Tonpan erinomainen kirjoitus toisesta threadista: Lisäisin tähän vielä seuraavaa: Elokuvat kuvataan yleensä joko 35mm tai super-35 filmille. 35 mm filmin yhden ruudun kuvasuhde on Tonpan mainitsema 1.37:1 (sama kuin diafilmin). Elokuvateattereissa käytetään kuitenkin leveämpää kuvasuhdetta. Tämän saavuttamiseksi on kolme keinoa. - Anamorfinen linssi. Kuva litistetään anamorfisella linsillä ennen kuin se valottuu filmille ja levitetään projektorin anamorfisella linsillä ennen kuin se heijastuu kankaalle. - Hard matte. Rajataan filmille valottuva kuva (yleensä suhteeseen 1.85:1). Filmin yksi ruutu näyttä letterboxatulta tv-ruudulta. - Soft matte. Koko ruutu valotetaan, kankaalle projisoidaan rajattu alue. Super-35:n ruudun kuvasuhde on 1.6:1. Tästä rajataan 2.35:1-suhde leffateatteria varten. Soft matte on siitä hauska, että projektorin käyttäjä voi rajata kuvan väärin. Pikkupoikana peräkylän työväentalolla muutaman sataa elokuvaa nähneenä ihmetytti, kun joka toisessa elokuvassa mikrofonit pilkki jatkuvasti kuvassa. Total Recallissa näkyi koko puomi ja äänimiehen käsi!
Tämä linkki sopii tämän threadin alle oikein hyvin: http://www.widescreen.org/ratios.html Kaipa se pitää tuonne linkkilistallekin laittaa.
Joo näitä on nähty Nykyään koneenhoitajan mahdollisuudet tässä asiassa mokaamiseen ovat onneksi olennaisesti vähentyneet; uusimmista teattereista kun ei enää löydy kuin kaksi optiikkaa ja kuvaporttia: 1:1,85 flat ja 1:2,35 anamorfinen.
Itse asiassa kyllä noita kuvaportteja on useampiakin, riippuu tietenkin koneesta. Kyllä 1.66:1 -porttejakin vielä näkee. Ja kyllä se leffan esittäminenkin voidaan möhliä jos kuva on liian ylhäällä tai alhaalla...
Hollow Manissa Raahen Bio-huvimyllyssä oli ilmeisesti sitten kyseessä just tuo softmatte kun siinä heilu mikit yms. roipe koko ajan kuvan yläpuolella. Tosi hienoo oli kattoo leffaa.
Linkki HC-leffafaneille: http://home.hiwaay.net/~criswell/theatre/static_subpages/things_to_look_for/things_to_look_for.html
Totta tuokin. Onhan tuota vanhempaa projektorikantaa vielä runsain mitoin käytössä pienemmissä teattereissa. Uusimmissa multiplex-hirviöissä 1,66-portteja (ja -optiikoita) ei taida olla muualla kuin Helsingin Kinopalatsissa. Ja jäähän niitä sabotointimahdollisuuksia runsain mitoin jäljelle, vaikka käytössä olisi vain yksi linssi: framing, tarkennus, äänet, valot saliin...
Aivan. Hesan kinopalatsissa ajavat mainokset 1.66:1:na, joka on kyllä todella outo aivoitus. Silti, 1.66:1 portit ovat jäämässä vähitellen pois. Digitaalitekniikkakin piiputtaa lähellä, joten sitten ei enää portteja kaipailla. Itse uskoisin että digitaaliset projektorit ovat Suomessa "tätä päivää" joskus 7 vuoden kuluttua. Hollannin Cinema Expossa tänä vuonna esitettiin Disneyn piirretty "Atlantis" digitaalisena. Ihan hyvältä se näytti, joskin pientä kohinaa oli havaittavissa. Fakta on kuitenkin se että piirretty leffa näyttää paljon paremmalta kuin oikea elokuva. Yhtenä iltana esitettiin uusimpien leffojen trailereita digitaalisena (jotka he olivat satelliitin kautta downloadanneet), eivätkä ne mitenkään hirveästi vakuuttaneet. Viime viikon digitaaliprojektoriesitys kinopalatsissa oli todellinen pommi. Sen verukkeella laitteita saadaan odottaa vielä kaksikymmentä vuotta
Tuo "outo aivoitus" johtui tapauksesta, joka aiheutti pienimuotoisen kalabaliikin teattereiden konehuoneissa. Muutama vuosi sitten (muistaakseni pian Tennispalatsin avaamisen jälkeen) joku firma nosti äläkän siitä, että heidän mainoksestaan jäi 1:1,85-formaatilla kuvan alareunasta nettiosoite ja jotain muuta tähdellistä piiloon. Niinpä niissä teattereissa, joista 1,66-linssit löytyivät alettiin ajaa mainoksia tuolla formaatilla. Sittemmin, teatteriden mainostrafiikkia Suomessa hoitavan Kinomedian sulauduttua yhteispohjoismaiseen RMB-konserniin (jonka logo näytetään aina ennen mainoksia) kuvakokostandardiksi asetettiin 1:1,85, jonka sisään mainostuottajien on siis tekeleensä mahdutettava. Niinpä Kinopalatsissakin ajetaan nykyään mainokset tuolla formaatilla. Se digitaaliesitys oli muuten todellakin surullista katseltavaa, tosin osasyynä oli ilmeisesti myös järjestäneen firman kokemattomuus. Kävin itse konehuoneen puolella moikkaamassa tuttuja ja ainakin vierailuni hetkellä tilanne oli ns. kaoottinen...
Herätetäänpä vanha keskustelu henkiin. Eikös tuon mukaan 16/9 full frame silloin tarkoita juuri sitä, että elokuva on alunperinkin kuvattu widescreen formaatissa, jolloin sitä ei ole muodostettu alunperin 1.37:1 kuvatusta filmistä ja siten menetetty kuvamateriaalia?
Ei pidä paikkansa, siis se että suhde on sama kuin diafilmin. Tavallisen kinodian koko on 24*36mm, mikä on 1.5 : 1. Filmi on tavallisessa kinofilmikamerassa saman levyistä, mutta elokuvakamerassa filmi liikkuu toisinpäin ("pystysuorasti"), joten elokuvan ruutukoko on huomattavasti pienempi.
Lainaus: "Tällöin käytetään sanontaa full frame. Näytetään siis koko negatiivi, eikä "mattaus"-palkkeja laiteta päälle. Esim. Stanley Kubrick käytti tuota kuvausmenetelmää ja Tim Burton." Tätä voisi hiukan tarkentaa. Kun näytetään "koko negatiivi" esim. 1.85:1 leffasta (eli 4:3), niin "OPEN MATTE" on parempi termi. Ennen kuvattiin usein 1.85:1 -leffa myös niin, että siitä saadaan (4:3) "open matte" sitten videolevitykseen ja tv:lle nuo "mattet" poistamalla. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, että leffa olisi kuvattu puhtaasti 4:3 mielessä. Sitten kun puhutaan leffoista, jotka on rehellisesti kuvattu 4:3 mielessä (Citizen Kane, Gone With the Wind, jotkut Kubrickin leffat, ym ym), ei käytetä termiä "open matte", vaan juuri "full frame". Tämä: "Mikäli elokuva on esitetty esim. televisiossa kuvasuhteella 1.33:1 on siinä näkynyt ENEMMÄN kuvaa kuin widescreen-versiossa. Mustia palkkeja kun ei ylhäällä ja alhaalla ole ja näin ollen kuvainformaatiota on enemmän." Tämä on tietyissä tapauksissa totta, mutta se ei silti tarkoita, että 4:3 olisi oikea kuvasuhde, tai että ohjaaja/kuvaaja haluaa 4:3-kuvasuhteen. On aivan totta, että ihmiset käyttävät koko ajan vääriä termejä. Paras muistisääntö mielestäni on se, että "PAN & SCAN" on AINA väärin. AINA. 4:3 open matte -versiota ei ole cropattu, mikä on aina hyvä, muttei se myöskään usein ole ohjaajan/kuvaajan haluama tapa näyttää elokuva (oikea on 1.85:1, esimerkiksi).
Mielestäni asia ei ole aivan näin. Tonppa taitaa sekoittaa Full Framen ja Full Screenin. Full Frameen nimittäin pätee juuri tämä "koko negatiivi" -homma, siinä näkyy enemmän, kuin laajakuvassa (mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elokuva pitäisi katsoa Full Framella). Full Screen taas puolestaan on vissiin julkaisijoiden "kehittämä" termi myymään paremmin omia Pan&Scan -raiskauksiaan. Eli jos markkinoilla on useampi versio elokuvasta, vaikkapa 1.85:1-laajakuva ja Pan&Scan, niin tuota Pan&Scan -versiota saatetaan myydä (4:3-television omistaville tusinakuluttajille?) Full Screen nimellä. Tämä on siis oma tulkintani asiasta, korjatkaa jos olen täysin väärässä.
Tuota tuota. Kuten on tullut jossain todettua, niin usein jos levyllä on sekä 1.85:1, että 4:3, niin 4:3-versio on usein "open matte" (ei aina varmastikaan). Ainakin MGM:n R1-levyissä tämä on ennemminkin sääntö kuin poikkeus (kyllä: Hyllystä löytyy useita. Kyllä: Olen verrannut. ). Silloin tuota "full screen"-termiä käytetään "open matten" sijasta tosiaan takakannessa, tms. Ja itseasiassa moni takakansi käyttää termia "STANDARD - Modified to fit your screen", viitaten "normaaliin" 4:3:een. "Open matte" on termi, jota tosiaan käytetään lähes aina kertomaan, että mattet on poistettu, eikä versiota ole cropattu. "Full screen" ja "full frame" ovat hieman kinkkisempiä, sillä niiden käyttö tuntuu vaihtelevan. Minäkin kyllä ymmärrän "full framen" niin, että sitä ei ole cropattu tms, vaan se on joko "koko negatiivi" mattet poistamalla, tai sitten alunperinkin 4:3. Vaikea näille on selkeää ohjetta antaa, koska on aina ihmisiä ja sivustoja, jotka käyttävät vääriä termejä, tai ainakin epämääräisiä. Se olisi hyvä muistaa, että kun käyttää termiä "pan & scan", niin se on aina raiskattu alkuperäisestä. Jos sitten kyseessä on "open matte", niin termi "pan & scan" on siinä tapauksessa harhaanjohtava. Taas yksi asia kuvasuhteiden maailmassa, joka ei ole niin mustavalkoinen.
En keksinyt parempaakaan paikkaa iänikuiselle valitusaiheelle: elokuvien esittäminen TV:ssä väärällä kuvasuhteella. (Kohteena ei ole tekninen häiriö vaan TV-yhtiön kömmähdys eli inhimillinen häiriö.) Eilen selailin kanavia ja Waterworld näkyi sekä MTV3- että MTV3 HD -kanavalla 4 : 3 -koossa, vaikka kuva olisi pitänyt esittää 16 : 9 -koossa. Kaikki näytti likilaskuiselta. SD-kanavan katsoja kai pystyi helposti korjaamaan tuon mutta HD-kanavan ei, koska siellä lähetysformaatti on kiinteästi 16 : 9. Waterworldin oikea kuvasuhde on 1,85 : 1. MTV3 HD -kanavalla kuva näytti tältä: Спойлер MTV:n moka on niin törkeä, että siitä pitää yhtiöön valittaa. Itse ne eivät siellä mitään tajua ja varmasti väittävät jälleen, että lähetyksessä ei muka ollut mitään vikaa. TV5 näytti eilen Basic Instinctin mutta kuvasuhteena oli 1,78 : 1 ja kuvanlaatu oli muutenkin tuhruinen. Miksi ne edes vaivautuvat lähettämään tuollaista suttua? Vertailua TV vs. blu-ray: Спойлер TV 5: Universalin blu-ray: TV5: Universalin blu-ray:
Ei, vaan tv-yhtiöt tilaavat nykyisin elokuvista tahallaan 16:9 silvottuja versioita. Tuulipukukansalaisilla on tupiensa nurkissa uudet hienot 16:9 LED-töllöttimet, ja mikäli 2.35:1 leffan kuva ei täytäkään koko ruutua, niin soitetaan välittömästi äkäinen valituspuhelu töllövalmistajan ja/tai tv-yhtiön aspaan. Siirtyminen elokuvien 16:9 puristamiseen on tapahtunut 'kuluttajien toiveesta'. Myös Netflix tilaa esittämänsä elokuvat studioilta 16:9 suhteeseen rajattuina versioina. Miljoona paskakärpästä ei ole väärässä.
Vika siis on ihmisten asenteissa. Kuvan pitäisi täyttää se LED TV nurkasta nurkkaan ilman mitään mustia "palkkeja" riippumatta alkuperäisestä kuvasuhteesta. :hitme:
Ei niissä nyt enää aivan kaikissa pahoja vikoja ole. Ei tosin mitään ihmeellistäkään, verrattuna perinteisiin CFL valaistuihin LCD-ruutuihin. Aiemmat töllöt olivat esim. valovuotojen ja pilveilyn suhteen jopa parempia kuin nykyiset. Mutta siis tuo maininta oli kuitenkin lähinnä kritisoimaan giganttien yms kusetusmarkkinointia, jonka turvin tuollaisilla suunnilleen mitään tarkoittamattomilla kirjainyhdistelmillä myydään mitä sattuu tietämättömille kuluttajille. Riittää kunhan paketin kupeessa löytyy isolla fontilla sanat "SMART" ja "LED". Nuo samat tumpelojantuset ja -virtaset sitten itkevät sinne valmistajan aspaan, kun elokuvassa oli mustat palkit (kuten on aina ollutkin, mutta nyt uudella ruudulla se koetaankin 'viaksi'). Sitten pilataan koko muun väestön elokuvakokemus leikkaamalla elokuvista kolmasosa kuvainformaatiosta kokonaan pois, jotta tumpelojantunen olisi tyytyväinen.
Eiköhän vika ole idioottimaisesti suunnitelluissa systeemeissä, jotka jättävät ison osan näyttötilasta täysin, siis KOKONAAN, käyttämättä. Aivan käsittämätöntä hölmöilyä. Asiakkaat maksaa tyhjästä. Nuo leffathan ovat suttua joten mainio valinta. En käsitä valitusta ensinkään. Se informaatio joka tuotannosta tulee, on tekijätiimin aiheuttamaa eli eihän siinä asiakkaalla pitäisi olla sanomista. Jos taas ovat tehneet useamman version eli eivät ole osanneet päättää, ei se ole sekään asiakkaan vika puhumattakaan asenneongelmasta. Ja kerran normaalisti katsoo ruudun täydeltä ohjelmaa niin miksi tuollaisen tuotannollisen huolimattomuuden pitäisi antaa muuttaa katselukokemusta?