Uuden omakotitalon lämmitysratkaisut?

Energialuokista puheen ollen eli aihetta melkein sivuten: saako nykyään enää tehdä vakituisesti asuttavaksi esimerkiksi tavallista hirsitaloa itse höylätyistä pyöreistä hirsistä? Vaihteleeko kunnan tai kaavan mukaan, vai onko noin "epätehokkaiden" rakenteiden käyttäminen jo tyystin kiellettyä?

 

Voi ainakin olla hankalaa koska rakenteelle pitäisi pystyä määrittelemään U-arvo, jotta voidaan laskea rakennuksen E-luku.

 

1.7.2012 muuttu tiukemmaksi taas nämä rakennusmääräykset ja hirrelle se menee jokseenki näin, että kun hirsiseinän paksuus on keskimäärin vähintään 180 mm, voidaan lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa käyttää vertailuarvona U-arvoa 0,40 W/m2K. Ohuemmalla hirsirakenteella tai muilla materiaaleilla vastaava U-arvovaatimuksen vertailuarvo on 0,17 W/m2K. Pikkusen siis annetaan anteeksi edelleen Eli jos meinaat pyöröhirttä niin seinän ohuin kohta (liitos) pitäis olla vähintään tuo ja silloin puhutaan melko massiivisesta hirrestä. Jos haluat sitä pyöreyttä niin ota d-profiililla oleva höylä-/lamelihirsi. Näyttää ulospäin "perinteisemmältä", mutta sisällä suoralta ja näin ollen myös kaikki kalusteasennukset helpompia ja nätimpiä. Itellä kans hirsitalo seuraava rakennuskohde kun se aika koittaa... Alapohja ja yläpohja on ne millä sitte kompensoidaan sitä energia-arvoa ja sitte pikku jutuilla, kuten esimerkiksi keittiön kaappien taakse levytykset, koolaus ja ilmarako tai eristeet nostaa parantaen myös sitä laskennallista seinän U-arvoa. Laskin myös, että on melko turhaa lähteä nostaan hirren paksuutta 200 ylöspäin ku seinän sisäpintalämpötilassa ei juuri huomaa eroa, että onko se 180 tai 270massiivi, asteessa pyöritään. Tietenki rakennusvaiheessa on täytynyt olla huolellinen, että seinästä tulee tiivis... Tiiveyslukua 4 pidetään lähtökohtana laskuissa, mikäli sitä ei ole mittaamalla todettu ja mittauksissa on saatu ihan loistavia tiiveyslukuja (alle yhden) eli ei ne seinät ole horoja ja tuuli tuiverra nurkissa

 

Nostetaanpa aihetta taas ylös.

Uutta taloa suunnitteilla ja lämmitysratkaisuja pohdinnassa. Tällä hetkellä suunnitelmissa suorasähkö + IV-kone jossa tehokas LTO ja tuloilman esilämmitys passiivisella maalämmöllä. Eli talon alle keruuputkisto josta kiertovesipumppu tuo lämpöä LTOn esilämmityspatterille. Talvella saa lämmitettyä tuloilmaa ja kesällä vastaavasti jäähdytettyä jonkin asteen.

 

Siis lyhyesti suorasähkö.

Noilla lopuilla ei kauheasti nettoa.

 

No mitä olen lukenut niin yli 1kwh on laskettu tuon keruupiirin lämmityshyödyksi...kyllä se jo hieman näkyy talvella lämmityskustannuksissa jos tuloilma iv-koneelle on kymmenenkin astetta lämmitettyä...

Ilmaisenergia.info fooorumilta poimittua

Tuo keruupiiri talon alla siis reilu 100m ja seoksena glykoli tai etanoliseos.

 

Koska tuo teho on lämpötilaerosta riippuva saat siis pakkaskeleillä sen kilowatin. Sanotaan että kuukauden vuodesta on hyvät "kalastelukelit" jos ei vesi jäähdy pahasti kiertopiirissä.

Saat siis satasella ilmaista energiaa. Hyvä.

Laskeppa paljon yksi pumppu vie kun pyörität koko vuoden ...

 

uudemmat pumput vie huimat 15w...eli COP alkaa likennellä jo 100....

Riippuu tietysti maantieteellisestä sijainnistakin tuo hyöty. Eteläsuomessa ei järkevää. Toisaalta tuolla myös mukavuustekijä kun hoituu viilennyskin.

 

Kyllähän tuo tuloilma lämpenee 1.5kW:lla kun on kovat pakkaset. Se mikä unohtuu on että samalla LTO:n hyötysuhde huononee koska tuloilman ja poiston lämpötila ero on pienenee. Mutta varmaan kokonais hyöty on parhaimmillaan 1kW luokkaa, mutta vuosikeskiarvo on paljon vähemmmän.

 

Mitäs jos unohtaa tuon esilämmityksen ja ottaa ilmalämpöpumpulla lämmön LTO:n jälkeen ulostulevasta ilmasta? LTO:n hyötysuhde ei laskisi ja ilmalämpöpumpulla voi jäähdyttää tarvittaessa.


Edit: Jaa sillä oli nimikin, poistoilmalämpöpumppu.

 

Viilennyksestä kannattaa lukea tarkkaan että minkälaisia tehoja noista saadaan. Sekin on vähän vaatimatonta ja puskasta revitty 300 euron tarjous ilppi pesee 100-0 nuo systeemit.

Juu...tosin se 15w pumppu ei kaivosta LTO:lle kauheasti kierrätä, ja vaikka se hetkellinen cop on päätä huimaava niin vuosicop on lähempänä ykköstä eli harrastukselle ei saa palkkaa eikä romuja maksettua. Mutta rakentelee porukat pienoisrautateitäkin...

Tuollaiset systeemit on siis todella hauskoja harrastaa ja jos kylmä kaivovesi tulee vaikka MLP pumpun kylkiäisenä - ja sille ei laske hintaa - niin mikässiinä. Anna palaa vain. Erikseen systeemin rakentamalla ei siten ole kauheasti järkeä ja ei pidä ajatella että tuo on "lämmitysjärjestelmä".

En myöskään laittaisi suorasähköä kuin matalaenergiataloon - tai suoraan myyntiin menevään

 

No nykyisessä suorasähkötalossa 155m2 lämmintä alaa josta 40m2 4m korkeaa, kokonaiskulutus 2013 13900kwh. Ei ILPiä ja puuta rakennukselta yli jäänyttä lautaa max 3m2 vuoteen, lämpöarvo ei taida kummoinen olla. En nykyisillä eristevahvuuksilla tai tuolla kulutuksella paljon muuta vaihtoehtoja edes mieti kuin suorasähkö. Ainoastaanjos lämmintä alaa alkaisi olemaan lähemmäs 200m2 silloin maalämpöä alkaisin harkitsemaan.

Kaivosta? Keruuputkisto maassa/talon alla ei siis mitään porakaivoa.

 

Uuden 189m2 suorasähkötalon kulutus 14800kwh, yks ilppi ja reilusti ylimitoitettu lto. Lisänä vielä työmaakoppi ~5-10c lämmöllä.

En saanut laskennallisesti mlp:tä kannattamaan, eikä se käytännössäkään taida muuttua.

Tuostakin voisi vielä vähän nipistää reilummin puuta polttamalla (nyt mennyt max 5m3).

 

Mitä hyötyä saavutetaan reilusti ylimitoitetulla Lto:lla?

 

Ei varmaaankaan suoraan hyötysuhteeseen ole vaikutusta, mutta puhaltimien kesto ja reilu suodattimien pinta-ala vähentänee huoltotarvetta. Ja melu pysyy myös kurissa, vaikka tehostusta tarvitsisi käyttää.

 

Meille alkaa kesällä nousta puurunkonen perus 1krs 137m2 talo + 60m2 erillinen talli. Lämmitysmuodoks valitsin kaukolämmön. Maalämpö ei ole näin pienessä mökissä kannattava, ja suora sähkö on nykysessä tuvassa, ei kiitos. Kaukolämpöliittymä 3000e ja kaukolämpökeskus asennettuna 3000e. Ymmärsin kaupungin puolelta että lämmitysmuodoks saa valita minkä tahansa mutta tuo liittymä pitää maksaa, en tiiä voiko pitää paikkansa mutta eipä sillä väliä, joka tapauksessa tuo kaukolämpö tulis. Lisäksi ei tarvitse jännittää että lämminvesi loppuis vaikka koko perhe olis käyny pesulla ja illalla olis tarkotus saunoa ja kaljotella kavereiden kesken.
Näyttäis olevan jonku tutkimuksen mukaan kohtuu hintastakin täällä kokkolassa:
http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=346264
Lisäksi tulee varaava takka, mutta tuo on lähinnä tunnelman luojana ja koristeena, omaa metsää ei ole joten puita ei ilmaiseks saa. Ja vaikka saiskin, tuskin tulis sillä taloa lämmitettyä, vapaapäiville on muutakin tekemistä ku puusavotta. mutta jos virtaa riittää niin ymmärrän kyllä jos joku niin tekee, tunnen kyllä nykyisiä ja entisiä puulämmittäjiä
Ja ilmanvaihtokoneeksi valloxin vastavirtakennonen, mille mainostavat 80% hyötysuhdetta, voitti vissiin rakennusmaailman testin jonku aikaa sitte.
Jos joku keksii täydellisen lämmitysmuodon niin ainahan tuon saa päivitettyä.
Tuntuu että nuo kaikki lämmitysmuodot on hinnoiteltu tietyllä aikavälillä saman hintaisiks. Maalämpö on kallis asentaa mutta halpa lämmittää. Suora sähkö halpa laittaa mutta kallis lämmittää. Kaikki muut ja niiden yhdistelmät sitten tuolta väliltä. Mutta jokainenhan valitsee sen mikä itselle on paras, eihän se ole sen kummempaa.

 

Uuden hyvin eristetyn ja tiivistetyn talon lämmitys vaatii aika vähän energiaa. Uuteen taloon on helppo asentaa ylimääräinen sähkömittari tai kaksikin. Niitä voi ostaa tai pyytää sähkölaitokselta. Sitten vaan kytkee kaikki lämmityslaitteet extra mittariin ja toiseen varaajan. Näin saadaan tarkkaa tietoa paljonko talo kuluttaa lämmitysenergiaa. Matalaenergiatalossa, nykyään normitalo, meni noin 3500-4500kWh vuodessa lämmitykseen. Talo noin 120m2 ja autotalli/varasto 40m2.

Kaukolämmön perustamiskustannuksilla ja vuosimaksuilla lämmittää aika paljon sähköllä....joko suorana tai lämpöpumpulla.
Paljonko tuo perusmaksu on sielläpäin omakotitaloliittymässä? Perusmaksu usein nostaa energian kWh hintaa rajusti kaukolämmössä, jos asunto kuluttaa vähän energiaa....niin kuin nykytalot tuppaa tekemään.

 

Nämähän ovat niitä valintoja, joihin nykyiset määräykset antavat mahdollisuuden. Panostaako talon lämpöhäviöiden minimoimiseen, lämmitysjärjestelmän hyötysuhteeseen vai käytettävään energiamuotoon.

Pitäisi ottaa jokin pitkähkö tarkastelujakso ja katsoa mikä on kokonaisuuksien erotus tarkastelujaksolla. Näin voisi tarkastella eri vaihtoehtojen välisiä hyötyjä ja tehdä valinnan sen perusteella. Toki myös alkuinvestoinnin suuruus asettaa omat vaatimukset.

Ja kaikki tämä on kuitenkin pääosin laskennallista...

 

Tuo on totta. Lämpöhäviön minimointiin on pakko kiinnittää huomiota jo rakennuslupaa haettaessa. 2010 määräysten jälkeen talot on melkein aina ns. matalaenergiataloja.

 

Lainattu kokkolan energian sivuilta:
" Kaukolämpöenergian hinta on 40,55 €/MWh (v. 1/2013) ja pienomakotitalon perusmaksu 330,83 €/v (v. 1/2013). Omakotitalon, jonka koko on n. 172 m² / 522 m³, kaukolämmityksellä arvioidut vuotuiset käyttökulut ovat noin 1020 €/v (17 MWh x 40,55 €/MWh + 330,83 €/v = 1020,18 &#8364. " En tiiä onko tuo paljon vai vähän, äkkiseltään tuntuu vähältä. Nykyisessä pienessä(63m2) paritalonpuolikkaassa sähköä menee muistaakseni 11000kwh. Ja saman verran (10800kwh viime vuonna) menee sähköä kaverillani jolla on kohtuu tuore paritalon puolikas, 94m2, kalliolämmöllä. Muistaakseni niillä 2 lasta nosti kulutusta 3000kwh
Joo eihän tuo pelkkä talo paljoa vie, riippuen miten asuu. Mutta kun on pieniä lapsia niin ulko-ovi käy eikä aina pysy kiinnikkään. Lämmintä vettä juoksutetaan kylvyssä, suihkussa, pyllyn pesussa ym. Ite viihdyn tallissa kun on aikaa rakennella/värkätä jotain, sekin pitää lämmittää(talvella n.10-15 astetta). Lisäksi tykkään sielläkin pestä millon autoa, moottoripyörää, kelkkaa, polkupyöriä, ruohonleikkuria ym kalustoa, mahdollisesti joskus lämpimällä vedellä kun sitä tuolta hanasta tulee. Ainakin kelkan sulatuksessa ihan mukava kun on telasto ja pohja yhtä jäätä.
Itelläni tuo kaukolämpöliittymä pitää maksaa oli lämmitysmuoto mikä hyvänsä, joten tasottaa jo aika paljon. Talopaketissa ei mielestäni hintaeroa laittaako vesiputket vai kaapelin lattiaan. Lämminvesivaraajaa ei tarvitse kaukolämmöllä, joten sekin kaventaa tuota eroa. Ja kun energiankulutus ei oo sieltä pienimmästä päästä niin kuppi on meidän tapauksessa kallistunut aika selvästi kaukolämpöön.
Mutta jokainenhan valitsee sen mikä itselle ja omalle elämäntyylille sopiva.