Teatterissa vain silloin, jos tiedän sieltä tulevan jotain muutakin kuin listan, että kuka teki ja mitä. Kotona sama, ellen halua vaikka jonkun biisin tietoja selvittää.
Toisin kuin lopputekstit, alkutekstit kestää ehkä joitain kymmeniä sekunteja. Elokuva kestää keskimäärin toistatuntia joka tapauksessa. Pitäydyn mielipiteessäni että se on kärsimätöntä. Kun sanoit "alkutekstit tulee rullattua nopeasti pois jos niiden aikana ei näytä tapahtuvan mitään leffaan liittyvää", teetkö sitten mitään eroa tyypillisen "directed by..." + musiikki taustalla ja varsinaisten visuaalisten introjen (tyyliin James Bondit) välillä? Sarjoissa sen kyllä ymmärtää, intro on sentään samanlainen aina (ainakin saman kauden kohdalla), mutta tämähän on eri asia kuin elokuvissa. Ehkä ei niin, mutta ne ovat pieni osa elokuvaa. Kuten joku muukin täällä sanoi, ne virittävät tunnelmaan. Samoin itselläni. Joskus jopa studioiden logot - esim. 20th Century Foxin fanfaarien töräytys antaa aivoille kehotuksen siirtyä leffamoodiin. -
Tuleehan ne aina katsottua. Tykkään bongailla kaikkea randomia, kuten puvustajia joita on ehkä ollut muissa leffoissa yms. Kyse ei ole mistään puritismista tai mistään sellaisesta, se on vaan tapa. Musiikki on yleensä kanssa ihan hyvää ja joskus ne lopputekstit ovat hienoja ihan graafisen suunnittelun kannalta. Usein sattuvat olemaan alkuteksejäkin jopa parempia.
Joskus tulee tosiaan katsottua lopputekstit läpi. Harvemmin kuitenkin. Toinen syy yleensä on jos tietää että tekstien seassa tulee jotain hassunhaskaa loppu hömppää. Yleisempi syy on kuitenkin elokuvan musiikki. Eli tekstien seasta pitää bongata mahdollinen biisi tai artisti. Joskus saattaa myös mietityttää joku naama elokuvassa ja näyttelijän nimi pitää löytää lopputeksteistä
Kaveriporukalla lopputekstien katselusta on tullut vähän puolivahingossa tapa, ja nykyään teatterissa kun leffaa katsotaan, istutaan kyllä ihan tappiin asti. Teksteistä bongaillaan tuttuja nimiä ja aina tulee riemunkiljahdus jos esim. jenkkileffasta bongaa suomalaisen nimen. Toinen pointti on se, että aina välillä siellä tekstien seassa tai niiden jälkeen saattaa olla jotain "oleellistakin", joten kaikki elokuvat katsotaan loppuun asti ihan vaan varmuuden vuoksi. Olisi Iron Manistakin jäänyt tärkeä pätkä näkemättä jos olisi ollut kiire salista ulos. Teatterissa siis aina, kotikatselussa silloin tällöin.
Kyllä silloin jos on hyvä biisi lopussa tai sitten haluan tietää jonkin biisin mikä on soinut leffan aikana tai jonkin näyttelijän nimen. Riippuu kyllä hyvin paljon leffasta, jos huono leffa niin äkkiä vehkeet kiinni.
Kyllähän nuo tulee aina katsottua. Palauttaa takaisin todellisuuteen ja rauhoittaa leffan päättymisen jälkeen
Oma vastaukseni lienee jonkunlainen synteesi kahdesta edellisestä vastauksesta. Todella usein että huomaan että elokuvassa on käytetty jotain mielenkiintoista biisiä jonka löytämisen toivossa sitten tulee myöskin lopputekstit kahlattua läpi. Toinen syy onkin sitten juurikin tuo edellisessä postissa mainittu 'rauhoittuminen', ja elokuvan sisällön suuripiirteinen kelailu vielä tavallaan 'elokuvan maailmassa' ollessa. Eli vastausvaihtoehtoni lienee silloin tälloin, vaikka 'yleensä' hieman lähempänä ehkä olisikin.
Elokuvateatterissa lähden yleensä vasta lopputekstien päätyttyä A) Siltä varalta, jos lopputekstien jälkeen tuleekin vielä jotain yllätystä. B) Jos elokuvassa on lopputeksteissä jotain hienoa musiikkia, niin mielellään sen kuuntelee loppuun asti, varsinkin elokuvateatterin äänentoistolla. Muistuu mieleen, että esimerkiksi aikoinaan Shyamalanin The Village -elokuvan lopputekstien musiikin kuunteleminen elokuvateatterissa oli nautinto. Ihmetyttää, miksi melkein kaikki ihmiset aina kiirehtivät jo lopputekstien aikana pois katsomosta. Kyllä se elokuvateatterissa käyminen on aina elämys, josta haluaa nauttia loppuun asti. Kotona yleensä lopputekstit ovat mulla loppuun asti taustalla, mutten juuri koskaan niitä katsomalla katso, vaan kuuntelen taustalla. Usein mulla onkin tapana, että kun lopputekstit alkavat, niin menen heti nettiin lukemaan netistä juuri katsomastani elokuvasta arvosteluja, mm. täältä DVD Plazan forumista, jos löytyy, ja kuuntelen samalla elokuvan lopputekstimusiikin loppuun taustalla. Minua ärsyttää suuresti elokuvat, joiden lopputekstien joukkoon tungetaan vielä jotain poistettuja kohtauksia tai naurukohtauksia tai ylipäätään mitään. Lopputekstit lopputeksteinä: Kun lopputekstit alkavat, niin sitten ei pitäisi tulla enää mitään muuta, kuin ne lopputekstit musiikin soidessa taustalla. Jotenkin olen sitä mieltä, että myös alkutekstit kuuluvat leffaan, ja siksi vähän harmittaa, kun nykyään yhä useammin elokuvissa ei ole alkutekstejä, usein ei nykyään lue edes elokuvan nimeä alussa. Alkuteksteistä puheen ollen, ihmetyttää kun aina silloin tällöin leffoissa lukee alkuteksteissä ainoastaan jonkun yhden näyttelijän (nimenomaan sivuosanäyttelijän) kohdalla, minkä nimistä hahmoa hän siinä leffassa esittää, tyyliin "Steve Buscemi as Norther Winslow" (hahmo elokuvasta Big Fish, eikä tuon leffan alkuteksteissä välttämättä lue noin, en nyt muista, oliko siinä edes alkutekstejä, mutta se oli vaan esimerkki). Että mitä ihmeen kikkailua tuo on, että siitä näyttelijäjoukosta valitaan yksi näyttelijä (joka ei välttämättä edes ole leffan keskeinen näyttelijä), jonka kohdalla lukee alkuteksteissä, että minkä nimistä hahmoa hän esittää siinä leffassa.
Ei tuollaista varten tarvitse enää nykypäivänä penkissä jäkittää. Tällainen kätevä sivusto (esimerkkinä linkissä Thor 2, josta löytyy pätkät sekä tekstien aikana että jälkeen) kertoo onko aihetta jäädä odottelemaan vai voiko poistua huoletta. Mikä tärkeintä, se kertoo sen varsinaista sisältöä spoilaamatta..
OK. Mutta vaikka tietäisin, ettei lopputekstien välissä/lopputekstien jälkeen tule mitään yllätystä, niin silti katsoisin elokuvateatterissa lopputekstit loppuun asti. Niin on ollut aina tapana, koska kuten sanoin, niin elokuvateatterissa elokuvan katsominen on aina elämys, jonka haluaa kokea loppuun asti, lopputeksteineen. Ja tosiaan sekin vaikuttaa, jos lopputeksteissä on jotain hienoa musiikkia, niin haluaa kuulla sen loppuun asti, varsinkin kun sen kuulee elokuvateatterin äänentoistolla. Tosin oon mäkin joskus tainnut lähteä jo lopputekstien aikana, jos on ollut kiire johonkin.
Tuohan on yleinen käytäntö, että tunnettu näyttelijä joka ei ole pääosassa nostetaan tuolla tavoin erikseen vielä esille.
Voipi olla em. näyttelijän tai häntä edustavan tahon vaatimus, jotta näyttelijä yleensä esiintyy lopputuotteessa. TS. Jotta näyttelijä X esiintyy leffassanne/sarjassanne, pitää hänen nimeään korostaa alkuteksteissä... T: Vesku
Aika vaihtelevasti tulee katsottua lopputekstejä. Joskus hyvä elokuva jättää vain katsojansa suu auki tuijottamaan ruutua/valkokangasta, jolloin hitaasti valuvat lopputekstit ja taustalla soiva kappale on parhautta, ja siinä miettii, että mitä tulikaan juuri nähtyä. Monesti myös ne biisit sopivat erittäin hyvin elokuvaan tunnelmansa tai sanoituksensa puolesta, jolloin lopputekstit on miltei luonnollinen jatkumo tähän perään. Toisaalta joskus sitten, kun on katsonut huonon elokuvan ja odottanut loppua niin tästä aiheutuu reaktio, että heti ulos leffateatterista, DVD ulos soittimesta, selain kiinni tai kanava vaihtoon.
[QUOTE="Q";1600413]Nähtävästi nykyisellään napsataan vaan tylysti filmi poikki. Seuraava vaihe lienee se, että lyödään leffa poikki ennen loppuratkaisua, ja esitellään 10 minuuttia ohjelmatietoja.[/QUOTE] Piti oikein levyltä tarkastaa. Speden leffoille tyypillisestä Epsanjassa ei ole lopputekstejä, kaikki tekijätiedot ovat elokuvan alussa. Elokuva loppuu Uunon naamaan. Mitään ei siis jätetty näyttämättä.