi. Ja mieluiten telkkarinsa ääreen piereskelemään asettuvan sen alan harrastajatuntijan hyväksymästi. Sitten vähän googletat ja kaikki on hyvin, vai? Heh heh. Yritä, niin saat nähdä.
Tässä on pakko myöntää. Kokemuksesta tiedän, että juuri numeroilla on käsittämätön taipumus jotenkin hassusti muuttua, kun laatii esimerkiksi juuri av-käännöstä. Ilmiölle minulla ei ole mitään edes alustavaa selitystä. Se ei ole ainakaan aina puhdasta huolimattomuutta. Se on jotain muuta, joka vain on olemassa ja vaikuttaa. Siltä voi kääntäjä useimmiten välttyä tiedostamalla sen olemassaolon ja kiinnittämällä tarkistuksen aikana erityishuomiota siihen - jos on aikaa. Mutta ehdottomasti tämä on todella mielenkiintoinen ilmiö. Jotain yhteyttä sillä voi olla siihen, että joillakin ihmisillä on taipumus stressaavassa tilanteessa sanoa esimerkiksi juuri päinvastoin kuin pitäisi; kun pitäisi sanoa "oikealle" niin sanotaan "vasemmalle". Tai "sisään - ulos". Tai jopa "mies - nainen, äiti - isä, mummi - vaari". Näitä tämäntyyppisiä ilmiöitä on olemassa. Tyhjentävää selitystä ei ilmeisesti ole ainakaan joka lähtöön. Ainakin on päin kuuluisaa peetä, jos plazalainen bongaa sellaisen mokan ja kirjoittaa sitten tänne tulikivenkatkuisen herjauksen tyyliin: "Voi v-tu kun on tyhmä älykääpiökääntäjä." Siis hei, kuinka todennäköistä oikeasti on, että juuri tällainen huutaja on vähintään sata kertaa älykkäämpi kuin oikeasti kääntäjäksi päässyt henkilö?
Vaikka suomentajien kömmähdykset voivat herättää tahatonta hilpeyttä ja epäilyksiä tekstiä kirjoittaneen ajatuksenjuoksusta, osaavat ne muutkin... Katselin Body of Liesin BD:n jenkkijulkaisun englanninkielisen tekstityksen kera ja ihmetystä aiheutta eräs tietty kohta: Jordanian salaisen palvelun pomoa, Hani Salaamia huuteli vaimo syömään, kahteen otteeseen vielä, niin eiköhän englanninkielisen tekstityksen rustannut ollut kirjoittanut vaimon vuorosanoiksi "Honey,..." ja vielä molemmilla kerroilla. Muissa kohtauksissa Hani oli kyllä Hani.
Minkähän takia muuten tosi usein englanti-englanti-"käännökset" poikkeavat alkuperäisestä niin paljon? Onkohan tarkoitus vääntää rautalangasta sanomalla sama asia kahdella eri tavalla, jotta varmasti tulisi asia selväksi? Usein tietenkin lyhennetään alkuperäistä repliikkiä varmaan sen takia, että se mahtuisi näyttöön helpommin.
Itse olen vähän kahden vaiheilla noista jenkkien luvuista, että kannattaako niitä kääntää metrisiksi. Just nämä tuumat ja jalat on varmasti melko ärsyttäviä muutettavia. Vielä kun mitat on jotain tyyliin 3/4" tai 6/9"... Mutta viimesimmässä MTV3:lla esitetyssä Top gearissa oli kyllä kömmähdys tapahtunut, kun ohjelmassa mainittiin ohjelma Fifth gear, niin se oli käännetty vitosvaihteeksi.. :OI E: Käännöstyötä tekevälle nämä kömmähdysten esiintuominen varmasti joskus ketuttaa. Mutta voihan sen nähdä niinkin, että täällä esiin tuodut "virheet" jäävät mieleen, ja seuraavissa töissä ne muistetaan.
Monestihan nuo kömmähdykset käännöksissä johtuvat siitä että kääntäjä tekee töitä pelkän ääniraidan kanssa. Kiire ja työmäärä sitten siinä sivussa. Tekninen sanasto tuntuu silti olevan monelle kääntäjälle hepreaa (paitsi niille jotka osaavat hepreaa niin niille se on jotain sellaista kieltä mitä he eivät osaa) johtuen varmaankin siitä ettei mielenkiinnon piiriin ole kuulunut moottorit ja koneet ja niillä päristely. Mutta olisiko tälläisessä tilanteessa kun suomentaa esim. jotain tv-sarjaa niin mahdollista pyytää konsultointia asianharrastajilta. Muistaakseni ainakin American Chopper-sarjan lopussa mainittiin että suomennosapuna oli käytetty Kopteri-lehteä. Kyseisiä sarjoja kun pääsääntöisesti kun katsovat asianharrastajat ja vaikka heidän englanninkielentaitonsa ei ole cum laude superior tasoa niin he nopeasti huomaavat ja "häiriintyvät" kun teksti vilisee täysin päättömiä juttuja, joskus jopa niin ettei tarvitse osata enkkua kun suomen kielisestä teksityksestä voi päätellä ettei asia nyt vaan voi olla niin. Ja sitten todetaan että kääntäjä on pälli vaikka todennäköisesti kääntäjä on arvostelijaansa sivistyneempi, koulutetumpi, älykkäämpi, paremman näköinen ja muutenkin mainio seuramies.
Mahdollista on varmasti. Mutta konsultointi vie aikaa. Tästä lisäajasta ei makseta kääntäjälle. Seurauksena: tuntipalkka ja sitä kautta ansiot laskevat. Siispä harvoin tuota tehdään, etenkin kun (käsittääkseni) ansiot ovat ilman konsultointiakin melko alhaiset.
Yksi syy on tietysti tuo mainitsemasi formaatin rajoitus: puhetta on yleensä pakko tiivistää jonkin verran, jotta se mahtuu parille tekstiriville - joita pitää vielä pystyä näyttämään riittävän pitkään ruudulla. Toinen mahdollinen syy on varmasti Hattori Hanzon jo mainitsema pelkältä ääniraidalta työskentely. Jos kuvaa ei näe, on vaikea huomata jos arvaus meni pieleen. Kolmas mahdollinen syy voi olla kuvaustilanteen improvisointi. Filmille päätyvät repliikit eivät aina mene juuri niin kuin käsikirjoituksessa lukee. Silti tekstityksen lähteenä toimii usein käsikirjoitus - joka tietysti on pelkkää ääniraitaa huomattavasti parempi ratkaisu sekin.
Jossakin varhaisissa Am.Chopper jaksossa oli kääntäjä koettanut kääntää Juniorin selostusta runkomuutoksista, mutta ihan ei ollut nappiin mennyt. En muista enää miten oli pieleen mennyt, mutta myöhemmin onkin ollut vain mainintana että "muokkasimme runkoa" ja detaljit jätetty kääntämättä, ehkä hyvä niin. Kaikille ei olisikaan selvää mitä tarkoitetaan jos kirjoitettaisiin "Stretsataan alaputkea 6', yläputkea muutetaan -2' ja rakeksi 44 astetta" asiaa tietävät olisivat kiitollisia ja ymmärtäisivät mistä puhutaan, mutta muille se olisikin vaikeaa tietää mitä tarkoitetaan. Jossakin vaiheessa jaksosta toiseen toistui sama käännöskukkanen "fender" oli suomennettu puskuriksi vaikka puhutaan lokasuojasta, liekö kääntäjä veneen omistaja ja siellähän fenderi on leputtaja.
Ottamatta mitenkään kantaa ko. sarjan käännöksiin tässä on jälleen mielenkiintoinen käännösteorian kysymys; pitääkö suomennoksen olla tarkoitettu laajemman piirin ymmärrettäväksi kuin alkukielinen versio omassa kulttuuripiirissään mahdollisesti on? Alkukielisessä versiossahan puhuvat usein myöskin "asiaa tietävät" mahdollisesti välittämättä, ymmärtävätkö edes "asiaa tietämättömät" maanmiehetkään kaikkea. Jargonin jauhaminenhan on yleismaailmallinen pätemisen muoto.
Sikäli totta, että moni ei oikeasti tiedäkään, miten paljon on pakko supistaa asiasisältöä ruututekstiin. Pelkkä ääniraidalta työskentely on sitkeä myytti; voin vakuuttaa, että kaikki tv- ja dvd-käännökset ainakin on tehty kuvan ja äänen kera. Ja mahdollinen kässäri nimenomaan ei ole "pelkkää ääniraitaa huomattavasti parempi ratkaisu". Se on usein huonompi. Ensinnäkin av-kääntäjän tehtävä on kääntää sitä, mitä työversiossa kuuluu sanottavan. Hän ei käännä käsikirjoitusta tai muutakaan tekstiversiota. Hän kääntää puhetta ja kuvaa. Siksi hän onkin av-kääntäjä. Toiseksi, kääntäjien käyttöön tulevat kässärit ovat usein jälkikäteen natiivien kirjoittamia mutta eivät ns. alkuperäisiä tai studion valmistamia (niitäkin toki on), ja ette usko, miten vaikeaa puheen ymmärtäminen on natiiveillekin. Esimerkiksi äskettäin eräässä dokkarissa ääniraidan sanan "mortar" oli joku natiivi kirjoittanut tekstiversioonsa sanana "border". Eli tämä tarkoittaa: ei ole ihan harvinaista, että suomalainen av-kääntäjä, joka kuitenkin kääntää vierasta kieltä, ymmärtää alkuperäisversion puheen paremmin kuin natiivi, jonka tehtävänä nimenomaan olisi laatia ulkomaalaista kääntäjää tukeva versio (kyllä, monet meistä ovat todellakin niin päteviä tapauksia...). Tämän ei pitäisi olla niin poskettomalta tuntuva väite kuin ehkä vaikuttaa; eivät suomalaisetkaan ymmärrä kaikkea suomenkielisistä sarjoista ja elokuvista. Mutta suomalainen syyttää silloin äänittäjää, ei omaa erehtyväisyyttään. Minä tiedän, miten helppoa on luulla pystyvänsä ymmärtämään telkkariohjelmista kaiken. Kokemuksesta mm. av-kääntäjäkokelaiden käännösnäytteiden tarkastajana minä myös tiedän - en luule - että vain suhteellisen tai jopa yllättävän harva teistä plazalaisistakin todella pystyisi siihen. Mutta jokaisella meistä on tietenkin aivan täysi oikeus uskoa juuri sitä, mikä auttaa meidät seuraavaan aamuun parhaiten.
lyhyesti OT: Omasta mielestäni ko.asioita ei tarvitse kääntää, koska sillä ei ole mitään merkitystä ohjelman kannalta. Niille joita asia kiinnostaa saavat tiedot poimittua puheesta. Tulipa mieleen toinen käännöskukkanen joka saattaa olla ketjussa jo mainittu, mutta ekassa Mad Maxissa selostettiin moottorin speksejä, niin suomennoksessa mainittiin moottorissa olevan 12 nokka-akselia
Miten pelkältä ääniraidalta työskentely voi olla kässärin pohjalta työskentelyä usein parempi vaihtoehto, jos se kerran on pelkkä myytti, eikä sitä käytetä missään tv- tai DVD-käännöksissä? En haluaisi uskoa, että tv-käännöksissä toisinaan nähty krediitti "ääninauhalta suomentanut" olisi silkkaa valhetta.
Kaipa tällä meinataan sitä, että toki se suomennos on tehty ääniraidalta - mutta tietty kuvan kanssa. Eli erona sille, että on käytetty vielä kässäriä apuna. Näin olen asian itse ymmärtänyt.
No tuo tulee kyllä vastaan äärimmäisen harvoin ja silloin se varmasti onkin totta. Mutta se onkin poikkeustilanne ja siksi se mainitaan erikseen. Sitä paitsi tietääkseni av-kääntäjät itse tahdistavat tekstit tv-kuvaan, joten mitenpä sekään onnistuisi ilman kuvaa?
Juuri minuutti sitten tuli Metsien Miehet ohjelmassa (se on vain päällä, odotan myytinmurtajia) oudohko suomennos. Siellä sanottiin kun oltiin kiipeämässä puuhun että "Still seven and half stories left." Ja suomennos tähän "Vielä 7 metriä jäljellä." Ajattelin vain että onpa pienet kerrokset sielläpäin, kun eikö sitä yleensä ihan verrata kerrostalojen kerroksiin, eli n. kolmisen metriä? Mut enpä tiedä. Eiköhän suomentaja tiedä mitä tekee.
No kun katsoon suomalaista ohjelmaa missä on valittavissa tekstitys suomeksi esim. kuulovammaisia varten niin eipä nekään sanasta sanaan toisiaan seuraa. Juurikin tilanpuutteen vuoksi.
Jos tarkoitat jargonilla ammattisanaston käyttöä, rohkenen olla eri mieltä siitä, että sen käyttö olisi pätemisen muoto. Ammattisanasto on kehittynyt kuvaamaan asioita alan ammattilaisille ja harrastajille yksiselitteisesti ja helposti. Eri asia on esim, jos lääkäri käyttää latinankielisiä termejä maalikkopotilaalle tai tämän omaiselle silloin kun asian pystyisi selittämään riittävän tarkasti ja kansantajuisilla termeillä. Tällöinkään kyse ei välttämättä ole pätemisestä, vaan ajattemattomuudesta ja laiskuudesta.