Mahtaakohan tuohon löytyä apua? Nimittäin silmähän pystyy sitten tarkentamaan sinne kauemmaksi tarvittaessa. Jos leffassa laitetaan jokin yksittäinen kohta tarkaksi ja tausta epätarkaksi ja vilkaisee sitä taustaa, niin häiritsee kun se tausta näkyy suttuna mutta kuitenkin kolmiulotteisesti. Mikähän se 3D-kauhupläjäys oli, jossa kiinnitin asiaan huomiota. Tämä siis silloin, jos se epätarkka kohta ei ole kovin kaukana takana.
3d-telkkarien ja muiden näyttölaitteiden testaukseen tarvitaan yksinkertainen testi jossa mitataan kahden 'kanavan' kanavaerottelu samaan tapaan kuin stereossa. En ole nähnyt vielä yhtään testiä missä tuota olisi näissä uusissa laitteissa testattu vaikka testaus on sinänsä kai helppo järjestää. Mittari aktiivi/passiivilasien taakse, ja toiselle silmälle näytetään valkoista ja toiselle mustaa. Tai jokin muu vastaava, ei ole vaikea sellaista kehitellä. Nyt vain hehkutetaan 3d:tä ja ehkä parin vuoden päästä saadaan sitten ne laitteet missä on korjattu ne virheet mistä nyt vaietaan.
Veikeä juttu, sillä olen täysin päinvastaista mieltä. Minusta 3D-leffat pitäisi nimenomaan esittää mahdollisimman pitkällä syväterävyysalueella, jotta silmille löytyisi detaljia muistakin plaaneista kuin vain siitä ohjaajan valitsemasta. Leffamainen "shallow DOF" ei mielestäni sovi 3D-leffoihin, koska ainakin meikäläisen silmät yrittävät 3D-leffaa katsoessaan fokusoida myös DOF:in etu- ja takapuolelle, etsien sieltä tavaraa mitä tarkastella.
Ongelman tekee silmälle vieläkin hankalammaksi se, että 3D-kuvassa silmä oikeasti fokusoituu vain ja ainoastaan kuvapintaan ja tämän takia ainakin itse koen kuvan luonnottomaksi. Eli siis se mitä silmä näkee ja miten silmä fokusoituu ei ole "synkronissa". Vastaavasti, kun yrität tarkentaa silmää epätarkkaan kohteeseen ei mitään tapahdukkaan. Mikäli kuvaustekniikan syvyysterävyys toteutettaisiin kuten ihmissilmä sen näkee lisäisi se hieman luonnollisuuden tuntua, mutta ei tee siitä 100% aitoa. Vasta kun silmää saisi oikeasti fokusoida 3D kuvan kohteisiin, olisi illuusio liki täydellinen. Oma "ongelmani" johtuu myös siitä, että olen työskennellyt kaiken muun hauskan lisäksi myös ammattivideokameroiden optiikoiden (Fujinon/Canon) kanssa, jonka takia nämä asiat "hyppäävät silmille", kun kuvan/silmän optinen käyttäytyminen on tiedossa. -- Ehkä OT : Kertokaapa syitä, miksi aurinkolasien käyttö ja mitkä ominaisuudet niissä autoa/moottoripyörää ajaessa parantavat liikenneturvallisuutta? Katsotaan mitä vastauksia tulee....ja mitä porukat hiffaa
Polarisaatio nyt on yksi ominaisuus, heijastukset vähenevät jossain määrin. Sitten enemmän varmaan asiaan liittyen, etäisyydet näyttävät omien kokemusten mukaan aurinkolasit päässä pienemmiltä. Esim. kun kävelee ihan vaan kadulla ja iskee lasit päähän katsoen samalla maahan, näyttää katu hyppäävän kymmenkunta senttiä korkeammalle. Kai tästä jotain pientä pelivaran etua liikenteessä on.
Vähän outo asia tämä nykytekniikan 3D-TV... Katselu vaatii erikoislasit, joiden avulla tuo 3D efekti saadaan aikaiseksi. On vaan unohdettu yksi asia. Silmälasien käyttäjät... Optisen alan tiedotuskeskus teetti Taloustutkimuksella vuotuisen selvityksensä suomalaisten silmälasien käytöstä. Kyselyyn vastasi vajaa 1 000 ihmistä. Tulokset julkaistiin alkuvuodesta, ja ne kertovat YLEn uutisten mukaan mm. että: Yli 15-vuotiaista liki 70 prosentilla on silmälasit. Viisikymmentä täyttäneistä suomalaisista peräti 99 prosenttia käyttää silmälaseja Yli 15-vuotiaista miehistä 64 prosenttia katselee maailmaa lasin lävitse, kun naisilla osuus on peräti 74 prosenttia Nuorista 1519-vuotiaista naisista 36 prosenttia käyttää silmälaseja, kun samanikäisistä miehistä lasit on vain vajaalla viidenneksellä Lisäksi vuodelta 2004 tehdystä vastaavasta tutkimuksesta käy ilmi, että "...Silmälasien käyttötarve jakaantui kolmeen ryhmään. Noin 40 % suomalaisista käytti laseja nähdäkseen paremmin kauas ja lähelle. Näitä olivat lähinnä moniteholasien käyttäjät. Vajaa 30 % tarvitsi lasit kaukonäön parantamiseen ja reilu 30 % lähikatseluun. Näissä luvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina..." Kuinkahan suuret (aidot) markkinat Suomessa on 3D televisioille, ja mikähän tekniikka tuo 3D television myös silmälasien käyttäjille??
Ihan tämä sama. Minulla on silmälasit ja katselen 3D:tä ihan sujuvasti aktiivilasien kanssa. Omat lasit vaan sujahtavat sinne aktiivilasien alle.
Perus DVDPlazalaiseen tyyliin jälleen vahva ja laajasti perusteltu näkemys asiasta mistä kirjoittajalla ei ole todellisuudessa harmainta aavistusta ja vielä vähemmän faktatietoa tai edes omaa kokemusta :thumbsup: Kaikki 3D kuluttaja- ja leffateatterilasit on suunniteltu niin, että tavallisimmat silmälasit mahtuu 3D-lasien alle. Tietysti ensimmäiset mallit eivät tässäkään suhteessa ole vielä täydellisiä ja kehittämisen varaa on, mutta siitä voit olla varma että silmälasien käyttäjät on huomioidaan tuotekehittelyssä
Täältä löytyy omakohtaisia kokemuksia Tennispalatsin, Sonyn ja Samsungin lasien sopivuudesta silmälasien käyttäjänä. Näistä Sonyn ja Samsungin patterimallit sopivat ihan hyvin omien lasien päälle. Tennispalatsin ja Samsungien ladattavien lasien kanssa taas ei tule toimeen. Tennarin lasit pysyvät jotenkin näkökentällä jos ne saa kanittamaan omien lasien päälle, tällöin pitää kuitenkin varoa äkkinäisiä liikkeitä tai lasit muljahtavat niin että kehys peittää näkökentän. Samsungin ladattavat taas eivät pysy nenällä millään ilveellä. Omat silmälasini eivät ole edes mitenkään isot vaan pelkät linssit ilman kehyksiä. Vähän kyllä ihmetyttää 3D-lasien design, tuntuu että niitä suunnitellaan enemmänkin hienon näköisiksi kuin mukaviksi käyttää.
Runsaasta vastausryöpystä (1 kpl) johtuen kerron mitä hain takaa. Mainoksissa hehkutetaan polarisaation häikäisyä poistavaa vaikutusta, trendikkyyttä, väri-ilottelua, UV-säteilyn poistoa jne. Missään myymäläketjussa ei mainittu silmän optisesta toiminnasta mitään - lineekö avaruustiedettä tavalliselle tallaajalle. Kun pistät päähän tummat aurinkolasit , vähenee silmän verkkokalvolle pääsevän valon määrä. Tämän ansiosta pupilli laajenee ja kas - syvyysterävyysalue lyhenee! Tämä puolestaan johtaa siihen, että etäisyyden arviointi on tarkempaa, jolloin kohteiden sijainti näkökentässä syvyysuunnassa on varmemmin tiedossa. Vastaava ilmiö on tuttu valokuvauksessa. Iso aukko = pieni syvyysterävyys vs. pieni aukko = suuri syvyysterävyys. 3D-tekniikkaan tämä liittyy siten, että 3D-telkuissa silmä on koko ajan tarkennettu kuvapintaan, eikä tarkennuspiste muutu vaikka kohteet ovat välillä tarkkoja, välillä epäteräviä sekä, että kuvan syvyysterävyysalue muuttuu, vaikka kuvan kirkkaus ei. Välillä kaikki on terävää, välillä ainoastaan pieni pääkohde. Eli - kuvan terävyyden vaihtelut ja silmän iriksen/mykiön toiminta eivät ole synkassa aivoissa sen suhteen, mitä silmä näkee. Iriksestä ja mykiöstä on kuitenkin "takaisinkytkentä" aivoihin. Toisia asia ei häiritse, itseäni kylläkin. Ensi kerralla kun katsotte 3D telkkua, niin muistakaapa edellä mainittu ja katsokaa kuvaa "sillä silmällä". P.S. "Asijantuntijaliike" Specsaversissa todetaan "Lisäksi polarisoivat linssit parantavat syvyysnäköä, mistä on iso apu liikenteessä." joka on täyttä puppua. Polarisaatio itsessään ei liity mitenkään syvyysnäköön, ainoastaan niiden valon määrää rajoittava ominaisuus vaakasuorista pinnoista tapahtuvassa häikäisyissä ( a) talvella ja b) aikaisin aamulla/myöhään illalla kun aurinko paistaa matalalta,) pitää pupillia avoimempana. Ilman häikäisyä, esim pilvipoudalla niillä ei ole mitään vaikutusta syvyysnäköön, joka tummilla aurinkolaseilla on. Jos vaakakupissa on syvyysnäön suhteen polarisaatio vs. linssien tummuus, on viimemainittu aina parempi vaihtoehto.