Tatuoinnit/lävistykset

Eiku torahampaat!

 

Kauankos tämä muoti on nyt kestänyt? Viitisen vuotta? Toivon vain, että se olisi viimeistään viiden vuoden kuluttua (jälkikasvu alkaa tuolloin tulla murrosikään) taas hieman laimentunut. En oikein tiedä miten suhtautuisi, kun esikoistyttö alkaisi vinkua esim. jotain kieliläväriä.
Kukin taaplaa tyylillään, mutta, anteeksi vain, varsinkin nämä lävistykset ympäri naamaa etovat. Ei sille mitään voi; jos vastaan kävelee vaikka kuinkakin kaunis tyttö, mutta jos sillä on koruja pitkin naamaa, niin takuuvarmasti aiheuttaa lähinnä inhonväristyksiä. Pitemmälle ei kiinnosta edes miettiä. Eikä ne tatuoinnitkaan ketään ainakaan kaunista, omasta mielestäni.
Makuasiahan tämäkin on ja muoti-ilmiö; kyllä ihmiset itseään on koristelleet historian kuluessa mitä erilaisimmin tavoin, minuun vaan ei tämä nykymuoti oikein iske.

 

Eihän tämä "muoti" ole kestänyt vasta kuin noin yli 5000 vuotta. Sieltä ajalta on löydetty ensimmäisiä tatuoituja ihmisiä... Lävistykset varmaan vielä kauemmin. Kerkeää tyttäresi kyllä aikalailla puskea horsmaa ennen kuin tämä muoti lakkaa...

 

Kyllä, kyllä, mutta ei ehkä ihan näin korostetun paljon viimeisinä vuosikymmeninä täällä länsimaissa, kuin tässä muutamana viime vuotena. Aste-eroja,,,

 

Noh, läväreistä voit lohduttautua sen verran, että ne kasvaa umpeen. Ellei sitten aleta venyttelemään tms. mutta näin normaali läväri. Tatuoinnit onkin sitten astetta pysyvämpi systeemi eikä sellaista kannatakkaan ottaa ilman kunnon miettimistä. Ensimmäistä tatuointiani minä mietin 2 vuotta ja toista 2-3 vuotta. Nuo kuitenkin kun on tuossa lopun elämää niin paree tulla edes suht siedettävät

 

Niinpä. Eikä minua tatskat samalla tavalla puistatakaan kuin lävistykset. Mutta kuitenkin itse jotenkin liitän runsaammat tatuoinnit merimiehiin/linnakundeihin, joten kyyyllä siinä jonkin sortin sukupolvien välistä kuilua on (tahtoo sanoa: muoti-ilmiötä)

 

Jos muuten haluat päästä eroon tuosta tatuointi "kammosta" niin suosittelen lukemaan Juntusen Tatuionti-kirjan. Siinä käsitellään juuri näitä merimies/linnakundi stereotypioita ja muutenkin paneudutaan tatuioinnin historiaan joka on itse asiassa aika mielenkiintoinen. Tatuioinneillahan on monia uskonnollisia merkityksiä ja nykyaikanakin ainoastaan idiootit ottavat tatuioinnin ihan vaan sen takia kun se on muotia. Suurimmalla osalla on kuitenkin tatuointinsa takana joku merkitys miksi se on siinä. Yleisimpiä "normaalin väestön" tatuointeja on muistotatuoinnit kuolleen läheisen muistoksi.

Jos muuten haluat viihdyttävää sarjaa katsoa niin katsoppas sellainen kuin Miami Ink joka kertoo realityshow tyyliin neljästä sällistä jotka perustaa tatuointiliikkeen yhdessä. Mukana on pari melkoisen kunnioitettua kaveria tatuiointipiireissä kuten Chris Garver esmes. http://tlc.discovery.com/fansites/miami-ink/miami-ink.html - ei muuta kuin tsekkaamaan niin johan tyttökin on ihmeissään mitä isäpappa katselee

 

Sorry, että quottasin vähän reippaammin, mutta kun olin nuori (15-20), opiskelija tai nuori aikuinen (20-30), niin ei niitä tatskojakaan vielä silloin kukaan ottanut. Nykyään niitä näkee vähän kaikilla ko. ikäryhmissä, joten tulkitsen sen lähinnä muoti-ilmiöksi. Ja ei, en ala muksuille esitellä vielä hetkeen ajatusta tatskan ottamisesta. (Poika 5 v. haluaisi ihan varmasti)

 

Tällainen kekseliäs ratkaisu kyllä olisi vakuuttanut!

 

Pari jaksoa tullu nyt katottua ja aivan loistava sarja tänks! Prkles kun en aiemmin tätä oo hoksannut.
Itellä ei vielä yhtään kuvaa ole, mut kyllä se ensimmäinen jossain vaiheessa tulee otettua. Kuhan nyt tulis se 'oikea' mieleen. Joskus reilu 5 vuotta sitten aattelin et vois kuvan ottaa, mut eipä oo vielä keksiny että minkä.

 

Tatska olisi kyllä kiva, mutta en kaipaa oikeaa tatuointia vaan joku minkä voi saada pois joskus.... Toisaalta... En osaa päättää. Japanilaiset merkit kumpaankin hartiaan olisi tarkoitus ottaa joskus.

 

Joo no nyt et selvästikkään hae TATUOINTIA vaan jotain epämääräistä henna-tatuointia. Tatuointi on juuri pysyväksi tarkoitettu merkki.

 

Jep, erikseen nämä tatuoinnit ja purkkakääryleistä saadut tarrat.

 

Ajatus tatuoinnista on tässä mietityttänyt tiiviisti muutaman kuukauden. Ainut ongelma mikä siihen liitty on se, etten tiedä mitä kuvaa haluaisin loppuelämän tsekkailla. Uusia lävistyksiäkin tekisi mieli ottaa. Syksyllä otin ihan tavalliset reiät korviin, kun ajattelin, että ehkä se vähentäisi tuota himoa saada uusi lävistys. Ja paskanmarjat. Kulmakoru ei vaan enää riitä. Uutta usvaa putkeen pitää saada.

 

Jätetään ne kaikkien asioiden putkeen tunkemiset toisiin ketjuihin....

 

Vastasinpa, että molemmat. 3 tatuointia löytyy (lisää tulee joskus), lävistyksiä tällä hetkellä vain 1 (Septum), jonka tein itse hakaneulalla noin 12 vuotta sitten, silloin niitä ei kävellyt vastaan yhtään (ei ainakaan ihan heti, muutaman vuoden jälkeen alkoi muutama tulemaan vastaan). Kieleni oli lävistetty, mutta nautin liikaa ruoan syömisestiä ja otin sen pois, toisaalta painonpudotus onnistuisi helpommin sen kanssa, niin tarvitsee harkita uudelleen

 

Taisi kurdt olla tuhma tänä vuonna, eikö pukki tuonut yhtään lahjaa? Kun tarvii täällä kiukutella ja leikkiä jotain poliisia. :grr:

 

Ei pukki tuo enää kurdtille lahjoja, kun se meni eroon kirkostakin.
Ei ole lävityksiä eikä tatskojakaan, tuskin tuleekaan.

 

Heh, asiahan ei tähän ketjuun kuulu, mutta enpä ole vielä mitään lahjaketjuun kirjoittanut koska minulla on vielä toinen satsi lahjoja avaamatta kokonaan ja ne avataan tänään... Tokihan eilen avattiin jo ensimmäiset, mutta joillakin vaan pyyhkii paremmin ja lahjoja jää myös tälle päivälle..

 

Nostetaan ylös. Harkitsen vakavasti. Jos idea tuntuu hyvältä vielä syksyllä/talvella saatan jopa ottaa jotain käsivarteen.