Kiitoksia vaan,ajattelinkin juuri käydä ton Vihreän mailin vuokraamassa.Voi ajatella vähän niitäkin,jotka eivät ole elokuvaa nähneet.
Varmaankin scorps voi laittaa ne Spoileri-varoitukset tuohon viestiinsä, niin ei muita ihmisiä harmita. eli hakasulku spoiler hakasulku kiinni "salaiseksi määritelty vapaavalintainen teksti" hakasulku kauttaviiva spoiler hakasulku kiinni 'spoiler' siis kirjoitetaan, muut ovat vain merkkejä.
Ettei vahinko kertaannu, niin laita tosiaan nuo spoiler-tagit tuohon edellisen viestisi ympärille kuten Jarkko tuossa neuvoikin.
En nyt itkemisestä tiedä, mutta iho menee usein kananlihalle ja tulee kylmät väreet jos katsoo jotakin oikein liikuttavaa/voimakasta elokuvaa. Surullisimpiin taitaa tosiaan kuulua Vihreä Maili ja Shawshank Redemption, ja kylmiä viboja pikkutunneilla aiheutti mm. Kummisedät::thumbsup:
Kyllähän sitä itku pillahti Terminator 2 lopussa aikoinaan, vaikka kuinka tiesi että näin siinä pitääkin käydä ja että leffassa tosiaan oli onnellinen loppu, mutta ei sille mitään mahda.
Heh,kyllähän toi Terminaattori on aika killeri.Hävetti aika julmetusti,kun joskus nuorempana aloin vollottaa siinä.Selvisin ihan hyvin siihen laavahomman alkuun saakka,mutta se peukku oli kyllä jo liikaa... :weep:
Moks! Mullakin on useampia tippa silmään elokuvia/kohtauksia, mutta Disneyn Tarzanin alku yhdistettynä Phil Collinsin Two worlds kipaleeseen on aika killeri... :weep:
Herkkää on porukka No, itellä viimeksi tuli kylmät väreet selkään kun Forrest (Gump) saapui Vietnamista ja tapaa Jennyn siinä isolla aukiolla. On se niin hienoa..
Llloistava leffa, löytyy edelleen vhs-kaapin syövereistä. Toinen liikuttava oli pienenä poikana nähty Karhu, jossa äitikarhun (vai isäkarhun?) kuolema kivivyöryn tjsp alle sai pienen pojan kyyneliin.. edit: Ois voinu tietty lukea Mahoneynkin postin mutta kuitenkin...
Monesti ketjussa jo mainittu Dancer in the Dark, jonka tänään katsoin, todella kirvoittaa kyyneleet varmaan jokaiselta, joka elokuvan katsoo. Kaikinpuolin massasta eroava elokuva, jolle antaisin täydet viisi tähteä.
Kaikkein liikuttavimpana leffana tulee mieleen John Steinbeckin romaaniin perustuva Of Mice and Men (1992). Gary Sinise ja John Malkovich ovat laatunäyttelijöitä ja se loppu pisti kyyneleet kyllä valumaan. Mikään muu leffa ei ole samalla tavalla vielä vaikuttanut. Ja se T2:n loppu. Ne musat ja se peukku vaikuttavat minuunkin . -tane
Ai niin! Tottakai! Kuinka minä nyt tuon saatoin unohtaa?! Sinise ja Malkovich ovat tosiaan loistavassa vedossa. Loppu oli pelkkää :weep:
Onhan noita, mutta eniten mieleen jääneet: Gladiaattori (kuolleen perheen löytäminen ja loppu) Anna hyvän kiertää (loppu) Armageddon (kun Bruce jää räjäyttämään asteroidin) Sinulle on postia (loppu) On monia muitakin, Disneyn tarzankin alkoi itkettämään kun tarzan oli lähdössä pois ja 6-vuotias poikani itki sitä Onneksi Tarzan palasi takaisin
Jotenkin pidän siitä vuoden '39 versiosta enemmän kuin tuosta uudemmasta, ei tuokaan huono ole, mutta mutta...