Ja tänne myös tulossa PLC-pohjainen järjestelmä. Ulkovalaistus, osa sisävalaistuksesta (mm. kulkuvalot öisin, vaimon jouluvalot ), kotona/poissa -kytkin (lämmitys, ilmanvaihto), auton lohkolämmitin, kuuman käyttövedenkierto, rättipatteri, keskuspölynimurin ja liesituulettimen aiheuttaman alipaineen kompensointi, ym. Sähköurakan hinta 14 400,-. Kuitilla. Ei sisällä ohjelmointia.
Vaimon jouluvalojen ohjaus on itseasiassa aika tärkeä. Nykyisin kun ne loimottaa sen kolme kuukautta ja Fortum kiittää.
Omronia, Siemensiä tai jotain muuta ja mikä oli hankintakanava?. Entä mikä on kustannustehokkain tai kätevin/halvin ohjelmoitava?. Itsellä olisi vaatimus, että PLC:stä löytyisi joko esim. Modbus-TCP (ja Ethernet-liityntä) tai sitten RS232-sarjaväylä ja avoimien speksien protokolla, jolla laitetta voi myös ohjata (ts. jotta voi tehdä oman ohjelman pc-pohjaiseen laitteeseen jolla voi hoidella ylemmän tason toimintoja ja luoda omia käyttöliittymiä). Ajatus itsellä on, että hankkisin kotiserveriksi kompaktin pikkukoneen (esim. Compulab Fit-PC2i), joka TCP/IP-socket (tai sarjaväylä)-yhteydellä on yhteydessä logiikkaan. Samalla vekotin kelpaisi myös taulutelevision taakse mediapalveluita OTO:na pyörittelemään.
Tollanen ja toimii varmasti eikä tartte olla koodari, että saa toiminaan :hitme: http://www.biltema.fi/osteri/osteri....htm&linkki=88162.htm&tuote=88162&ryhmaid=287
Mitsubishi Alpha XL ja Artila Matrix-500. Mutta miten tuo toimii, jos - Päälläoloaika rajataan ensimmäisen Adventtisunnuntain ja Loppiaisen väliin? - Valot pitää saada syttymään hämärän tultua ja sammumaan kellolla - Pistorasioita on ulkona (etu- ja takapihalla) ja sisällä (miltei jokaisen ikkunan päällä + kuusen paikalla) :thumbsup:
-laitetaan toi aparaatti seinään ekana adventtina ja otetaan pois loppiaisena. -ei tuolla aikavälillä ole niin suurta eroa kellonajassa jolloin tulee pimeää -vähennetään haaskausta ja eletään ekolookisemmin
Moi( uudelleenyritys), Tutustuin tekemääsi dokumenttiin ja kysyisinkin sen pohjalta josko olet saanut suunniteltua audio+video( kohdat 4.1- 4.3)- sekä tietokoneverkon( kohdat 4.4- 4.5) taloosi valmiiksi? Itse suunnittelen parhaillaan 250 m^2 asuntoon EBTS:n järjestelmää ja siihen rinnalle erillistä AV+verkko-taloverkkoa. Ajatuksena ensisijaisesti on sama kuin itselläsi oli/on, eli saattaa yhden keskusnoden kautta koko talon multimediaverkko noin viiteen päätenodeen. Kantavana ajatuksena on saada nuo viisi päätenodea ensinnäkin tietoliikenneverkon osalta dummyiksi, eli joko yhden tai kahden serverin kautta toimiviksi pisteiksi( nettisurffaus, ohjelmien katsominen yms. kevyttyö). Toiseksi noin neljälle eri katselupaikalle( kuuluvat samoihin viiteen nodeen) keskitetysti AV( hiljaisempi katseluympäristö, paikkariippumaton mediaseuranta, useammassa paikassa yhtäaikainen seuraaminen jos niikseen). Taloon oli tarkoitus vetää kolminkertainen cat6-veto keskusnodelta( sähköpääkeskukselta) mutta videon osalta jäi epäselväksi mikä olisi paras tapa signaalinkuljetukseen. Perinteisen koksin veto on yksi vaihtoehto mutta se vaatiin turhan kallista rautaa päätenodeille. Tuolle HDMI over CAt6:lle löytyy näköjään tällaista: http://www.hdtvsupply.com/hdmi-over-cat6.html http://www.hdtvsupply.com/3dhdmiovercat5.html http://www.hdcabling.co.za/hdmi-bal...00-meter-720p1080i-hdcp-12-hdmi-v13-p-54.html Riittävän kuvanlaadun ja bitraten aikaansaamiseksi nähtävästi tarvitaan kaksi CAT6-kaapelia kuvan siirtoon. Ja jokaiselle nodelle muuntimet( eivät nämäkään ilmaisia ole). Siten voisi olla tehokkaampaa vetää suoraan HDMI-kaapelilla nuo viisi kohdetta ja hankkia 4x4 -matriisijakajakytkin. Nykyisin käytössäolevan 4x2:n voisi tietenkin tuplata, tai hankkia 1x8-jakajan . Nykyisessä asunnossa siirrän kuvan ja äänen perinteisesti mutta katselupaikkoja on vain kaksi, joten se on helpompi toteuttaa( 1x2 matriisi) ja IR-linkkinä toimii halpiskuvalinkkilaitepari, josta siis käytän vain IR-siirto-ominaisuuden. Nyt tulevaan järjestelmään voisi integroida mukaan IR-signaalisiirron( jos ei muuten niin lisäämällä putkituksiin kolmikarvakaapelin ja rakentamalla itse, tuli joskus 90-luvulla tehtyä niin). Vaikka toimittajavalintaa ei lopullisesti vielä ole tehty, tutustuminen KNX:ään ja EBTS:ään netin kautta antoi sellaisen kuvan, että EBTS olisi halvempi( tosin omassa toivomassani laajuudessa 8500 €, osa hinnasta vähentää talon muita laitekustannuksia, joten ero on muutamien tonnien luokkaa perustoteutukseen verrattuna) mutta toimivampi ratkaisu omakotitaloon, mutta se johtuu pitkälti KNX:n huonoista sivuista ja tiedon hakemisen työläisyydestä.
Kun näitä katsoo, niin tulee kyllä olo, että tuo z-wave on naurettavan helppoa... tuollainen garretin ajastus on oikeasti pudotusvalikoista napsimista ja sitä ei pitkään tee. Tosin en sitten tiedä miten luotettavasti toimisi... toistaiseksi ei kyllä itsellä mitään ongelmia ja ainakin ulkovalot/auton lämmitys menee nätisti päälle/pois fiksatun ajan ja auringonlaskun/nousun mukana
Juu-u, ei kyllä houkuta perinteinen väyläratkaisu täällä olevien tietojen perusteella. Armoton säätö ja järkyttävän kalliita laitteita. Ihan normaalit releet keskukseen ja ohjaus Z-Wavella tai vastaavalla protokollalla. Lämmityksen ohjaus olisi ainoa mihin kelpuuttaisin "perinteisen" ohjauslogiikan.
Pari päivää sitten ilmestyi Vera sekä IP-kamera kotiovelle. Nyt kun viimein tajusi että FindVera.com ei toimi tässä uusimmassa versiossa, vaikka parin sivun manuaalissa niin kerrotaan, niin kameran asentaminen oli suht helppoa. Heinäkuulle taitaa mennä että ensimmäiset z-wave laitteet saapuvat. Aika paljon ominaisuuksia jää vielä laitteesta käyttämättä ennen sitä. Hyvältä ainakin näin alkuun vaikuttaa sekä käyttöliittymä että Home Buddy, jota päässyt vähän testaamaan. Oliko niin että Veraan saisi jotkenkin liitettyä x10-laitteita?
Findvera on toiminto vanhalle alustalle, uudella MIOS alustalla toimii sen MIOS:n kautta. MIOSlla onnistuu hyvin näkemään talon ulkopuolelta laitteiden tilat jne, joten voi sammutella / käynnistellä laitteita suoraan esim homebuddyllä. Jos/kun MIOS ei lähde suoraan toiminaan, kannattaa ottaa yhteyttä tukeen käyttöliittymän kautta. Siellä on sellainen "enable remote connection" ja sen jälkeen laitat sen numeron veran ylläpitoon. He ottavat etäyhteyden purkkiin ja muuttavat sen tukemaan MIOS:a. Ainakin itselläni oli tämä ongelma: purkki on lähtenyt tehtaalta findvera oletuksena ja tuota ei saa itse käännettyä MIOS:iin, vaan tarvitsee sen remoteyhteyden. x10 tukea mainostetaan, mutta ei mitään tietoa miten käytännössä toimii. Itsellä kaikki z-wave laitteita. Nyt taitaa itsellä olla käyttöä takana muutamia kuukausia vajaa vuosi ja edelleen positiivisesti yllättynyt. Kertaakaan ei ole pitänyt buutata laitetta, komennot menevät läpi ja tällainen pienen rivitalon verkko hoituu ilman ongelmia. Suoraan sanottuna luotettavuus on sillä tasolla, että jos tämä maksaa konffilla kaikki valot + ip kamera + parit on/off laitteet + pari IR:ää pari tonnia, ei tulisi mieleleenkään tuhlata yli 10 000e järjestelmään, jonka konfigurointi on äärimmäisen kryptistä ja vaatii ohjelmointitaitoja.
Onko kellään kokemuksia Ouman Plus -kotiautomaatiojärjestelmästä: http://www.ouman.fi/fi/kotiautomaatio/ Vaikuttaa ihan asialliselta systeemiltä. Kuinkahan helppo tuo olisi laittaa jälkiasennettuna?
Vielä ei ole kokemusta, mutta oumanin aion laittaa tuohon uuteen kohteeseen. Tosin kaikki sähköt keskusta myöten tulevat uudet, joten paha sanoa minkälainen on jälkiasennettavana. Vanhaan keskukseenhan oumanista ei tule kuin 6 releen yksikkö. Oumanin logiikka on omassa kaapissa. Työnmäärähän riippuu pitkälti siitä minkälainen kämppä ja mitä kaikkea otat tuohon oumaniin. Oma hommansa vetää johdot kaikille antureille ja varoittimille. Huonoa tuossa on se, että oumanilla ei ole kunnollista lämmityksensäätö yksikköä sähkölämmitteiselle talolle. Itselläni on joka huoneessa lattiassa lämmöt ja haluan anturit sekä lattiaan että huonetilaan. Oumanista saa kyllä lämmönpudotuksen, mutta esim. devilink:iin jonka varmaan laitan ei saa tuotua ulkoista singnaalia. Eli kaikki muut toiminnot hoituvat oumanin avaímenperälätkällä, mutta lämpö täytyy pudottaa tuosta devilink:n keskuksesta.
Vakuuttava toteutus ja varmasti toimiva, mutta mielestäni aika monimutkainen ja kallis: Buffalo + LAMP -> SMS-simulaattori + EH-686 + ethernet-sovitin. Hieman edullisemminkin saa. http://www.planora.fi/productgroupmenu.php?group_id=6&prod_id=26&lang=fi Ei se PLC:lläkään monimutkaista ole. KNX:llä kylläkin. En ole varma tarkoititko tuolla 10 000 eurolla minun aiempaa viestiäni, mutta tuo 14 400 oli siis uudisrakennuksen sähköurakka kaikkineen. PLC:n osuus siitä on n. 150,- Tuo summa kuoleentuu jo sillä, että pystyin valitsemaan yksinkertaisemman LTO-koneen ohjausautomatiikan, koska sama homma hoidetaan PLC:llä fiksummin.
LVI-suunnittelija tyypitti koneeksi Enerventin Pandionin, mitä kyllä ihmettelen. Moni kun tuntuu käyttävän Pingviiniä isoissakin rakennuksissa, mutta meille sen teho ei riittänyt. Muuten olisin harkinnut LTR-3:sta. Onneksi Onninen sitten sattui tuomaan markkinoille oman Onnline ECO XL -koneensa joka onkin Enerventin valmistama ja Pandionin teholuokkaa. Hinta vaan melkoisesti edullisempi (tässä kuussa tarjouksessa 1650,- + alv). ECO XL:ssä on Enerventin EC-automatiikka. Sitä pystyy ohjamaan suoraan sulkeutuvilla koskettimilla ja näin saavutetaan periaatteessa samat ominaisuudet kun ED-automatiikallakin. Tällöin PLC huolehtii älystä. Rahaa vain säästyy melkoisesti: Pandion eco EDE
Mä olen miettinyt myös näiden kahden koneen välillä. Mutta varmojen vastausten metsästys tuntuu olevan vaikeaa. Millä ohjaimella meinasit tuota ECO XL:lää ohjata? Oletko varmistanut sen, että tuota Eco XL:llää todella voi ohjata ihan samoin kuin EDE automatiikan Enerventtiä. Onko Enerventin ECE ja EDE koneet ihan samat, mutta EDE:ssä on vain kehityneempi ohjauskeskus? Vosiko Enerventin EDE ohjauskeskuksen liittää suoraan ECO XL:lään? Noita ohjauspanelejahan saa parilla satkulla ostettua erikseen?
Erillisellä pienlogiikalla suoraan koneen ohjauskortilta. Olen. Siis siinä määrin kun se minusta itsestäni on tarpeellista. Ihan kaikki ei onnistu, koska ohjauselektroniikka on laitteissa erillainen, mutta en esimerkiksi katso lainkaan tarpeellisesti ohjata talteenottoa rummun pyörimisnopeutta säätelemällä. Jos joku keksii miten tästä on hyötyä, niin olen valmis muuttamaan mielipidettäni. Vastavuoroisesti aion toteuttaa myös edistyksellisempiä toimintoja kun mistä Enerventin ED-ohjain kykenee suoriutumaan. Eivät ole. ED:ssä kehittyneempi ohjauskeskus ja myös edistyksellisempi ohjauselektroniikka itse koneessa. Katso manuaaleja niin huomaat eron. Ei voi. Eikä voi liittää ED-ohjainta EC-Enerventtiinkään.
Hei, ilmanvaihtokoneissa säädetään yleensä huoneistoon sisälle puhallettavan tuloilman lämpötilaa kolmessa eri portaassa. Ensimmäisenä on yleensä jäähdytyspatteri ja toisessa LTO:n pyörimisnopeus ja viimeisenä lämmityspatteri. Tosin tämän säädön toteuttaminen itse ohjelmoimalla on varmasti hieman haasteellista ja ei välttämättä edes onnistu näissä pakettikoneissa. Merkittävämpi tarve säätää LTO:n pyörimisnopeutta on vähentää LTO:n huurtumista eli jäätymistä. Poistoilmasta voidaan ottaa talteen lämpöä, niin paljon, että LTO kenno huurtuu. Huurtumisen aikana LTO:n yli oleva paine kasvaa esimerkiksi 5Pa->50Pa:han. Huurtuminen voidaan mitata LTO:n yli olevalla paine-erolla tai sitten pakettikoneissa käytetään myös optisia atureita. Eli kannattaa kysyä Enervent:tä toimiiko ilmanvaihtokoneen LTO:n huurtumisen esto ja puhtaaksipuhallus ilman, että itse ohjelmoisit niitä?
Sulatusautomatiikkaan ei ole tarkoitus puuttua (tästä lisää jäljempänä). ED-ohjauksessa vain on mahdollisuus ulkoisesti ohjata rummun pyörimisnopeutta->talteenoton määrää. Itse en näe siitä olevan mitään käytännön hyötyä. Teoreettisesti tämänkaltainen tarve voisi olla keväällä tai syksyllä kun jälkilämmitystä ei vielä tarvita ja sisäänpuhallettavan korvausilman lämpötila saattaisi olla liian suuri. Silloin rummun nopeutta säätelemällä pystyttäisiin saavuttamaan tarkemmin haluttu korvausilman lämpötila. Jos oletetaan että optimi korvausilman lämpötila on normaalisti 17-19 astetta talvella, onko iso vahinko että kone ei pystyisi rajoittamaan talteenottoa, vaan puhaltaisikin 20 asteista ilmaa? Tosin hystereesiarvon kanssa kikkailemalla tämäkin olisi estettävissä (rummun pyörimistä vain yksinkertaisesti pätkittäisiin), mutta itse katson sen olevan turhaa. Muutenkin! Ulkoista ohjausta käyttämällä ei puututa laitteen omaan toimintaan mitenkään rajoittavasti. Toimintaketjuja vain automatisoidaan ja niitä laajennetaan. Näin yksinkertaisemmalla laitteella saavutetaan kalliimman laitteen ominaisuuksia. Esimerkiksi - kalenteri- ja kellotoiminnot erilaisiin aikaohjelmiin (kotona/poissa, kesä/talvi, päivä/yö, jne) - kesä/talvi-automatiikka - kesäyöjäähdytys - Keskuspölynimurin/liesituulettimen aiheuttaman alipaineen kompensointi (köyhän miehen vakiopainesäätö) ... ja niin edelleen. Huomaa että laitteen mukana tuleva ohjauspaneeli toimii esittämässäni ratkaisussa normaalisti. Jos PLC hajoaa, tai kytketään irti, LTO-kone jatkaa toimintaansa normaalisti oman ohjauslogiikkansa ja käyttöpaneelinsa ohjaamana. Mitä sitten tulee Enerventin sulatusautomatiikkaan, niin ainakin EC-malleissa se toimii näin: "LÄMMÖN TALTEENOTON SULATUSAUTOMATIIKKA Sulatusautomatiikka toimii silloin, kun ulkolämpötila on alle -15°C. Lämpötila tarkistetaan joka toinen tunti (120 min. välein). Sulatuksen aikana tulopuhallin pysähtyy ja poistopuhallin käy nopeudella 3. Sulatus on päällä maksimissaan 8 % ajasta. Ylipaineistustila, eli takkakytkin, ohittaa sulatusautomatiikan." Eli rummun pyörintänopeus ei liity asiaan. Puhutko esimerkinomaisesti teollisuusmalleista vai onko sinulla vain enemmän tietoa kuin minulla?