Reilu tusina viestiä siirretty off-topicina OLED/8K -ketjusta tänne omaansa. -Mode Hukkalämpö on hyötysuhteeseen liittyvä käsite: miten paljon energiasta menee tarkoitettuun toimintaan, miten paljon (yleensä) lämmöntuottoon. Tietenkin esim. sähkölämmittimen hyötysuhde ilmoitetaan toisin.
Sähkölämmittimen hyötysuhde on aina 100 %, joten sitä ei tarvitse ilmoittaa. Muutenkin kaikki sähkölaitteet, oli sitten kyseessä jääkaappi, lamppu tai televisio, tuottavat wattimääränsä mukaisen määrän lämpöä, oli se sitten hukkalämpöä tai lämmitykseen tarkoitettua lämpöä.
Parempi varmaan puhua hukkatehosta. Vaikka Suomessa osan aikaa vuotta sähkölaitteiden hukkateho vähentääkin lämmitystarvetta, niin lämmitys lämpöpumpulla on paljon energiatehokkaampaa. Lisäksi monissa maissa on pikemminkin tarvetta viilentää sisätiloja, jolloin sähkösyöppö viihde-elektroniikka ei auta asiaa ollenkaan.
Sähkölämmittimen "hyötysuhde" on lähes 100%, jos ajatellaan ottotehon ja lämmöntuoton suhdetta. Tarkoitukseni oli ilmaista, että televisio on hyötysuhteeltaan huonohko sähkölämmitin, eikä se ole myöskään hyötysuhteeltaan paras valon ja äänen tuottaja.
Sähkölämmittimenä televisionkin hyötysuhde on 100 %. Ei siis ole merkitystä, lämmitätkö huonetta 300 wattia kuluttavalla televisiolla vai 300 watin sähkölämmittimellä.
"Hyötysuhde on fysikaalinen dimensioton suure, joka kertoo suhdelukuna, kuinka suuri osa järjestelmään syötetystä energiasta voidaan hyödyntää varsinaista tarkoitusta varten." Television varsinainen tarkoitus on tuottaa kuvaa ja ääntä. Vaikka sen tarkoitus määritettäisiin sähkölämmittimeksi, sen hyötysuhde olisi huono, sillä hukkatehoa olisi kaikki energia joka kuluu muuhun kuin lämmittämiseen.
Lämmittämisvaikutuksen kannalta ei ole merkitystä (mikäli teho on sama), säteileekö laite etupäässä näkyvää valoa (kuten television ruutu) vai infrapunasäteilyä (kuten sähkölämmittimen vastukset). Toki ihmissilmä näkee vain näkyvän valon.
Sinänsä mielenkiintoista miten syvälliseksi yritetään mennä jotta ei tarvitsisi myöntää olevansa väärässä. Sähkömagneettisen säteilyn energiasisältöä voi tarkastella joko perinteisesti aaltoliikkeenä tai kvanttiteoreettisesti. Molemmissa tavoissa eri aalltopituudet "säteilevät lämpöä" aivan erilaisia määriä.
Ainakin omasta mielestäni, niin kauan kuin töpselistä tuleva sähkö ei ole esim. kylmäfuusiolla tuotettua on ihan hyvä, että kulutusrajoituksia säädetään ja ohjataan kehitystä vähän kestävämpään suuntaan.
Kirjotat ihan fuulaa. Molemmilla tavoilla tarkasteltuna energian määrä on tietenkin sama, koska makroskooppisia ilmiöitä tarkasteltaessa kvanttiteoria tietenkin johtaa samaan lopputuloksen kuin klassinen teoria. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Correspondence_principle
Millä nykyisellä laitteella on parempi hyötysuhde liikkuvan kuvan näyttämiseen ja äänen tuottamiseen kuin televisiolla, jos huomioidaan, että koon pitää voida olla merkittävästi suurempi kuin esim puhelimen näyttö?
Ei tuosta seuraa että television tuottaman näkyvän valon lämmitysvaikutus olisi sama kuin infrapunapituuksien. Eri aallonpituuksien absorptio vaihtelee. Jos katsot ulkoa ikkunan läpi sisällä päälläolevaa televisiota, näetkö kuvan? Entäpä tunnetko sen tuottaman lämmön? Television funktio on tuottaa kuvaa ja, joissain tapauksissa, myös ääntä. Sen tuottama lämpö on hukkatehoa. Lisäksi ison osan vuodesta television tuottama lämpö on turhaa ja jopa haitallista.
Kyseinen periaate oli tarkoitettu oikomaan Boxerin väärää väitettä. Vastauksesi on ensimmäinen fysikaalisesti perusteltu väite keskustelussa. Nyt ollaan niin off topic, että tämä riittänee tästä aiheesta.
Boxer oli kyllä ymmärtääkseni oikeassa sanoessaan että eri aallonpituudet ”säteilevät lämpöä” eri määrät ja sinä väärässä väittäessäsi lämpövaikutuksen olevan sama aallonpituudesta huolimatta. Ja keskusteluhan on aivan on topic tässä ketjussa.
Boxer väitti, että kvanttimekaniikka ja klassinen teoria antavat eri tulokset. Korjasin tämän väärinkäsityksen omalla viestilläni. Itse en ole missään vaiheessa väittänyt, että eri aallonpituudet ”säteilevät lämpöä” eri määrät - en ole puhunut eri aallonpituuksista mitään. Sen sijaan olen väittänyt, että laitteen tuottama lämpö (eli siis ympäristöönsä luovuttama energia aikayksikössä) määräytyy laitteen ottotehon perusteella.
IlkkaP voisi opetella sisälukua. Kirjoitin että asioita voi tarkastella kahdella eri tavalla, ja molemmilla tavoilla tulos on sama. Sinänsä mielenkiintoista olisi tietää, minkä syyn IlkkaP keksii omilla perusteluillaan hehkulamppujen myynnin kieltämiselle EU-alueella ?
Koska energiansäästölampuilla saadaan pienemmällä energiamäärällä sama määrää näkyvää VALOA. Tässä keskustelussa kuitenkin puhutaan LÄMMÖSTÄ, ja samantehoiset hehkulamppu ja energiansäästölamppu tuottavat yhtä paljon LÄMPÖÄ.
Todista. Kuten jo aiemmin sanoin, näkyvän valon aallonpituudet heijastuvat pinnoista infrapunaa voimakkaammin. Siihenhän näköaistimme toimintakin perustuu. Näkyvästä valosta karkaa asunnosta tai talosta suurempi osuus kuin infrapunasta. Toki siitäkin osa vuotaa materiaaleista läpi ja se osuus näkyvästä valosta jonka pinnat absorboivat muuttuu lämmöksi, mutta olettaisin silti että samantehoisten hehkulampun ja energiansäästölampun lämmitysvaikutuksissa on merkittävä ero.