Hiljattain Suomen HDTV:n tulevaisuutta pohdittiin suljetussa kokouksessa ministeriössä yhdessä palveluntuottajien kanssa. Median edustajia ei kokoukseen päästetty. Mikä on Plazalaisten kanta Suomen HDTV:n tulevaisuuteen. Millä aikataululla ja millä tekniikalla siirtymä olisi toteutettava? Oma mielipiteeni on, että HDTV-lähetykset olisi hyvä saada käyntiin maanpäällisessä (DVB-T) verkossa lähivuosina (2009-2010). Analogilähetysten loppumisen jälkeen taajuuskaistaaa pitäisi olla vapaana, joten HDTV-lähetyksille voitaisiin perustaa oma kanavanippu (kanavanippu F?). Nykyinen DVB-T tekniikka soveltuu HDTV:n välittämiseen, tosin koodekit ja bittivirta ovat määrittelyjen ulkopuolella. Omien laskujeni mukaan yhteen muksiin mahtuu AVC-koodekilla 2-3 HD-kanavaa, jos bittivirrasta hieman tingitään (7-12 Mbps/kanava). Maksukanavat esim. Canal HD, Discovery HD jne. voisivat alkuun käyttää kanavia ja kotimaisille (mainos)kanaville sitten tilaa jatkossa kunhan ehtivät mukaan peliin. YLE ei rahapulan vuoksi nähtävästi pysty ainakaan alkuun osallistumaan HD-lähetyksiin. AC3-äänet tietenkin pakollisiksi heti alusta lähtien.
Jos nyt laitettaisiin ne bitit ja pikselit nykyresolla kuntoon ja katsotaan vaikka sitten uudestaan. Laadukas SD-kuva on lähes kaikin puolin paljon parempi kuin palikoiksi pakattu HD-kuva. Tuommoisen räkäisen HD-kuvan etuna olisi ainoastaan joidenkin yksityiskohtien parempi erottuminen, jos erot värisävyissä on suuria.
Juuri näin, HD projektia on aivan turha lähteä viemään eteenpäin juosten kuseskellen. Sattikanavilla näkee jo nyt mihin mpeg-4 pakkaus ja kaistoista tinkiminen pahimmillaan johtaa, syvälle suohon. Mpeg-2 heti takasin !
Maanpäälliset HD-lähetykset tekniikalla DVB-T2, alkaen yhdellä kanavalla 2010-2012 siirtymävaiheen päättyessä n. 2020. SD-kanavien alasajo sitten n. 2030.
Blu-ray bittivirtoihin ei tulla koskaan pääsemään broadcast-verkossa, oli välityskanava sitten satelliitti, kaapeli tai antenniverkko. AVC-koodattuna 15 Mbps riittää varsin hyvän kuvan välittämiseen, mutta tällöin yhteen muksiin mahtuu korkeintaan 2 kanavaa. Blu-rayn 20+ Mbps tarkoittaisi yhtä kanavaa per muksi. Käytännössä muksiin tullaan ahtamaan kolme (tai neljä) kanavaa, jolloin bittivirta jää alle 10 Mbps ja palikoituminen alkaa jo näkyä. Kuva olisi siitä huolimatta hyvin monta kertaluokkaa parempi kuin nykyinen SD-kuva. DVB-T2 standardin valmistumisaikataulusta ei ole mitään tietoa, jos menee kovin pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle niin odottavan aika käy kovin pitkäksi. Standardiin liitetään tietenkin AVC-koodekki. Tuki 1080p-kuvalle olisi hieno juttu, mutta en tiedä tuleeko sitä tähän standardiin. Joka tapauksessa HD-lähetysten tarkkuutta ei ole mielestäni mitään syytä valaa betoniin, kuten jossain on esitetty. 720P-lähetys on OK urheilussa, mutta elokuvat hyötyvät 1080i/1080p-tarkkuudesta.
HDTV tulee kuin tuleekin maanpäälliseen verkkoon: 2010 ovat digitoimiluvat uudelleen jaossa ja Telemast Nordig perustaa SFN-verkon vhf-taajuuksille.
Miksi pakkausstandardi liitetään modulointia käsittelevään standardiin? Tai kuvan resoluutio? En todella usko, että tuollaisia asioita pakotetaan millään klausuuleilla speksissä, mahdollisia ne toki ovat, ovathan ne DVB-T:lläkin. Kenties sinulla on allekirjoittanutta parempaa tietoa asiasta?
Joskus kannattaa odottaa. Kun lähetykset aloitetaan ei formaattia enää voi vaihtaa, joten DVB-T:llä aloittaminen tietäisi kanavamäärän pysyvää pienuutta. Kun kyse kuitenkin on vain noin vuodesta ei kiirehtimisessä ole mitään mieltä. Eri asia, jos lähetykset olisi Ruotsin tapaan aloitettu 2007. Jo nyt moni on morkannut sitä, että siirryttiin SD-tasoiseen digi-TV:hen eikä suoraan HDTV:hen. Mieti mitä porukka vuonna 2015 sanoisi kun HD-kanavien vähyyttä perusteltaisiin sillä, että odottavan aika vuonna 2009 kävi pitkäksi.
Minusta koko DVB-T2 on typerää rakentaa joksikin omaksi standardiksi, onhan jo olemassa kaikenkarvaisia standardeja tiedon siirtämiseksi pisteestä A pisteeseen B. Olisi vain IP-standardin mukaista kaistaa 20MB/mux ja sillä siisti. Tiedon saisi sitten pakata mieleisekseen kuka mitenkin haluaa ja kodeekit lähetettäisiin datan mukana. Sama putki nielisi kaikki pakkaustavat. Eihän täällä PC puolellakaan kuvakoon ja -tarkkuuden mukaan mitään linjoja ja kaistaleveyksiä ole asetettu kiinteäksi. Muxeja voitaisiin yhdistää silloin, kun lähetetään jotakin huippukuvaa vaativaa, esim. olympialaiset yms. Mitä sillä olisi väliä minkä muxin kautta se datapaketti milloinkin tulisi. Kaikki lätyskät näyttäisivät sitten sitä parasta kuvaa mihin mikäkin lätty pystyisi eikä niinkuin nyt, että jokin typerä digiboxi ei muuta osaa. Tämä nykyinen kiinteän koodekin DVB-T on per****ä, sellaita kiveenhakattua LADAA ei toista kannata rakentaa.:sick: Koko nykyinen maanpäälinen verkko on muutenkin jo typerä, onhan samat kanavat paremmalla bittivirralla jo nyt saatavana sateliitista, joisssa tällaiset kaistarajoitukset eivät muutenkaa ole ensisijaisena rassaamassa. Eli miksi sitä DVB-T verkkoa yleensä rakennettiin. Kyllä tässä olisi MOTilla vähän kaivelemista.:hitme:
Terestiaaliverkko on pakko olla jo pelkästään sen takia että helvetin moni talous on satelliitti katveessa.
Mihin mitään televisiota ylipäätänsä tarvitaan, miksei suoraan siirretä kuvat ajatuksen voimalla ihmisten verkkokalvolle? Täysin antiikkista ajattelua, että erikseen pitää katsella jostain televisiosta jotain, vai mitä? Siinä vaiheessa kun ei ole MITÄÄN tietoa, miksi asiat toimivat, niinkuin ne toimivat tai alkaa tuntua siltä, että on ainoa ihminen maailmassa joka on keksinyt, että kaikki muut maailmassa toimivat täysin typerästi jonkun asian suhteen, kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään. On hyvin todennäköistä, että siinä valtavan hienossa ajatteluketjussa ei kuitenkaan jokin asia ihan täysin täsmää ja ihan ei olla otettu kaikkea huomioon sittenkään, vaikka homman pohtimiseen olisikin käytetty yli puoli tuntia.
lol :hitme: Ebun valinta on 720p50 joten sitä varmaan käytetään Suomessakin. DVB-T2 MPEG-4:lla mahtuisi kolme 10Mbps nippuun.
Eikös DVB-T:n nippu ole n. 24 Mbps? DVB-C ja DVB-S:ssä nipun datavirta on suurempi, n. 38-44 Mbps. Miksi DVB-T2:ssa nipun datavirtaa pienennettäisiin? Todennäköisesti yrittävät keksiä jonkin supermodulaation, jolla saataisiin nipun datavirta lähemmäs kaapeli- ja sat-verkkoa. Kolme 720p AVC-kanavaa 10 megabittiin ei kuulostaa kovin hyvältä (palikoitumista luvassa). Sinänsä tuo olisi Digitan linjan mukaista, onhan nykyäänkin 24 megabitin C-nipussa 13 kanavaa MPEG2-koodauksella. Edit: Tässä esityksessä aika paljon vastauksia. Kaksi HD/SD-muksia VHF-taajuuksille lähivuosina, nähtävästi DVB-T2 tekniikalla toteutettuna. 1080P on tavoite DVB-T2:ssa ja yhden 1080p-kanavan välittämiseen tarvittava tila 8-11 Mbit/s. DVB-T2:ssa täysin uudet modulaatiotekniikat, joilla saadaan pakattua lisää dataa yhteen muksiin (+30..+50%). DVB-T2 draft-versio pitäisi olla valmis 6/08 ja laitteiden käyttöönotto alkaen 2010. http://www.rtt.tv/docs/2007/DVB-T2_kaupalliset_vaatimukset.pdf
En nyt oikein ymmärrä mitä oikein yrität sanoa. Eikös nämä jutut kuulu samaan hömppätieteeseen kuin kaivon katsominen varvulla, maasäteily, astrologia yms. epätiede.
Sitä vain, että jos mutulla vedetään, niin vedetään sitten kunnolla. Nykyisellä tekniikalla kaikki esittämäsi ratkaisumallit ovat suurinpiirtein yhtä toteuttamiskelpoisia ratkaisuita koko maan kattavassa televisioverkossa kuin kuvien siirtäminen suoraan verkkokalvolle. IP-standardin mukaista kaistaa esittävä ajatuksesi ei mennyt alunperinkään ihan jakeluun, oliko tarkoituksenasi, että jokaiseen Suomen torppaan vedetään valokuitu tuota varten, vai oikeastiko meinasit, että joku TCP/IP-välitys ilmateitse olisi tuolla tavalla teknisesti mahdollista? Voitte muuten uskoa, että noita maanpäällisen verkon standardeja on mietitty kohtuullisen paljon ja niihin liittyy vähän muutakin, kuin että piruuttaan rajoitetaan muksin kaista johonkin tiettyyn datamäärään. Voisin mennä takuuseen, että tältä foorumilta ei löydy sellaista teknistä asiantuntijaa, joka määrittelee aukottomasti toimivan ja paremman standardin ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät aspektit (haaste DVB-G:lle ). Asiasta kiinnostuneille suosittelen lukemaan ainakin H Benoitin teoksen Digital Television MPEG-1, MPEG-2 and Principles of the DVB System. Kirja on jo vuodelta 1997, mutta se selittää hyvin asiallisesti periaatteet ja perusteet erilaisille modulaatioille ja niiden toimintaa käytännössä. Jos tuon luettuaan on vielä varma, että on keksinyt mullistavasti paremman maanlaajuisen televisiolähetyksen lähetysstandardin, niin kehotan pistämään paperille ja pistämään rahoiksi.
Tuolla ennustetaan että MPEG-4 2009 1080p-kuva veisi melkein puolet vähemmän kaistaa kuin nyt ja 2015 vielä vähemmän. Voiko enkooderit oikeasti parantua noin paljon?
No en tuota DVB-T oikein kunnolla tunne, mutta kummastuttaa se, että koko digi-TV:stä on tullut jotakin ihmeellistä ja kuumallista uutta. Onhan jo -70 luvulla esimerkiksi puhelintekniikassa käytetty digitaalisia yhteyksiä, eikä kenellekään tullut mieleen puhua digipuhelimesta. DigTV:ssä kietoutuu yhteen ja samaan soppaan siirtoyhteys, datan pakkaus, päätelaitteet jne. ja lisäksi mikä on sellainen digi, joka kytkeytyy analogisella scart liittimellä palisanteri-jäljitelmäiseen-lastulevy-kalansilmä-saloraan. Yritin vain sanoa, että eikö voitaisi erottaa toisistaan kuljetuskerros ja itse data, mitä siinä kuljetuskerroksella kuljetetaan eli saataisiin joutavuutta datalinlkin käyttöön. Onhan tämä DVB-T sellaista ämpäristä kaatoa putkeen, kukaan ei tiedä tuleeko data perille koskaan ja lisäksi vielä oikein. IP puolella tätä ämpäristä kaatoa sanotaan UDP/IP eli Unreliable Datagram Protocol, "epäluotettava", mutta kun UDP protokollaa käytettiin kaupallisesti niin sille piti keksiä uusi hieno nimi User Datagram Protocol. Eikös tuosta H.264/AVC pakkauksen ennusteista jo voisi päätellä, että mitään kovin kiinteää ei seuraavan sukupolven DVB-T:stä pidä tekemän.
Just. Paljonkohan olisi vielä muutama vuosi sitten, kun digilähetykset aloitettiin, maksanut rauta, jolla h264:ää olisi pystynyt purkamaan? Jos nyt kehitettäisiin korvaaja h264:lle, voi olettaa että tehovaatimukset kasvaisivat samassa suhteessa. Ja kun tietää että kulutuselektroniikassa pyritään kustannusten minimoimiseen, voit olla ihan varma ettei noihin laitteisiin laiteta moninkertaisesti tehoa reserviin jota joskus ehkä voisi hyödyntää. Johan tämäkin on jo ruodittu läpi moneen kertaan, mm. siksi ettei haluta jäädä poikkeusoloissa joidenkin ylikansallisten satelliittioperaattoreiden armoille tiedon välityksessä. (plus tietenkin muut kansalliset intressit) Tässä lienet 100% oikeassa. Johan ne on erotettu. Kyllähän myös H264-pakattua (HD tai SD) kuvaa voitaisiin aivan hyvin lähettää myös nykyisessä DVB-T verkossa, ja lähetetäänkin. Ja miten se paluukanava sitten pitäis toteuttaa, että voitais käyttää sitä "TCP-vastinetta" jotta saatais häiriötön siirto? Ja sitten kun jollain pätkii oikein kunnolla, niin täytetään koko kaista uudelleenlähetetyillä paketeilla? Taisipa tulla ruokittua trollia.