Kotiteatteri rivitaloasunnon ullakolle

Keskikaiutin täytyy sijoittaa kyljelleen, jotta akustinen keskipiste säilyy korvien korkeudella. Tämä on selvä juttu. Pääkaiuttimet puolestaan saisi sijoitettua pystyasennossa sopivalle korkeudelle asettamalla ne 50 cm korkeiden jalustojen päälle. Pystyasennuksessa näen kuitenkin sellaisen ongelman, että bassoelementti jäisi osittain valkokangasseinän rakenteiden taakse. Rakenteita olisi täten elementin edessä 15-20 cm, joista osa puuta ja osa ilmaa läpäisemätöntä velouria. Jos pääkaiuttimet taas asettaisi kyljelleen niin, että ne makaisivat toisesta päästä subbarin ja toisesta saman korkuisen kaiutinjalustan päällä, ne mahtuisivat kokonaisuudessaan akustisesti läpinäkyvän valkokankaan takana. Mitä mieltä olette, kannattaisiko pääkaiuttimet asentaa jalustojen päälle vai kyljelleen?

 

Meneekö tuolla paksuudella vielä 3 metriä? Tällä pituudella ei tarvitsisi tehdä ihan niin tarkkaa työtä.

 

Menee vaikka neljäkin, mutta ylimääräistä pituutta ei kannata jättää.

 

Ostappas nyt vaan ne räkkisarjat ja väh. 21 U:ta vetävä studioräkki niille eläkä köyhäile. Räkkisarjoilla on aito Genelecin jälleenmyyntiarvo ja käytössään ne ovat ikuiset. Kaavailemasi TSI-häröviritykset ovat vähän niinkuin vanerista tehdyn takaspoilerin kotiteatteriversio. TSI (Tee Se Itse väärin) -menenelmän käytöstä tulee tässäkohtaa lähes varmasti sanomista ja savukin saattaa tuprahtaa. Saamieni tietojen mukaan 3-tie Genelecin vahvistimen polttamisesta seuraa 14 vuoden turhautumistila (vitutus enormous super maximus) äänentoistoharrastukseen.


Esim 3x 7U:n vahvistimelle riittävä soma räkki:


http://www.thomann.de/fi/millenium_sr2024.htm

8- ja 4-napaiset speakon-liittimet Thomannilta mukaan tilaukseen, kaapelit voi tehdä itse siitä tavallisesta kaiutinkaapelista ja näistä speakon-liittimistä. Speakoneissa on puristusliitokset, ei tarvitse tehdä oikosulkua juottamalla.

http://www.thomann.de/fi/neutrik_nl4fc.htm

http://www.thomann.de/fi/neutrik_nl8fc.htm


Ilkka varmaan kertoo minkätyyppinen speakon-liitin näihin käy jos nuo eivät käy.

 

Ei tartte.
Tavalliset standardimallin riviliittimethän nuo näkyvät olevan sekä kaapissa että vahvistimessa. Ei niihin kovin helposti mitään oikareita saa aikaiseksi, siis kunhan jatkopalat tehdään samoilla liittimillä myöskin.

Tonni räkkiasennuksesta on isohko raha. Nuo räkit eivät myöskään tule mahtumaan tuonne screenin taakse mitenkään perin, joten jatkopiuhan mittaa pitäisi kasvattaa pahimmillaan naapurihuoneeseen saakka.. Vahvarit voinee tilankäytön ja rahansäästön nimissä kiinnittää tukevaan vaneriseen väliseinään alkuperäisistä kiinnitysrei'istään. Väliseinän sisällehän ei pääse kukaan ronkkimaan oikosia sen enempää kuin alkuperäisen kotelon sisällekään.

 

Kaiuttimen suuntaavuuden kannalta mietittynä, pystysijoitus antaa symmetrisen suuntaavuuden vaakatasossa. Tämä on aina toivottava ominaisuus. Vaakasijoitus aiheuttaa eron symmetriaan, koska tällöin DCW:n ympäristö vaakasuunnassa ei ole samanlainen. En kuitenkaan usko, että tämä ero on kuuntelukokemuksen kannalta merkittävä. Toinen seikka on bassoelementin paikan vaikutus.

Olisiko mahdollista testata (mitata ja kuunnella) kumpaakin sijoitusvaihtoehtoa väliaikaisin järjestelyin ja hankkia lopulliset jalustat vasta sen jälkeen?

 

Räkkisarjoja en aio ostaa, niiden hinnan vuoksi, enkä rupea laittamaan sisustusta uusiksi studioräkkien vuoksi. Kaiuttimissa ja vahvistimissa säilyy alkuperäiset kaapelit liittimineen. Tee-se-itse hommat liittyvät vain näiden väliin tuleviin kaapeleihin, joiden päissä on vastaavat liittimet. En ymmärrä, miksei vahvistimia voisi koteloida omatekoisiin yksinkertaisiin ilmankierron salliviin laatikoihin ja pultata niitä seiniin kiinni. Tässä jälkimmäisessä ongelmaa aiheutta hieman ahdas sijoituskohde, mutta uskon, että konstit löytyy.

 

Suuremmat raksahommat liittyvät vahvistimien asentamiseen. 3:n metrin kaapelit riittävät pääkaiuttimien kohdalla, vaikka minkälaisiin sijoituksiin, joten ne eivät aiheuta tässä ongelmaa. Kyljelleen sijoittamiseen minulta löytyy jo kaikki tarpeellinen ja pystysijoitusta varten voin hankkia väliaikaisjalustat. Siispä vastaus kysymykseesi on kyllä. Jätän valkokangasseinän auki saapumistasi varten niin voidaan vaikka aloittaa parhaan sijoituksen valinnalla. Sijoituksen valinnan jälkeen voin asettaa kankaan takaisin paikalleen lopullisia säätöjä varten. Ok?

 

Jaah, "vitosbemari" on siis saamassa mdf-takaspoilerin.

Sokeripala-häröasennus tässä paikassa on minusta virhe. Irtonaisia päätevahvistimia ei ole tavattu kiinnitellä väliseiniin/vessan laipioihin vaan omiin metallikoteloihinsa. Noh, ehkä se seinässäkin menee kunhan on koteloitu kunnolla (kuin olisi kiinni kaiuttimen takaseinässä) seinien välissä leijailevala pölyltä yms. jaskaantumiselta suojattuna.

Räkin olisi voinut tietenkin sijoittaa "konehuoneeseen" tai muitten laitteiden lähistölle jonnekin sopivalle hollille, ei kai kankaan takana ole muutakaan elektroniikkaa? 4 tai 6 neliöisellä olisi kärsinyt vetää aika pitkältäkin. Genelecin valmiista asennuskaapeleista löytyy pituuksia aina 20 metriin asti.

 

"Kuin olisi kiinni kaiuttimen takaseinässä" -ajatus minulla on taustalla, kun väsään kotelot. Tosin kauneuteen en nytkään kerkeä panostaa.

Pölyä vahvistimen ympärillä näyttää olevan vakionakin melko paljon, mutta täytyy yrittää kehittää joku keino pölyn estoon. Laitekaappiin olisin nämä toki halunnut, mutta siellä ei ole tilaa. Kyllä mielessäni kävi teatterin takaseinäkin, jossa on paljon tilaa upotukselle, mutta sijoituksessa on vetojen pituuden lisäksi muitakin ongelmia.

 

Tarkoitin lähinnä villanöyhtää, kipsipölyä ja sen sellaista kunnon raksashittiä mitä seinien välissä saattaa leijailla. Tavallista huonepölyähän vahvistimiin aina kertyy.

Kotelointi tiiviiksi siis seinän takaiseen suuntaan, huoneeseen päin se varmaan kannattaakin jättää vähän rakoselleen. Kunhan sinne ei mahdu työntämään sormia tms esineitä sisään. Katsoo mallia kaiuttimen takaseinässä kiinni olevasta vahvistimesta.



Meinaatkos muuten kaapelitkin vetää seinien sisällä vai menevätkö ne pintavetona seinäraosta vahvistimelle?


Kyllä minä edelleen olisin sinuna laittanut nämä kaunokaiset nätisti räkkiin...

 

Eikun siis hetkinen. Sinä oletkin tekemässä vahvistimille irtokotelot puusta? Ja niiden sijoitus vain jonnekin hollille sopivaan paikkaan, ei välttämättä seinän sisään. No käy kai se niinkin.

P.S. Minulla on ilmeisesti jokin fiksaatio esineitten ja asioitten seinään upottamisesta.

 

Kyllä. Puukotelot, jotka laitetaan seinään kiinni.

Jatkokaapelihomman ulkoistin tänään tamperelaiselle sähköliikkeelle (lupasivat, että ovat valmiina ennen Ilkan kyläilyä). Materiaaleina 4 mm2 kaapelia 100 metriä ja läjä uros- ja naarasriviliittimiä. Tilaukseen laitoin vielä toiveen juotoksien päälle tulevista kutistesukista, kun Ykskytä näin suositteli. Avaan viikonlopun aikana valkokangasseinän ja yritän kehitellä kaiuttimien sijoittelulle ratkaisun.

Toiveissa olisi, että kaiuttimia voisi upottaa akustiikkarakenteiden sisälle sen verran, että takaseinän heijastus nousisi korkeammalle taajuudelle. Tähän sisältyy kuitenkin joitain ongelmia/kysymyksiä/tarkastettavia asioita.
-Subbarin katosta muodostuu ensiheijastuspinta, jos kaiuttimien etulevyt ovat sen etuseinää taaempana (Ykskytä suositteli nostamaan kaiuttimia vähän ylemmäksi, jolloin subbarin yläpinnan voisi vaimentaa akustiikkalevyillä). Subbari on jo upotettu akustiikkalevyjen sisään sen verran kuin mahtuu, joten sitä ei voi siirtää kaiuttimien mukana taaksepäin, mikä olisi muuten ollut ilmeinen ratkaisu.
-Subbari muodostaa ensiheijastus pinnan myös kaiuttimille sivussa (voiko vaimennuslevyjä asentaa yhtään subbarin kylkiin, joissa sijaitsee reflesiporttien suuaukot?).
-Kun kaiutinta käännetään, niin tuleeko subbari tielle asti? (ei kai, mutta tarkastetaan tilanne)


Pystysijoitus onnistuisi kaikille kaiuttimille niin, että pääkaiuttimet olisivat nykyisten 80 cm korkeiden jalustojen päällä ja keskikaiutin subbarin päällä. Aiemmin akustinen keskipiste oli 104 sentin korkeudella. Tämä nostaisi akustista keskipistettä n. 30 cm 134 senttiin, joka on noin 30 cm korvien tasoa ylempänä. Etuna olisi se, ettei kaiuttimien edessä olisi esteitä ja se, että suuntaavuus pysyisi symmetrisenä vaakatasossa. Kaiuttimien suuntaaminen loivasti alaspäin toimisi eturiviin näin loivassa kulmassa varmaankin hyvin, mutta heikentäisi takarivin toistoa. Siitä ei ole itselläni mitään tietoa, kuinka muutos vaikuttaisi taajuusvasteeseen.

Päätöksiä, päätöksiä.


Edit.

Teatterin äänentoisto on suunniteltu, toiveeni mukaisesti, alunperin ns. kapteenin paikkaa varten. Juuri tällä hetkellä huomaan alkavani hiljalleen hyväksymään sen, ettei takarivin äänentoistolla ole yhtä suurta merkitystä. Takarivissä ei ole istumassa juuri koskaan sellaisia henkilöitä, jotka asettaisivat audiolle korkeita vaatimuksia. Kaikkien kaiuttimien sijoittamineen pystyyn tuntuu juuri tällä hetkellä luonnolliselta valinnalta. Merkittävimpänä etuna tässä valinnassa on se, että kotiteatterin jatkuvassa kehityskaaressa otettaisiin taas yksi askel lähemmäksi täydellisen AV-elämyksen mahdollisuutta ja vältettäisiin nuo edellä mainitut kompromissit. Tässä ratkaisussa hyvä kohdistuu vain pääpaikkaan, mutta mitä sitten?

 

Värkkäsin viikonloppuna vahvistimille uusia koteloita.


Ajatuksenani oli toistaa Genelecin toimivaa vahvistinkotelomallia.


Olipa miellyttävää rakennella terassilla näin talven jälkeen. Oli todella kiva puuhastella.
Taustalevy tuli K-Raudan valmiista 15 millisestä mäntylevystä ja laidat saman vahvuuksisesta mäntylaudasta.


Onneksi kaiuttimista pystyi ottamaan kumeilla joustavaksi tehdyt kiinnityssysteemit osaksi uusia koteloita.
Kiinnityssysteemi menossa paikoilleen.


Yksinkertaista, mutta toimivaa.


Lopputuloksesta tuli toimiva. Ulkonäöllä ei tässäkään kohtaa ole suurta merkitystä,
kun kotelot jäävät valkokankaan sivuilla olevien teatteriverhojen taakse piiloon. Siltikin. Musta väri miellyttää silmääni.
Vahvistimet ja kaiuttimet numeroin, jotta pystyn naittamaan vahvistin-kaiutin-parit keskenään myös urakan päätteeksi.
Vahvistimilla on koteloissani hieman enemmän tilaa hengittää kuin alkuperäisissä.

JÄLKEEN LISÄTTY KUVA:

 

Tyylikästä! :thumbsup:

 

Kiitos.

Nyt ´rakennusvuorossa´ ovat n. 90 cm korkuiset kaiutinjalustat. Hitsivehkeiden puutteessa joudun tyytymään sellaiseen ratkaisuun, joka ei itseäni tukevuuden ja jykevyyden puolesta täysin ennakkoon tyydytä, mutta joka toivottavasti kuitenkin osoittautuu riittäväksi. Käytän pohjana uusien kaiuttimien mukana tulleita Atacama SL300 jalustoja niin, että vaihdan putket metalliromua myyvästä kaupasta ostamiini. Putket kerkesin jo putsaamaan ja maalaamaan toiselta puolelta naamiovärillä, eli mustalla spraylla. Putkien sisälle tulevat kiinnikkeet jaluslevyihin liittämistä varten ovat työn alla.


Kyseessä on siis näiden jalustojen modaus.

 

Äsh. en saanut kuvia tallennettua.

 

Olipa viikonloppu.

Aika meni kuin siivillä. Kaiuttimien kanssa jumppaaminen ja kaikenkattava säätäminen oli todella mukavaa ja mielenkiintoista, kun mukana oli näin asiantunteva ja avulias tyyppi. Vaikka urakka oli melkoinen, niin se kannatti tehdä. Äänentoistossa otettiin taas melkoinen harppaus eteenpäin. Mittausten mukaan kehittämisen varaa jäi vielä, mutta minun on vaikea uskoa, että kokemus voisi tästä enää merkittävästi parantua. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, joten suuren suuri kiitos sinulle Ilkka!

 

Arttu saa itse laittaa käppyröitä esille, mutta tämä on pakko laittaa itse. Subbarin (kyllä, pelkän subbarin) taajuusvaste vain hieman DCX2496:lla siloiteltuna. :thumbsup: Monta subbaria olen kuullut, mutten vielä yhtään näin hyvää.

 

Subbarin vaste aiheutti mittaajissa epäuskoista naurua ja pään pyörittämistä. Hetken jo luultiin, että vaste olisi tuollainen ilman korjauksia, mutta tarkempi tutkailu kuitenkin paljasti jollain aiemmalla säätökerrallani tekemäni korjaukset. Ylemmät taajuudet suodatettuina vaste on seuraavanlainen.



Alla on viikonlopun lopputulos.