Blackout on jännitystarina miehestä, joka kärsii totaalisesta muistinmenetyksestä. Petteri Summasen esittämä mies herää pitkästä koomasta ja saa kuulla, että hänen päässään on selittämätön, naulapyssyllä ammuttu naula. Hänellä ei ole aavistusta mistä naula on peräisin ja kuka sen on ampunut blackout on totaalinen. Eri palasia yhdistellen mies alkaa selvittää mitä on tapahtunut. Ensi-ilta Suomessa 26.12.2008
Odotukset ovat aina korkealla ja myös rima, kun lähden katsomaan suomalaista elokuvaa teatteriin asti. Elokuva alkaa teemansa mukaisesti arvattavasti ja kesysti, mutta kiristää otettaan jatkuvasti kunnes tasaannutaan ennen loppua. Käsikirjoittaja/ohjaaja on saanut tarinaan sellaista juoksutusta, että katsoja miettii kokoajan, kuinka juoni jatkuu. Lopussa tulee sellainen olo, että nyt on vedetty höplästä - positiivisesti. Tätä voisi selittää hiukan tarkemminkin, mutta en halua pilata kenenkään elokuvanautintoa. ELI jos aiotte katsoa elokuvan niin älkää katsoko tätä: Spoiler Juoni on loppujenlopuksi juuri niin suoraviivainen kuin voisi näkemättä arvatakin, mutta katsottaessa se ei vain jotenkin tule mieleen. Kokoajan tulee haetuksi monimutkaisempia kuvioita. Loppukohtaus on todella vaikuttava - koko katsomo pidättää hengitystään ja jää odottamaan jotain lisää. Summanen on erinomainen - muut roolisuoritukset ovat keskivertoa ja henkilöt jäävät hiukan "kevyiksi". Hahmoja olisi voinut mielestäni rakentaa hiukan vahvemmin, mutta ymmärrän halun välittää "muistinmenetys" myös katsojalle käymällä vain pinnallisesti hahmot lävitse. Päähenkilöhän tuntee kaikki jo monen vuoden takaa, vaikka ei muistakkaan... Elokuva on pohdiskelevalle katsojalle ja se jättää paljon tilaa spekuloinneille. Lisäksi katsoja joutuu huomaamattaan pohtimaan myös moraalisia kysymyksiä - voisi jopa luonnehtia Blackout:ia kantaaottavaksi elokuvaksi. Ohjaus on vakuuttavaa ja dialogi on luontevaa. Liekö uuden tekniikan ja ohjaajan taidon ansiota, että välillä huomaa pysähtyvänsä katsomaan kauniita kuvia, eikä niinkään liikettä. Ehdottomasti yksi Bluray:llä hankittavia suomi-elokuvia. 4/5 Kävin katsomassa elokuvan Espoon Sellon BioRex:issä ja täytyy antaa täydet tunnustukset tekniikalle + atmosfäärille. Ensimmäistä kertaa tuli sellainen fiilis leffassa käydessä, että teatterinpyörittäjä oikeasti välittää asiakkaistaan ja ei halua tinkiä laadusta isompien katteiden toivossa. Kuva oli niin hyvää kuin digitaalisesta vain voi saada ja äänentasot olivat pilkulleen oikein. Kävijää kunnioitettiin myös sillä, että elokuva alkoi tasan silloin kun oli ilmoitettu ja mitään pakkosyötettyjä mainoksia ei tarvinnut katsella. Ainoa "mainos" oli yksi traileri tulevasta elokuvasta ! Luonnollisesti kaikki oli siistiä ja tyylikästä - toisaalta teatteri on uusi, mutta kyllä laadun erottaa. Lipun ostaminen netistä oli myös pelkkää luksusta. (En tosin ole Finnkinon systeemeitä sen jälkeen kokeillut, kun myivät samat paikat kahdesti Casino Royaleen ja neljän hengen seurueemme joutui lopulta eri puolille salia, eikä kukaan vierekkäin (pahoittelu oli kaksi uutta lippua - jaettavaksi neljälle...)). Jatkossa kierrän Finnkinon tusinahallit kaukaa ja katson elokuvani, joko kotiteatterissa tai BioRex:issä. BioRex:ille täydet 5/5.
Allekirjoitan täysin. Spoiler Varsinkin Pekkaan rakastunut(?) anestesialääkäri jäi turhankin valjuksi. Kovin vähän kerrottiin heidän väleistään tai hänen tunteistaan. Ilmeisesti yöllä mökin metsässä hiippaillut henkilö oli (ainakin hiusten perusteella) tämä anestesialääkäri joka Pekkaa kysyi myös "treffeille" myöhemmin elokuvassa ja loppuenlopuksi teki itsemurhan ottaen syyt Pekan suorittamasta "tulituesta".. Jotenkin Mikko Kouki alkoi tässä elokuvassa vituttamaan vaikka yleensä olen miehen näyttelyä sietänyt ja joskus jopa tykännytkin. Jotenkin niin saamarin samanlaisia hänen kaikki suorituksensa ja jokaisesta hahmosta pukkaa läpi se "selkääntaputteleva perussälli". Voi toki olla että Mikko aina valitaan hyvin tietyntyyppiseen rooliin ja haukun väärää puuta... Silti tuli hetkeksi Koukia tarpeeksi (pitää varmaan lopettaa toviksi kotimaisten leffojen katselu sillä Koukihan on vähintään kahdessa leffassa kolmesta nykyään. Toinen Mikko eli Leppilampi oli sentään niin pienessä roolissa että tämä diletantti ei päässyt kohtuuttomasti vituttamaan (Mikko Lempilampi on mielestäni yhtä surkea räpeltäjä kuin esim. Jasper Pääkkönen) ja pilaamaan mainiota pätkää. Elokuva oli kotimaiseksi leffaksi todella hyvä, kaikessa synkkyydessään, selittelemättömyydessään ja kaunistelemattomuudessaan. Petteri Summanen oli äärimmäisen kovassa tikissä :thumbsup: 3,5/5 (vaimolta 4,5/5)
Jottei ihmiset saa kahden edellisen kirjoituksen perusteella tästä leffasta väärää kuvaa, niin todetaan nyt tässä virallinen fakta: tämä leffa on perseestä.
No kyllä leffasta tuli kökkö fiilis jo trailerista. Ja eikös trailerin pitäisi nimenomaan herättää kiinnostusta leffaan, eikä niin että käykin toisinpäin? Ei kai Suomessa sitten edelleenkään vuonna 2008 saada hyvää elokuvaa aikaiseksi. Mitä tulee Koukiin, niin epäilen että castingista on aika paljon kiinni että ukkeli nähdään samantyyppisissä rooleissa, samalla parralla. Leppilampeen taas - kyllähän joku uskoo miehen kykyihin niin paljon että hommasi ukolle jopa työluvan Amerikkaan (mikä on nykypäivänä todella kiven alla, tiedän). Taas toisaalta, tässä leffassa on Suomen ehkä ihanin nainen Jenni Banerjee, jota katselis mielellään tekeleessä kuin tekeleessä.
Jonkun aikaa tämä dvd ehti hyllysä pölyttyä, ennen kuin oli sopiva hetki pistää levy koneeseen ja nauttia kotimaisen elokuvataiteen merkkiteoksesta. Tai näin toivoin, mutta petyin pahasti. Kuva oli nättiä, tarina sinällään eteni ihan hyvin mutta valitettavasti juoni oli yksinkertainen ja tyhmä. Leffan castingin hoitanut idiootti joutaisi hoitoon, vai kertokaa nyt joku mikä järki on palkata joka ikiseen vähänkin näkyvämpään osaan joku "tv:stä tuttu". Jotenkin uskottavuus vaan kärsii. Ei tätä toiste tarvi katsoa, mutta kerran tuo nyt meni. 2/5.