Hyvin näkyy Helsingissä antenniverkossa, suoraan vanhoilla YLE Peking HD virityksillä DVBViewerillä, mukavaa että testikuvassa on oikeat äänet eikä sitä kilohertsin vinkunaa. 11..12 Mbit tulee tavaraa ja kuvan laatu sen mukaista.
Eipä näy vielä samoilla virityksillä DNA-kaapelissa ainakaan täällä pohjois-pohjanmaalla, mutta enpä juuri sitä odottanutkaan.
Ainakaan tämän mukaan ei tarvitse: http://www.plustv.fi/site/asiakaspa...2#miltakanavaltakarjala_turnauksennakeehd:na?
Onko kellään tietoa tulevista lähetyksistä? Uusi telkkari olisi hakusessa ja olen yrittänyt miettiä, kuinka "tarpeellinen" HD-viritin olisi. Varsinaisia digibokseja ei antennilähetyksiin taida olla saatavilla? Jostain ketjusta luin, että pari toimilupaa olisi HD-lähetyksille jaossa ja että toiminta voisi alkaa jo vuoden päästä, koelähetyksiä kenties jo keväällä.
HD-lähetysten suunnittelu on katkolla, koska YLE haraa vastaan. YLE haluaa käyttöön uusimman ja kalleimman tekniikan (DVB-T2), jonka määrittely valmistui 2008 kesällä ja laitteita odotetaan markkinoille aikaisintaan vuonna 2010. Taloustaantuma/lama todennäköisesti lykkää laitevalmistajien intoa pukata markkinoille DVB-T2 laitteita, joten tekniikan yleistyminen mennee vuosille 2012-2014. Ja koska kypsyneempi ja monta kertaluokkaa edullisempi tekniikka (DVB-T1/AVC) on jo käytössä monessa EU-maassa, niin on jopa mahdollista että DVB-T2 ei lyö koskaan itseään läpi. Tällöin historia toistaisi itseään, YLE:n digisiirtymän yhteydessä väkisin käyttöön runnoma MHP-järjestelmä kuopattiin kaikessa hiljaisuudessa pari vuotta sitten. Digita haluaisi aloittaa HD-lähetykset DVB-T1/AVC tekniikalla, joka on jo käytössä mm. Ranskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa. Tekniikka on valmiina ja palveluntarjoajat (poislukien YLE) ovat valmiina. JOS DVB-T2 lyö joskus itsensä läpi, niin tämän tekniikan boksit ovat joka tapauksessa taaksepäin yhteensopivia DVB-T1 ja DVB-T1/AVC tekniikan kanssa. Jos HD-lähetyksiin valitaan YLE:n vaatima DVB-T2 tekniikka, niin nykyisten taulutelkkareiden HD-virittimillä ei tee jatkossa yhtään mitään. Jos itse saisin päättää asian, niin tekisin seuraavasti: 1) HD-lähetykset käyntiin 2009 syksyllä DVB-T1/AVC tekniikalla. Alkuun yksi kanavanippu VHF-alueelle, 3-5 kanavaa. Esim. Nelonen HD, Canal+ HD, SVT HD, Discovery HD, Canal+ Sport HD, Sub HD. 2) Toinen HD-kanavanippu DVB-T1 tekniikalla 2010-2012. Uusien myytävien digiboksien pitää tukea joko DVB-T1/AVC tai DVB-T2 tekniikkaa vuodesta 2012 alkaen. 3) Vuosi 2016. *JOS* DVB-T2 tekniikka lyö itsensä läpi ja laitteiden ja lähetystekniikan hinta on laskenut inhimilliseksi, niin lopetetaan DVB-T/SD kanavanipuista C ja E. Siirretään em. kanavanippujen ohjelmasisältö yhteen uuteen DVB-T2 nippuun (joka siis lähetetään SD-tarkkuudella). Lopetetaan DVB-H kanavanippu. Vapaata kaistaa jää 2 kanavanipun verran, DVB-T2 tekniikalla tilaa lyötyy 10 uudelle HD-kanavalle. Tässä vaiheessa kanavaniput A- ja B-jatkavat entisellään, jolloin vanhat digiboksit toimivat edelleen ja peruskanavat näkyvät. Uusien myytävien digiboksien pitää tukea DVB-T2 tekniikkaa. 4) Vuosi 2022. Kanavaniput A ja B migroidaan DVB-T2 tekniikkaan. Vanhat, vuosina 2001-2011 hankitut DVB-T1/SD digiboksit lakkaavat toimimasta. Käytössä viisi DVB-T2 muksia, joilla 10-15 HD-kanavaa ja 30+ SD-kanavaa. Lisäksi käytössä kaksi DVB-T1/AVC muksia, jotka muutetaan XHD-tekniikkaan 2026. DVB-T1/AVC-digiboksit ja taulutelkkarit toimivat rajoitetusti vuoteen 2026 asti.
Miksi YLE:n pitäisi sotkeutua mahdolliseen taloudelliseen fiaskoon? Ei tähän lupamaksu- tai verovaroja kaivata. Mutta kaupalliset toimijat, mikä ettei jos rahkeita löytyy.
On melko varmaa että myös terrestrial lähetyksiin keksitään CableReadya vastaava TerrestrialReady. Siis joka tapauksessa nykyiset HD-virittimet menevät uusiksi koska mitä todennäköisimmin niihin ei saa linkitystä tukevia CI-moduuleja (vrt. tilanne kaapeliverkoissa). Linkityksistä ja kotikutoisista "Ready"-määrittelyistä ei kannattane syyttää YLE:ä vaan maksutelevisio-operaattoreita ja Hollywoodia. Mutta tervetuloa vaan jos sillä ainoalla maanpäällisessä verkossa maksukanavia lähettävällä operaattorilla riittää kassa...
Ainakin noissa Norjan HD-bokseissa on korttilinkitys ja tuskimpa tallentavista malleista saa digitaalista kopiota ulos. Nämä kaksi ehtoa Höllywööd on asettanut HD-lähetyksille. Ei Suomi ole ainoa maa jossa näitä asioita mietitään. Kuten sanottua, niin terrestial-verkon HD-lähetykset ovat olleet käynnissä jo hyvän aikaa naapurimaissa. Ja mitä YLE:n rooliin tulee, niin jostain syystä valtionhallinto on nostanut tämän kansallisen "ylpeytemme" lähetysteknisten asioiden erityistuntijaksi. Lienee peruja ajalta, jolloin tv:ssä ei saanut tehdä mitään ilman YLE:n lupaa. Luutuneet ajatusmallit eivät hevillä muutu. Täysin itsenäistä kaupallista tv-toimintaa on tässä maassa ollut vasta 7 vuotta, sitä ennen lähetystekniikka oli valtion monopoliyhtiön hallussa. Nähtävästi historiallisista syistä YLE:n mielipiteet painavat edelleen hyvin paljon tv-toiminnan tulevaisuudesta päätettäessä. Sinänsä YLE:llä ei kuuluisi olla mitään sananvaltaa lähetysteknisistä asioista keskusteltaessa. Kyseessä on nykyisin pelkkä sisällöntuottaja - tämä seikka tuntuu olevan viestintäministeriölle täysin vieras ajatus. Ja kyse ei siis ole kaupallisen operaattorin kassasta. Digita laittaisi lähetykset käyntiin vaikka heti. Kyse on vain YLE:n vastaanhangoittelusta, mikä on sinänsä täysin naurettavaa, koska kyseisellä puljulla ei pitäisi olla mitään sananvaltaa lähetysteknisiin asioihin.
Kun tuota Digitan ehdotonta halukkuutta aloittaa lähetykset DVB-T:llä nyt toistelet, niin laitatko jonkun todisteen asiasta? Siis jonkun ajantasaisen haastattelun tms. jossa Digitan henkilö suosittelee ehdottomasti lähetysten aloittamista DVB-T:llä. On toki luonnollista, että Digita haluaa TV-yhtiöt mahdollisimman nopeasti maksamaan lisäkaistasta ja DVB-T:n kaistankäytöllä vielä saataisiin vielä mahdollisesti lisätienestiä, joten voihan se olla, että Digita oma lehmä ojassa tätä haluaisi, mutta jotain muutakin tietoa aiheesta kaipaisin, kuin epämääräisen viittauksen. Haluaisin myös todisteen siitä, miten Yle käytännössä estää kaupallisia toimijoita aloittamasta DVB-T-pohjaisia HD-lähetyksiä vaikka heti? Kun kerran Digita on "halukas" aloittamaan lähetykset vaikka heti ja jos kerran muut kanavat kuin Yle haluavat aloittaa lähetykset heti DVB-T:llä, niin joku selkeä osoitus nyt kaivattaisiin siitä, että lähetyksiä ei voi aloittaa, koska Yle sen estää. Se, että Yle sanoo, että se ei aio HD:ta aloittaa DVB-T:llä on käsittääkseni sen oma valinta, eikä se estä kenenkään muun lähetyksiä, jos kerran mielestäsi aito markkina ja kiinnostus noille lähetyksille on olemassa siinä määrin, että maanlaajuiset lähetykset kannattaa aloittaa ja hurjat kaistamaksut Digitalle maksaa.
http://www.itviikko.fi/teknologia/2...-t2een-pitaa-toteuttaa-vaiheittain/20091934/7 "Kokemuksen kautta Digita sanoo näkevänsä, että teräväpiirtomarkkinat kannattaa Suomessa kannattaa käynnistää tällä hetkellä käytössä olevilla, vakiintuneilla standardeilla, jotka ovat dvb-t yhdistettynä mpeg 4 -pakkaustekniikalla. ... Digita ei suosittele dvb-t2-standardin nopeaa käyttöönottoa, koska uuteen standardiin liittyy aina epävarmuuksia. Vastaava tilanne Suomessa oli yhtiön mukaan 2000-luvun alussa mhp-standardia käyttöönotettaessa. " http://www.itviikko.fi/teknologia/2...in-alusta-alkaen-dvb-t2-tekniikkaa/20091936/7 "Yleisradio korostaa lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriölle, että Suomen teräväpiirtolähetyksissä tulisi mpeg 4 -pakkausstandardin lisäksi käyttää alusta alkaen dvb-t2-lähetystekniikkaa. ... Ylen mukaan hd-testilähetysten aloittamisen aikatauluun vaikuttavat tällä hetkellä erityisesti dvb-t2-standardin käyttöönoton mahdollisuudet ja nykyisen taloudellisen tilanteen aiheuttama epävarmuus markkinoilla. Yleisradio korostaa, että näiden seikkojen takia saattaa olla perusteltua siirtää toiminnan aloittaminen vuoteen 2010 tai myöhemmäksi. ... Yleisradio katsoo, että sille tulee osoittaa kapasiteetti julkisen palvelun tehtävän toteuttamiseksi uuden lähetysteknologian koe- ja siirtymävaiheessa julkisen palvelun ohjelmistolle." Eli YLE haluaa että se on mukana heti testivaiheesta alkaen ja toisaalta se haluu että tekniikka on DVB-T2. Rahat on loppu, joten parempi vitkutella asian kanssa, mielellään sinne vuoteen 2016. Viestintäministeriö tekee lopulliset päätökset asiasta, mutta taitaapi olla YLE:n talutusnuorassa.
Kiitos näistä. Kuten sanottua, oletettuahan tuo Digitan puolesta on: jos odotetaan T2:sta, niin rahaa ei tipu vielä muutamaan vuoteen. T:llä taas isketään todelliseen rahasampoon, maksimi kaistankäyttö per kanava ja rahaa alkaa tulla paljon nopeammin, vaikkei katsojia olisikaan. Niitähän ei nimittäin tällä hetkellä ole laisinkaan sellaista määrää, millä valtakunnallinen lähettäminen olisi järkevää, eikä esimerkiksi kaapelin esimerkki kyllä viittaa siihen, että niitä olisi nopealla aikavälillä tulossa vaikka kanavia ja laitteita olisi tarjolla (1500 HD-tilaajaa tällä hetkellä viimeisimmän mittauksen perusteella). Edelleen kannattaa muistaa, että vaikka tuo aiemmin esitetty aikatauluehdotus vaikuttaa väljältä, niin siihen sisältyisi kuitenkin seuraavan 13 vuoden sisään kaksi pakolla tehtyä vastaanotinlaitteiston uusimista ja tähän sisältyy kaikki kovalevyllä varustetut laitteet tallennuksineen ja ostettujen integroitujen televisioiden virittimien muuttuminen käyttökelvottomaksi. Kuka haluaisi juuri nyt esittää tällaisen aikataulun kansalle, jolla on edelleen hampaankolossa vähän paljon yhdestä pakotetusta laitehankinnasta ja joilla ei laajassa mittakaavassa voisi olla juuri vähempää kiinnostusta johonkin HD-kanaviin nykyisessä taloustilanteessa?
Tottakai Digita haluaa tehdä bisnestä. Sitähän yritykset tekevät. Ja mitä pahaa siinä on? Kukaan ei kuvittele, että HD:stä tulee hetkessä koko kansan huvia. Siihen voi varautua, että lähetykset ovat alkuun pääosin maksukortin takana. Mutta ei ainakaan jäädä tv-tekniikan banaanivaltioksi, niinkuin nyt uhkaa käydä. Ehdottamassani aikataulussa kansan suuret rivit voivat rauhassa katsella ostamallaan digiboksilla emmentaalia aina vuoteen 2022, jolloin on edessä DVB-T2 bigiboksin tai -tv:n osto. Olettaen tietysti, että se 50 euron laatu-digiboksi kestää vuoteen 2022. :thumbsup: Maksu-tv:n ja HD-lähetyksen ystävät saavat uusia laitteensa hieman aiemmin. Jos vaihdat kännykkäsi 3 vuoden välein, niin mikset voisi vaihtaa digiboksiasi 7 vuoden välein? Vuosien 2001-2007 digisiirtymän virheitä on ruodittu monesti, enkä palaa enää tähän aiheeseen. Koko kansan digisiirtymässä on olennaista, että sitä vanhan tekniikan kamaa EI SAA myydä pariin vuoteen ennen lopullista siirtymää.
Kyllä minä näen että on kyse myös kaupallisen operaattorin kassasta, erityisesti. Jos HDTV-kanavia tilaisi maanpäällisessä verkossa ehkä 500-2000 tilaajaa, niin mitä bisnestä sellainen on? Vertaa kaapeliverkkojen HDTV-tilaajien määrään joka on noin pari tuhatta. Tietysti jos jossain on kaupallinen operaattori joka haluaa aloittaa ja ottaa riskit niin siitä vaan. Toivottavasti sellainen löytyy.
Arvostan näitä kommenttejasi kyllä huomattavasti enemmän kuin yleisesti esitettyä kritiikkiä asian suhteen, koska esität järkeviä suunnitelmia ja perusteluja, tämä on varsin harvinaista tässä keskustelussa, jossa julkisuudessakin esiintyvät kritiikin esittäjät kitisevät, että asiat on tehty väärin esittämättä sen enempää, miten asiat sitten olisi pitänyt tehdä. Näissä suunnitelmissa vain on kaksi ongelmaa: pakko ja epäselvyys kansan silmissä. Laitteiden vaihtamisen pakko on nykyisessä mediailmapiirissä sellainen peikko, että sellaista ei kukaan järkevä poliitikko tms. tuo julki juuri nyt. Vaikka varsinainen pakko olisi kaukana tulevaisuudessa ja toisaalta jokainen tekniikkaa ymmärtävä tajuaa, että se "pakko" on jossain vaiheessa joka tapauksessa tulossa nykyiselläkin mallilla, niin sen tuominen julki selkeän aikataulun ja suunnitelman muodossa olisi poliittinen itsemurha. Kysymys ei ole lainkaan siitä, onko pakolla käytännön merkitystä, vaan media esittäisi asiat skandaaliotsikoin joka tapauksessa ja järkipuheet hautautuvat yleisen meuhkaamisen sekaan. Erityisen pahaksi asian tekee se, jos suunnitelmaan sisältyy laitteiden vaihtaminen peräti kahdesti, vaikka se taas ei jokaiselle pakollista varsinaisesti olisikaan. Toinen asia on se, ettei moista suunnitelmaa ja sen toteuttamisen johdosta syntyvää epäselvyyttä (peruskansalaisen näkökulmasta) laiterintamalla pystyisi mitenkään hallitsemaan. Tämä on tullut hyvin esiin nyt taulutelevisiorintamalla, kun HD Readyt ja ja muut termit sekoittivat ihmisten päät täysin ja kesti todella kauan, ennenkuin edes julkisuudessa vaivauduttiin oikeisemaan asioita ja kertomaan, että HD Ready-telkkarilla ei oikesti voikaan yleensä vastaanottaa niitä HD-lähetyksiä. Kun nyt kansa alkaa ehkä pikkuhiljaa ymmärtää, että joku tällainen HD on tulevaisuudessa tulossa ja että se vaatii uuden laitteen hankkimista, niin en halua nähdä sitä sekasoppaa, joka syntyy kun yhtäkkiä onkin olemassa SD-laitteet ja "kaksi eri HD:ta" ja kaupassa on "vanhan HD-standardin" ja "uuden HD-standardin" laitteita yhtä aikaa. Näiden asioiden lisäksi näen suurena uhkana epävarmuuden teknisen kehityksen nopeudesta. Oletushan perustui siihen, että valmistajat eivät saa DVB-T2-laitteita markkinoille vielä vuosiin, mutta entä jos niitä tuleekin markkinoille jo esimerkiksi ensi vuonna? En saanut suunnitelmistasi selville, olisivatko kanavat pakotettuja jatkamaan DVB-T-pohjaisia HD-lähetyksiä, vaikka kaikki haluaisivat oikeasti lähettää jo T2:sta, koska saisivat sillä tekniikalla samalla kaistan hinnalla useampia kanavia ja vastaanottimia olisi tarjolla vuoden-parin sisällä jo enemmän kuin T-laitteita joka tapauksessa ja DVB-T HD olisi joka tapauksessa jäämässä välimallin tekniikaksi? Aloitettaisiinko 2012 uusi DVB-T-pohjainen HD-muksi, vaikka markkinat olisivat ainakin muualla Euroopassa jo täynnä T2-laitteita ja T-pohjaisia laitteita ei enää juurikaan uusia ilmestyisi? Jos ei, niin voisivatko ensimmäisessä HD-muksissakin olevat kanavat lopettaa T-pohjaiset lähetykset ja siirtyä T2:n vai joutuivatko ne kituuttamaan "vanhalla" tekniikalla niiden ihmisten iloksi, jotka nyt olisivat jo ehtineet DVB-T-pohjaisen HD-laitteen hankkimaan? Ainoana mahdollinen väylänä DVB-T-HD:n aloittamiselle juuri nyt näen itse vaihtoehdon, jossa maanpäällisiä HD-palveluita saisivat tarjota vain maksutv-operaattorit, jotka jakavat katsomiseen tarvittavat laitteet kanavapaketin tilausmaksun osana ja päivittävät nämä sitten asiakkaille ilmaiseksi, kun alla oleva tekniikka uusitaan. Tässähän ei sinällään olisi mitään pahaa, operaattorit tekisivät bisnestä omalla riskillään, maksaisivat Digitalle maksunsa ja valtio ainoastaan luovuttaisi muuten käyttämättömän taajuusalueen tätä varten. Mitään väittelyähän tästä on sinällään turha tehdä, koska kukaan ei voi tarkasti tietää, mitä esimerkiksi seuraavan viiden vuoden sisällä tapahtuu televisiotekniikassa, eli tässä vaiheessa on turha yrittää perustella, että kumpikaan olisi varsinaisesti oikeassa. Aika näyttää, oliko T2:n odottelu turhaa tai olisi T-HD:n aloittaminen ollut tarpeeton harha-askel. Minusta jo nyt tiedossa oleva epävarmuus tulevaisuuden tekniikoista ja niiden kehitysnopeudesta on riittävä peruste odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Mikään seikka omissa kirjoissani ei selkeästi puolla maanpäällisten HD-lähetysten aloittamista mahdollisimman pian, tarvetta ja kysyntää ei mielestäni ole läheskään tarpeeksi.
Vaikka meneekin hieman PC-puolelle: http://www.rapidtvnews.com/index.php/200903053302/microsoft-adding-hd-to-windows-7.html Mikki$ lähtee mukaan DVB-T2 kehitykseen. Ihanaa. ;D Mutta oikeasti, ei tuollaisen ison toimijan mukaantulo T2-vastaanottimien kehitykseen ainakaan hidasta niiden markkinoille tuloa. Tuo 1500 HD-tilaajan tilastointi kaapelista ei hämmästytä minua yhtään tässä pelin vaiheessa. Eihän HD:n puolella ollut kaapelissa vielä vuoden vaihteessa tarjolla muuta kuin maisemakanavia, paitsi Welhon verkoissa. Turhaan siis verrataan tuota lukua 1500 koko maan kaapelitalouksiin. Nyt tilanne on aivan toinen ja uskoisin, että vuoden loppuun mennessä jopa Elisa saa kunnon ohjelmaa sisältäviä kanavia verkkoonsa. Tilastonikkari sanoisi, että tuo 1500 asiakasta vuonna 2008 tuotti varmaan parin sadan prosentin (+200%) nousun HD-tilaajakannassa suhteessa vuoden 2007 tilanteeseen. Sama prosentuaalinen nousu seuraavalle parille vuodelle, niin johan alkaa tapahtua. ;D
Itse näen HD:n ongelmana televisiokanavien sisällöttömyyden. Televisiosta ei yksinkertaisesti lähetetä sellaista ohjelmaa (merkittävissä määrin), joka hyötyisi HD-resoluutiosta. Kaikki haluttavampi sisältö on siirretty maksukanaville. YLE on aktiivisesti mukana kotimaisessa sisällöntuotannossa ja se esittämisessä. Asiaohjelmissa HD on täysin turha, joten jäljelle jäävät kotimaiset dokumentit, urheilu ja draamatuotannot. Omalta kannaltani HD muuttuu televisiolähetyksissä kiinnostavaksi siinä vaiheessa, kun YLE lähtee siihen mukaan. Maksutelevisiota en ole nähnyt itselleni tarpeelliseksi. Elokuvia voi vuokrata tai ostaa. Lisäksi internet on syönyt television osuutta median kulutuksessa. Kuka tietää, vaikka katsojat olisivat siirtyneet muutamien vuosien kuluttua nettiin siinä määrin, että HD-kanaville ei saada enää asiakkaita. Jo nyt uusissa televisioissa on ethernet-liittimet takalevyssä, joten ei ole vaikea arvata mihin tämä kehitys johtaa. MHP kuoli siihen, kun laajakaista yleistyi suomalaisissa kodeissa oletettua nopeammin. Kuka tietää, vaikka nettistriimaus tappaa terrestiaali-HD:n ennen sen syntymää.
Tämän mukaan DVB-T2 vastaanottimia olisi saatavilla jo tänä vuonna. Mikä tuossa tekniikassa on DVB-T tekniikkaan verrattuna huomattavasti kalliimpaa, jolla voitaisiin perustella hitaamman tekniikan käyttöönotto?
No eipä siinä kai muuta ole, mutta toki jonkin verran pitää laitteistoa uusia lähetyspäässä tuota varten, lähinnä modulaattoreita. Nuo lienevät vielä sen verran harvinaista rautaa, että niissä saattaa jonkin verran olla uutuuslisää vielä hinnoissa, mutta onko tuo sitten oikeasti merkityksellinen rahamäärä verrattuna vaikkapa DVB-T:n ylimääräisestä kaistankulutuksesta Digitalle maksettavaan rahamäärään, on toki aiheellinen kysymys. Tietyllä aikavälillä T2 tulee ilman muuta halvemmaksi kaistasäästön myötä.