Laitteet vs. nainen

Meillä päin kaikki ovat harrastustani vastaan, myös perheen muut miespuoliset jäsenet (faija), nojoo, ehkä faija on hieman ymmärtäväisempi näissä asioissa (katsoo minun jälkeeni eniten elokuvia meidän perheessä kotiteatterillani, ehkä peräti noin 3-5 kertaa vuodessa), mutta PALJON on hänelläkin vielä opittavaa.

Katson elokuvaa: "Paa hiljemmalle". "Kauhee jytyytys kuuluu ulos saakka". "Mä meen huomenna aikaisin töihin, joten sä et voi kattoo tänään elokuvia, tai voit jos pidät sen ihan hiljaisella tai kuuntelet kuulokkeilla" jne...

Ostan leffan: "Sähän oot jo nähnyt ton leffan, miks sun pitää mennä tuhlaamaan rahojas tommoseen?". "Säästäisit mielummin autoon".
Minä: "Tää on mun mielestä Ridley Scottin paras elokuva".
Perheenjäsen: "kuka se on?"

Olen kerrankin päättänyt katsoa elokuvan jonkin muun kanssa: "Paa hiljemmalle, korviin sattuu". "Ei tää oo yhtään kivaa kattoo elokuvaa näin kovalla". (ikkuna on huoneeni takaseinällä, eli siitä tuleva valo heijastuu suoraan televisioruudulle) "Miks sun pitää laittaa ne verhot kiinni, anna ikkunan olla auki".

Vihjaisen, että pitäisi hankkia joku uusi laite (vaikkapa dvd-soitin): "Sullahan on jo dvd-soitin". "Etkö sä olekaan tyytyväinen tämän hetkiseen laittesees?"

Joku perheenjäsen katsoo telkkarista elokuvaa, joka on minulla dvd:nä:
Minä: "Älä viitti kattoo tommosta Pan&Scan roskaa, mulla on tää dvd, voit sitten katsoa sen oikealla kuvasuhteella ja paremalla kuvalla ja äänillä."
Perheenjäsenen: "Mulle tää riittä ihan hyvin, eikä niillä äänillä ole mitään väliä, pääasia että kuuluvat."
tai "kyllä mä tiedän, että sä tiedät tosta tekniikasta, ei sun tarvitse tulla siihen brassailemaan tiedoillas".
:hitme: :weep:

:grr: :grr: :grr:

Ei niitä tappaakaan voi.

 

Tätä asiaa mäkään en ole koskaan tajunnut: miksi katsoa cropattuja leffoja töllöstä mainoskatkoineen jos ne löytyy omasta hyllystä.. ja olla vielä iloisia siitä, että suosikkileffa tulee taas kerran uusintana puolen vuoden viiveellä edelliskerrasta.. käsittämätöntä..

 

Nuo pätevät myös täällä, ikävä kyllä. On se uskomatonta, miten vähän arvoa toisten harrastuksille annetaan omassa perheessä :grr:. Rasittavinta on, kun katsoo jotain leffaa ja esim. faija sanoo menevänsä päiväunille (dvd-soitin ym. kamat ovat olohuoneessa, joka puolestaan on vanhempien makuuhuoneen vieressä) ja käskee laittamaan hiljemmalle (tarkoittaa voimakkuutta, jolla ääniä ei kuule). Siinä sitten katselet loppuleffan ilman ääniä :grr:. Onneksi tuota tapahtuu nykyään kohtalaisen harvoin.

 

Eipä ole meidänkään perheessä miehellä ollut valittamista, kun kumpikin on harrastanut elokuvia jo ennen kuin edes tavattiin. Elokuvamaku osuu puolison kanssa melkein aina yksiin, muutama mielipide-ero on tainnut olla viiden vuoden aikana, mutta ei niistä riitaa kyllä saa aikaiseksi. Uusien laitehankintojen suhteenkaan ei ole koskaan tullut mitään sanomista.

 

Chaplin, Lii-Lii ja Sarah :thumbsup: teille (Ali G:n tapaan ... r e s t e c p a :thumbsup: )

 

Nyt nousee vanha ketju, mutta tämä oli niin osuva enkä parempaakaan tähän hätään löytänyt.

Elektroniikka ulos olohuoneesta! Katso 15 sisustustrendiä Pariisista

"Olohuone on mielellään elektroniikkavapaata aluetta." Kovia aikoja odotettavissa plazaveljeskunnalle!

 

Suosittelen eroamista parisuhteesta kaikille plazalaisille jotka potevat huonoa omaa tuntoa leffa- ja/tai kotiteatteriharrastuksen laiminlyömisestä. Itsellä ainakin ero puolisosta ja muutto sinkkumieheksi itsemurhakuutioon loi oikean renesanssin leffojen katsomiseen ja kotiteatterin (uudeleen-)kokoamiseen.

Toki voihan se olla että tämä on minulta vain oman kohtaloni oikeutuksen vahvistamista...