Mulholland nähty. Ei pelottanut, ehkä hiukan sellainen ahdistava tunnelma ja varmaan yksi syy siihen on tämä: leffa on erilainen, kuin 99% ilmestyvistä leffoista. Huomasitteko: taustamusiikkia ei leffassa ollut juuri ollenkaan kun taas yleensä jokin pimputus soi aina taustalla. Ensimetreillä tuli lähinnä mieleen, että ohjaaja on löytänyt kaksi kaunista näyttelijätärtä, joita kukaan ei tunne entuudestaan ja hän haluaan kenties nostaa nämä parrasvaloihin....mutta kyllähän tarina siitä sitten syveni.... Aukesiko leffa: ei kai.....ainakaan kokonaan Mitä leffa käsitteli: Jaa-a..... Спойлер ihmissuhteita....tarkemmin...ehkä ystävyyttä/rakkautta???? Oliko se hyvä: ainakin mielenkiintoinen.....pitää katsella uudestaan ja kehitellä mitä ihmeellisimpiä sanomia siitä.... Kysymys: Jos et ymmärrä, mistä leffassa on kyse, niin voiko se mielestäsi olla hyvä? Eikö kuullosta melko absurdilta, että "Leffan sanomaan en kyllä ymmärtänyt ollenkaan, mutta penteleen hyvä se oli!"?[
Lynch kuuluu eittämättä omiini suosikkeihinkin nimenomaan periksiantamattoman oman näkemyksensä vuoksi. Aiemmin esitetty Stanley Kubrick rinnastus on sikäli hyvä, että Stanleyn tavoin David viilaa leffansa yksityiskohtia jo neuroottisella tasolla. Lost HIghwayhinhän Lynch on nikkaroinut suuren osan Bill Pullmannin asunnon huonekaluista! Kuten Kubrickin tapauksessa tämä pikkutarkkuus saa vakuttumaan siitä, että kyseessä ei koskaan ole mitään puolihuolimatonta silmäkarkkia, vaan jotain syvällisempää taidetta, johon vaaditaan aikaa ja tahtoa perehtyä syvemmälle. Rinnastuksia jatkaen, Umberto Econ kirjoissa arvostan tismalleen samaa tulkinnanvapautta, jolla Lynchin töitä voi ruotia. Täydellisenä vastakohtana kertakäyttöviihteelle -- jolle sellaisellekin toki on aika ajoin tilausta. Yksi traban herkullisimmista keskusteluista muuten oli taannoinen keskustelu lost highwaysta.
Täytyy ottaa David Lynchin tuotantoon tutustuminen seuraavaksi tehtäväkseni. Onhan hänen isoisänsäkin suomalainen :thumbsup:
Minä en sitten ymmärrä taiteesta mitään, mutta nuo Lynchin leffat eivät todellakaan kuulu suosikkeihini. Olen kai sen verran tylsä tyyppi, että haluan ymmärtää mistä elokuvassa on oikein kysymys. Viimeksi katsoin Blue Velvetin ja mielestäni se oli yhtä huono kuin Star Warsin uudet osat. Ja se on jo saavutus. Mielenkiintoinen juttu on, että yleensä kaikki Lynch-fanit tykkäävät myös Kubrickista - siinä toinen ohjaaja, joka ei kuulu omiin suosikkeihini.
Poikkeus vahvistaa säännön. Itse pidän Lynchin leffoista (ja Twin Peaksista) todella paljon mutta vain harva Kubrickin elokuva on mielestäni hyvä (esim. FMJ kuuluu tähän sarjaan, Clockwork Orange taas ei). Makunsa kullakin.
Olen vasta tutustunut Lynchiin katsomalla Mulholland Driven, josta pidin todella paljon ja tulihan Twin Peaksia joskus seurattua myöskin. Mikäs olisi seuraava elokuva joka kannattaisi katsoa? Blue Velvet kiinnostaa ehkä eniten minua.
Jos pidit Mulholland Drivesta niin Lost Highway kuuluu ainakin samaan kastiin. Straight Story taas on nimensä mukaisesti suora tarina ukkelista, joka lähtee ruohonleikkurilla tapaamaan kuolevaa veljeänsä. Straight Story on suhteellisen "normaali" elokuva Lynchin ohjaamaksi, mutta myös tästä jollain tasolla tietää, että ohjaaja on Lynch. Loistavia leffoja kumpainenkin.
Blue Velvet ja Lost Highway ovat mielestäni Lynchin parhaat leffat Mulholland Driven jälkeen. Blue Velvet on hieman Twin Peaksin tyylinen tunnelmaltaan, mutta rakenteeltaan ehkä Mulhollandia ja Lost Highwaytä yksinkertaisempi. Lost Highway on taas Mulhollandin tyylinen, mutta hieman synkempi. Lähes koko Lynchin tuotanto on mielestäni katsomisen arvoinen. Straight Story, Elephant Man ja FWWM ovat kaikki loisto pätkiä. Dune ja Wild at Heart on vielä näkemättä.
Heti aluksi hieman offtopiccia, eli onko tuosta Fire Walk With Mestä tulossa / tullut sitä kauan jahkailtua Special Editionia, joka sisältää about tunnin verran niitä poistettuja kohtauksia, jotka Lynch halusi alunperin leffaan sisältää? Sitten itse äijästä. Lynch kuuluu ehdottomasti suosikkiohjaajiini, - parasta ohjaajaa en osaa päättää - varmasti omassa top vitosessa. En kyllä oikein ymmärrä tuota shokeraausjuttua, kun en ole koskaan miehen leffoista mitään shokeeraavaa löytänyt. Paljon oikein mielenkiintoisia jännityselementtejä ja erikoisia "unikuvia" kyllä riittää, mutta mitään varsinaisesti shokeeraavaa en ole vielä Lynchin leffoissa nähnyt. Ja jos se "shokeeraavuus" haittaa, niin kannattaa antaa silti mahdollisuus Straight Storylle (jota tässä onkin jo ehdotettu aiemminkin), sillä sitä lämminhenkisempää leffaa saa hakea. Tosin Lynchin hämäriin visioihin tottuuneena ajattelin Straight Storynkin jossain vaiheessa siirtyvän vähän pimeämpiin juttuihin... mutta ei. Eikä haitannut yhtään. Lynchin tuotokset ovat jostain syystä ainoita taideleffoja, joista pidän. Kai se on se loistava tunnelma, joka miellyttää, muista "taideleffoista" en ole koskaan mitään kicksejä saanut. Ja kyllä Bruckheimerinkin leffat kelpaavat, mielestäni suurin osa miehen tuottamista leffoista on ollut vähintäänkin viihdyttäviä (parhaimpina esimerkkeinä Beverly Hills Cop, The Rock, Black Hawk Down, Bad Boys ja kyllä, myös Armageddon). Kubrickia taas en ole koskaan pitänyt muuna kuin keskitasoa parempana ohjaajana. Miehen leffat ovat kyllä aika hyviä, mutta eivät ole silti onnistuneet herättämään mitään suurempia ajatuksia tahi tunteita. Eli eipäs stereotypisoida siellä...
No joo. Eroaa elokuva kyllä niiiiiiiiin paljon esimerkiksi Twin Peaksista, Mulhollandista ja Lost Highwaysta, että ei olisi ensimmäisenä tullut Lynch mieleen. Nuo kun kaikki kolme ovat enemmän tai vähemmän omituisia. Mielestäni Twin Peaks on edelleenkin kerrassaan loistava. Mulhollandi paranee koko ajan mitä enemmän siitä tajuaa. Lost Highway alkoi olla omaan makuuni jo liian helvetin outo. Nyt enemmän Lynchin elokuvia katsoneena pitäisi katsoa Straight Story uudestaan. Joskos sieltä joitain omituisuuksia löytäisi
Viime yönä tuli katsottua Mulholland Drive toiseen kertaan kun sen kerran itselleni ostin. Ensimmäisellä kerralla pidin elokuvasta todella paljon mutta toisella katselukerralla se iski vielä paljon kovempaa. Pimeässä huoneessa kuulokkeet päässä tuli tuo katsottua ja täytyy myöntää, että kylmät väreet olivat kokoajan päällä. Mikään muu elokuva ei ole tuottanut samanlaista fiilistä minulle. Aivan mahtava pätkä. Ainakin Blue Velvet ja Lost Highway ovat nyt aivan pakko hankintoja :thumbsup:
Noiden lisäksi suosittelisin vielä Wild at Heartia, Straigth Storya ja Elefanttimiestä. Ja jos TP uupuu, niin sitä myös. Eraserhead ja nuo Lynchin lyhärit ovatkin sitten jo astetta rankempaa kamaa (mutta silti hyviä, pitää vain hakea se oikea psykedeelinen tila)
Neron ja mielenvikaisen välillä onkin usein vain hiuksen hieno ero Tänään tuli viimein tuo Mulholland Drive katsottua, joka löytää tiensä helposti omalle epäviralliselle top5 leffaa-listalleni. Aivan käsittämättömän kaunis ja tunteikas elokuva. Elokuva sisälsi muuten yhden kauneimman rakastelukohtauksen mitä olen ikinä nähnyt. Hieman synkäksi tuota Mulholland Drivea luennehditaan, ja toki se sitä onkin, mutta itse pidän sitä äärimmäisen kauniina elokuvana. Elokuvan "teema-musiikki" toi ainakin minulle mieleen A Clockwork Orangen teeman. Molemmat loistavia. Pitänee tunnustaa, Спойлер että meinaan alkaa usein itkemään kun kuuntelen Mulhollandin teemaa, varsinkin kun se tuo mieleeni kohtia itse elokuvasta. Lost Highway oli myös todella hyvä elokuva, tosin ei aivan Mulhollandin tasoa. Synkkähän tuo on ja itse ainakin pelkäsin melkoisesti elokuvaa katsellessani. Itseasiassa molempia elokuvia katsoessa oli melkein koko ajan pieni jännitys- ja pelkotila päällä, koska ei vain yksinkertaisesti voinut aavistaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Harvoin tulee katsottua elokuvia, jotka vetävät täysin mukaansa ja sydän pomppii kurkussa lähes koko ajan. Surullista tunnustaa, mutten ole kahta elokuvaa enempää herran tuotannosta nähnyt. Toivottavasti siihen tulee pian muutos.
David Lynch yliarvostettu ohjaaja!! Ei ole tehnyt vielä vaikutusta minuun vaikka olen nähnyt muutaman leffan sekä TV-sarjan.
Kiva kun taas tuli niin hyvin perusteltua kommenttia. Vaikka itse et pidä Lynchin tuotoksista, millä perusteella voit väittää hänen olevan yliarvostettu, kun yleisesti ottaen hänen töitään pidetään kuitenkin erittäin onnistuneina ja varsinkin todella omaperäisinä. Kuten useasti on tullut ilmi, Lyncin elokuvat eivät todellakaan avaudu helposti eikä tosiaan kaikille. Eli oletko tosiaan siä mieltä, että jos et itse pidä Lynchin elokuvista, voit väittää hänen olevan yliarvostettu?
Aina vaan kehutaan tätä ohjaajaa. Varsinkin nuo arvostelut kehuu suorastaa ainostaan David Lynchia. ei oleta juuri huomiota näyttelijöihin!!