49% Motherf**ker, 51% Son of a Bitch Lemmy Kilmister tunnetaan naamapaiseistaan ja myös siitä että on hakannut bassoaan Motörhead nimisessä pumpussa useamman vuoden ajan. Tämä henkilödokumentti kertoo aika paljon tästä kaverista, joka vielä mukavasti yli kuusikymppisenäkin viettää rock'n'roll elämää Los Angelesissa. Sympaattisen kuvan Lemmysta saa, ainakin tämän elokuvan perusteella. Pienessä kämpässään (Kodin tavaramäärä on huikea ja seinät on vuorattu Natsikamalla) asustava ukko, jonka kädet tärisevät ja leukakin vähän nykii, mutta silti eletään vieläkin täysiä alkoholin ja spiidin avulla. Komea ukko, hieno muusikko ja elävä legenda.
Aivan käsittämättömän surkea "dokumentti". Kerrassaan oksettavaa jenkkityylistä selkääntaputtelua ja kilpakehuntaa. Lemmy on hieno mies, jonka musiikkiurasta olisi saanut varmasti tehtyä oikeasti mielenkiintoisen dokumentin.
Alkuvaihe oli vielä ihan kelpo henkilökuvaa, mutta loppua kohden dokkari muuttui pahanlaiseksi haahuiluksi ilman sen kummempaa pointtia.