Epson TW2000 1080p (D7, 50000:1, 24p)

Allright... ja taasen yksi ääni lisää Panan pussiin! Itselläkin tykin vaihto AE900.sta eteenpäin edessä jossain vaiheessa. Juuri nyt (kukkaron onneksi) erittäin tyytyväinen kuvanlaatuun, mitä auttaa Heliopanin KR6 tuossa edessä.

Mutta noin periaatteessa jos oikein ymmärsin, niin ei Koljatilla oikein muu auta kuin vaihtaa kangasta tai kankaan kokoa?

 

Voi tykin ja kankaan paikkaakin muuttaa niin zoomi tulee eri asentoon.

 

Mutta jos siis kuva zoomilla rajataan saman kokoiseksi, niin eikös silloin nuo keskeiset vaikuttavat tekijät ("pikselikoot") pysy samoina? Vai onko myöskin zoomin optiikka vaikuttavana tekijänä?

 

Vaihtoehdot:

-Jos moire näkyy kun kuva täyttää koko kankaan niin siinä ei auta muuta kuin tyytyä pienempään kuvaan ja ottaa sakset käteen jos turhan iso kangas häiritsee.

-Kankaan kääntö voi auttaa jos kuviointi on erilainen taustapuolella.

-Suositellen pientä defokusointia, jota monet käyttävät pikselien häivyttämiseen "rajattomiksi" vaikka eivät moire:sta kärsisikään. Illuusio täydellisen terävästä kuvasta hivenen vaimenee kun "screen door" ei ole enään näkyvissä, mutta todellisuudessa kuvassa on ihan kaikki informaatio jos ei epätarkenna liikaa, näinpä se Pansun smoothscreenkin toimii. Pikselien reunat vaan menevät hivenen limittäin. Videokuva ei siitä ole moksiskaan, päinvastoin.

 

Panasonicin Smoothscreen toteutetaan pienillä prismoilla. Reunat eivät nykyisissä versioissa mene päällekkäin ja terävyys ei kärsi tekniikasta.

 

Arvasin että joku tähän puuttuu, epäselvästi asiani ilmaisin ehkäpä Itsellä on PT-AE500:n ollut nelisen vuotta ja terävyys ei siis todellakaan kärsi mainittavasti smoothscreenistä esim. datakuvalla. Ajoin takaa lähinnä sitä, että kun verrataan saman resoluution tykkejä, toisessa smoothscreen ja toisessa ei. Niin se jossa smoothscreeniä ei ole, _vaikuttaa_ varsinkin datakuvalla terävämmältä koska pikselit tosissaan erottuvat selvemmin. Smoothscreenillä varustettu kuva kun tasaista massaa tasaisten värien kohdalla.

Tästä voidaan käydä keskustelua maailman tappiin saakka, mutta väitän että ainakin omassa projussani pikselien reunat menevät nimenomaan limittäin. Tosin limittäin oleva mitta on ehkäpä 1/10 pikselien koosta. Tämäkin on tehty prismoilla, jote blurraava vaikutus on huomattavasti pienempi kuin epätarkennuksellä tehtynä olisi. Ennen kaikkea smoothscreeni on videokuvassa itselle se pakkojuttu: kanaverkko ei häiritse Powerpointtia töllättäessä, mutta ainakin itsellä tappaa elokuvailluusion täysin jos on näkyvissä edes ajoittain.

Uuden AE2000:n on väitetty omaavan veitsenterävän kuvan. Kuten totesitkin uusimpien(kaan) projareiden smootscreen ei pehmennä kuvaa todistettavasti testikuvilla tarkasteltuna. Kuva vaan näyttää pehmeämältä kun se stantardi kanaverkko puuttuu

 

Käyppäs katsomassa Panasonic PT-AX200 projektorin kuvaa. Smoothscreen ei pehmennä enää kuvaa millään materiaalilla kuten AE500 mallissa. Hämmästyin kun näin aikoinaan uudella smoothscreenillä varustetun tykin kuvaa AE500 malliin tottuneena. Tosin olet täysin oikeassa että smoothscreen tekniikasta johtuen kuva näyttää aina vähän erilaiselta kuin muiden valmistajien malleissa.

Menee vähän offtopicin puolelle kun ollaan Epson palstalla...

 

No varmaan mutta itseasiassa nimitys on lähtenyt yhdyssanasta screendoor ja asialla tarkoitetaan vaikutelmaa mikä syntyy USA:ssa varsinkin siellä lämpimämmässä osassa ovien yhteydessä yleisestä screendoorista. Hyttysverkkohan tai hyönteisverkko siinä on toki kyseessä. Suomessa yleisesti tarjotusta muovisesta verkosta ei pääse samaan vaikutelmaan mutta musta metallilankaverkko (alkuperäinen tuote) on kyllä mielikuvaltaan yllättävänkin lähellä tätä videoprojuista tuttua tavaraa. Siinäkin mitä kauemmaksi menee, sen tasaisemmaksi aukko muuntuu, käytännössä häviten tietyllä matkalla läpinäkyväksi. Asiaa on hyvin vaikea kuvitella jos ei ole nähnyt mallia luonnossa mutta tosiaan hämmästyttävästi ilmiön paras verrokki on juuri screendoorillinen tykki. Meillä on parissa ikkunassa tuollaiset isommat ohutta metallilankaa materiaalinaan olevat verkot ja kyllä se ihmeen paljon muistuttaa juuri videotykeistä tuttua screendoor ilmiötä. Ilmiö muuten niissäkin katoaa yllättävää kyllä noin saman matkan päässä kuin videoprojektorissa vaikka luonnollinen verkko on paljon ohkaisempaa ja paljon tiheämpää. Ilmiö tosiaankin katoaa täydellisesti, kauempaa katsottuna noin neljästä metristä ei ikinä voi uskoa että screendoor on ikkunan kehyksissä kiinni. Sitä ei vain lainkaan näe. Ymmärrän siis hyvin miksi videoprojuissa tämä nimi on yhdistetty ilmiöön.

Se on tosin syytä huomauttaa, ettei varsinaisesti näiden Full HD resoluutioiden tykeissä po. ominaisuus mikään erityinen ongelma ole. Kyllä konvergenssivirhe ja sen sellaiset pehmeyttä lisäävät tekijät on IMO 10x isompi asia.

 

Tänään kävin vertailemassa FullHd tykkejä toisiinsa (Panasonic, Mitsu, Epson) ja täytyy sanoa, että taitaa tähän talouteen tulla Epson. Kuvanlaatu oli Panassa ja Epsonissa samanlainen eli en huomannut mitään eroa kun tykkejä vaihdeltiin mutta Epsonin takuu puhuu puolestaan. Mitsubishi oli myöskin hyvä mutta tummat värit olivat kaikki tummia eikä niitä harmaatasoja erottanut niin hyvin.

Voihan tuo olla, että odotan vielä ensisyksyyn jos hinnat vähän tippuisivat mutta polte on kova!

 

Tuokin on vain säätökysymys. Pienellä säätämisellä Mitsun tummien sävyjen erottelu paranee huomattavasti.

 

Osaisiko joku kertoa, että miten kauaus minun pitää tykki kattoon asentaa, että lens shift riittää laskemaan kuvan tarpeeksi alas?

Teline: Projektoriteline VP-MP12 n.30cm katosta
Tykki: Epson TW2000
Huonekorkeus: 258cm
Valkokangas 16:9, 202x112
Kangas on asennettu seinälle siten, että kuvan alareuna on 79 cm lattiasta
Kuvan yläreuna 191 cm lattiasta
Kuvan yläreuna on 67 cm katosta

Miten kauas sijoitan tykin, että kuva on mahdollisimman hyvä ja lensshift varmasti riittää? (Mahdollisuus on sijoittaa tykki 3-6m päähän kangaasta)

Kokeilemallahan tämän saisi selville, mutta kun ei jaksa alkaa roudaileen tykkiä ympäri kämppää :hitme:

Kiitos jo etukäteen asennusta helpottavista vastauksista! :thumbsup:

 

Tässä linkki http://esupport.epson-europe.com/FileDetails.aspx?lng=fi-FI&data=U002Fu0+9pghwqpyH6IGWV38fmRpzDmrUQaAq43IJtwPJYYU003D&id=319616
mistä näät lens shiftin rajoitukset.

 

Apuja myös täältä:
http://www.projektoren-datenbank.com/pro/index.php

Mitä kauemmas kankaasta sijoitat projektorin sen enemmän valoteho laskee. Epsonissa tosin on valotehoa, melkein äänen takia se kannattaa sijoittaa mahd kauas katselupaikasta?

 

Siis jos teet 100" kuvan 3 m tai 5 m päästä, niin mihin se valo katoaa?

Eikös kun saman valomäärän kohdistaa samalle pinta-alalle, niin kirkkausmuutos on minimaalinen ja johtuu ainoastaan objektiivin ominaisuuksista. Laatupeleillä optiikat eivät hukkaa paljoakaan valoa.

 

http://www.pikseli.fi/digifaq/3_valovoima.html

Eli on niitä objektiiveja, joissa ei valovoima laske 'zoomin' asentoa muuteltaessa. Mutta käsittääkseni lähes kaikissa kluttajaluokan tykeissä on optiikka, jossa valovoima muuttuu.

Panasonicolla oli muutama vuosi sitten FZ-20 kamera, jossa oli vakio aukko koko zoomin alueella.
"the FZ20 sports a Leica-branded DC Vario-Elmarit zoom with a whopping 12x optical range (36-432mm equiv) and a constant F2.8 aperture."
http://www.dpreview.com/reviews/panasonicfz20/

 

Leikin hieman projectorcentral.com:n etäisyyslaskureilla ja sen perusteella uusien 2,0x zoomilla varustettujen Full HD LCD-tykkien (Z2000, AE2000, TW2000...) kuvan kirkkaudessa näyttäisi olevan n. 40% ero zoomin ääriasentojen välillä, jos kuvan koko pidetään samana. Eli aika merkittävä ero kirkkaudessa.

 

Mä sijoittaisin jos mahdollista mahdollisimman lähelle kankaan keskilinjaa optiikan keskipisteen. Ei sen nyt ihan tarkka varmaan tarvitse olla mutta säästyt varmemmin harmeilta mitä tarkempi se on keskeltä sivusuunnassa. Ylä-alasuunnassa kumminkin lensshiftiä joutuu käyttämään aika paljon, koska kuva tulee peräti optiikan alapuolelle tuollaiset 30 senttiä alkamaan, joten kyllä siinä kannattaisi varautua tilanteeseen missä lensshift vähäsen tuottaa niitä aberrointi-ilmiöitä. Mitä vähemmän sivusiirtoa sen paremmin se kestää ylä-alasuunnassa pudotusta ja saat edes tuon verran etua pohjalle.

Edit: Laskeskelin lisäksi, että tuolla telineellä mennään ylä-alasuunnassa lähellä maksimia mitä se lensshift yleensä pystyy po. projua siirtämään, joten siinäkin mielessä kannattaa keskittää aika tarkasti sivusuunnassa.

Tuo valovoiman vähennys on vissiin kans ihan oikea huomio, eli lähimmästä pisteestä kauimmaksi po. projektorilla valoteho putoaa alle puoleen. Ei tällä aiemmin pahemmin merkitystä ollut mutta nykyisten zoomien matkoilla vaikuttaahan se jo merkittävästi. Esimerkiksi siis noin 4,25 metrin päässä, joka on siirtoalueen keskietäisyydellä, Epsonilla valoteho olisi jo vähemmän kuin vaikka himmeäksi(?) mainitulla Sanyon rinnakkaismallilla sen vastaavan siirtoalueen lähimmässä pisteessä. Siksi etäisyyden suhteen en liioittelisi vaan pyrkisin mitoittamaan homman siihen keskivaiheille viimeistään 4,2 - 4,5 metrin tuntumalle. Tää tietysti vaan jos melu antaa myöden tai muuta estettä siihen ei ole.

 

Kiitoksia vaan kaikille vastanneille!

Sijoitin tykin n. 4,2m päähän kankaasta, juuri katselupaikan taakse. Linssinkohdan sijoitin juuri kankaan keskilinjan kohdalle, joten lensshiftiä ei tarvitse käyttää muuta kuin ylä-/alasuunnassa. Lenssihift riittää tässä tapauksessa oikein hyvin laskemaan kuvan kankaan korkeudelle.

Tykin ääntä ei kyllä kuule juuri ollenkaan katselupaikalle, joten asennus onnistui täydellisesti. :thumbsup:

Vielä pitäisi johdot vetää nätisti kaapelikourulla, niin sitten homma olisi täydellinen. :king:

 

Osaako kukaan sanoa, mitä virkistystaajuutta kannattaa käyttää HTPC:n kanssa Epsonin TW2000:lla. Sen ainakin huomasin, että työpöytä/WWW käytössä kannattaa suosiolla luopua 1920x1080 resoluutiosta ja käyttää 1280x720.

Windows antaa virkistystaajuudeksi vaihtoehdot: 24, 50 ja 60, joten mitä niistä kannattaisi käyttää?

 

Voit suurentaa windowsin fonttikokoa taikka dpi asetusta niin että teksti on luettavaa; reso kannattaa pitää 1920*1080. 50hz toimii parhaiten.