Kappas, tuo NL4MP-ST ei olekaan ilmatiivis. Kaikki aiemmin käpistelemäni Neutrikin liittimet ovat olleet ilmatiiviitä. Valmistajan sivuilta löytyvä lause vielä tuki tätä oletusta, mutta ilmeisesti poikkeus vahvistaa säännön... Äkkiseltään katsottuna onnistuit valitsemaan Neutrikin valikoiman paristakymmenestä koteloliittimestä toisen, joka ei ole ilmatiivis
Ikeasta tosiaan saa Tälläisiä jalkoja. 11 senttiä suurin pituus ja sopii normi M8 kierretanko tohon päähän kiinnitystä varten, jos toi noitten oma kierretanko ei riitä. Itselläni subbarissa porattu reiät kotelon sisään asti ja lukkomuttereilla ja prikoilla jalkojen kiristys kotelon sisältä. tuon onton alumiinirakenteenhan voi vielä täyttää jollain jos resonointia pelkää . Noi tassut millä säädetään korkeutta on myös M8 kierretangolla kiinni eli alkuperäiset tassut voi myös korvata jollain kierretankoviritelmällä. Eikä hintaakaan tuu 4 kappaleelle esimerkiksi kuin 10e.
Näin siinä aina käy mulle vaikka todennäköisyys on kuinka pieni... Onko siitä sitten haittaa, jos se kotelo hieman vuotaa, kun tuola aikaisemmin mainittiin, että se on vaan hyvä jos vähän vuotaa. Itse aina käsittänyt, että suljetun kotelon kuuluu todellakin olla ilmatiivis.
Suljetun kotelon kuuluu "vuotaa" vain sen verran, että ulkopuolen muuttuva ilmanpaine ei paina/vedä kalvoa pois keskikohdasta i.e. sisäpuolen paine tasaantuu tarpeeksi nopeasti. Kaikki muu vuoto on liikaa. Itse tiivistin Speakonin runkoliittimen akryylimassalla. Myös DVB-G:n suosikki, epoksiin dippaus, toimii yhtä hyvin.
Mistä se kotelo sitte vuotaa jos se täysin ilmatiivis ja elementin junttaa kiinni kahdeksalla pultilla ja iskumutterilla. Elementin ja kotelon välissä vielä ollessa tiivistettä?
No ei siitä koskaan niin umpitiivistä tule, jollet käytä jotain liima/tiivistysmassaa joka ikisessä saumassa. Kuvittele nyt vaikka sitä, että työnnät sen laatikkosi 24h:ksi veden alle: millä todennäköisyydellä se on ylös nostettaessa sisältä täysin kuiva? ==> Jos se ei ole umpitiivis nesteille, niin ei se ole kaasuillekaan. Tuomelan kirjoista löytyy maininta, että refleksikotelon tiiviys on itse asiassa tärkeämpää kuin suljetun kotelon tiiviys - refleksissä painevaihtelut viritystaajuuden ympäristössä ovat suurempia kuin suljetussa eikä refleksiviritys toimi, jos kotelo vuotaa vääristä paikoista. Ei näistä nyt kannata liikaa huolestua. Teet huolellista 'puusepäntiivistä' niin hyvä tulee. Se kumitiiviste ilman liimaa on aivan hyvä ja jos elementin kiinnitysalusta on tasainen niin ei sen tiivistenkään kanssa ole niin nöpönuukaa - useimmat tosin laittavat sen kun tekevät itselleen ja haluavat tehdä varman päälle kunnollista.
Käytännössä kotelo vuotaa tuon vaaditun verran (ei siis ole paljoa) aina "jostain", ellei asiaan kiinnitä kunnolla huomiota esim. tiivistämällä pultin kierteet kierreteipillä/käyttämällä NPT-kierteitä jne. Riippuen kartiomateriaalista, vuotoa saattaa tapahtua myös suoraan kartion läpi.
Mikä muu liitin olisi hyvä 4 napanen, jossa olisi noi ruuvikiinnitykset ja ilmatiivis. En oikein uskalla laittaa tohon NL4MP-ST jo kotelossa olevaan liittimeen sitä tiivistemassa ku kuitenki menee väärään väliin. Vai onko jollaki vinkkejä miten tiivistää toi liitin niin ettei sitä massaa sitten meni kosketuspinnoille?
mää en ottaisi stressiä siittä neutrikin liittimestä, ja sen vuotamisesta. Voithan kokeilla, että suhiseeko se (tai kuuletko suhinan), kun pistät bassot jytisemään. Väittäisin, että tiivistämättömistä elementin kiinnitysreijjistä vuotaa enempi. Ja parempi 4-nap? No tietenkin sellainen neutrik, mikä on tiivis malli :hitme: (himppe oli sitä mieltä, että useimmat on.)
Mikä tahansa näistä vaihtoehdoista, jossa ei lue että ei ole ilmatiivis. Kaikki muut ovat ilmatiiviitä.
Ruuviterminaaleja ei taida muissa malleissa olla, mutta ei se kolvaaminenkaan mikään iso homma ole. Itse laitoin bassokaappiini tämän liittimen. Toi on helppo asentaa suoraan koteloon eikä varmasti vuoda laipan ja kotelon välistä kun kiinnitys tapahtuu neljällä ruuvilla.
ahh, niin siinä on ruuvirmat runkopuolessakin. Eikai tuo ole homma eikä mikään juottaa niittä kaapeleita liittimeen, pysyvätkin paremmin suppasen tärinöissä
Eikähän kunnon ruuviliitos ole tukevampi kuin juotos. Tärisevissä olosuhteissa nimenomaan ne johtimien juotoskiinnitykset pettää. Piuha katkeaa juotoksen vierestä.
Ruuvi- ja juotosliitokset eivät varmaan hirveästi luotettavuudeltaan poikkea silloin kun on kunnon liittimet (voi kiristää) ja kunnon johto (monisäikeinen, 4mm2 tai enemmän johon ruuviliitos tiukkenee mukavasti eikä juotettunakaan mene poikki). Huomautettakoon kuitenkin, että tätä ei pidä yleistää yksisäikeisiin johtoihin - niissä ruuviliitos on siitä huonoimmasta päästä. Kysyin taannoin sähköasentajaltani 230V liitosten paremmuudesta (huppu, ruuvi, pikaliitos) joka sanoi suoraan, että pikaliitos on yksisäikeiselle johdolle ylivoimaisesti paras. Hän ähelsi parhaillaan ruuveja tiukalle vanhasta posliinisulaketaulustani ja sanoi samaan hengenvetoon, että yleensä ei ole mitään väliä että kuinka tiukalle nämä ruuvit tiukkaa, seuraavalla kerralla kun niitä kokeilee niin ne ovat aina löysällä. (Tietty jos ne kiristää huonosti niin liitokset irtoavat heti, että onhan sillä sen verran väliä...)