Kodin automaatioratkaisut

Joo, no sen kyllä tajusin, mutta kun sitä kaapelia ei saa enää oikein järkevästi ilman pintavetoa minnekään. Pitänee vain käyttää ohjauspaneelin erittäin epäkätevää kaksoispainallus-toimintoa... Ohjauspaneelille taisi tulla kyllä vähän moninapaisempi kaapeli, ehkä voisin hyödyntää sitä jos siinä on pari vapaata karvaa. Pitää tsekata.

 

Vihani väyläratkaisuja kohtaan ei laannu vieläkään. Pikemminkin päinvastoin.

Kävin pitkästä aikaa lukemasa blogiasi. Minullekin kun tuli sama runkorakenne kuin teille. Tosin en ole tuo toinen "Garrett" joka kommentoi sivuillasi.

Kirjoitit blogissasi IV-koneesta:

Tuo on siis koneen oma rutiini, eikä liity KNX:ään mitenkään.

Rele/PLC-ohjauksella tämäkin onnistuisi. Ja helposti. En tosin ole syventynyt Valloxin laitteisiin vaan puhun nyt Enervent-pohjaisista laitteista. Muuten, oletko miettinyt mitä haluamasi toiminto tekee kun lämpötila on pakkasella Minä olen.

Nyt tipuin kärryiltä. Siis ylempänä kerrot että sait KNX avulla ilmanvaihdon tehonsäädön toteutettua, mutta et tuloilman lämpötilan mukaan. Eikö tässä kappaleessa kerrotun mukaan homma toimi juuri lämpötilan mukaan? Ja mitä tekemistä tuolla valoisuusanturilla on tässä toiminnossa?

Minusta kaikissa lämmitysjärjestelmien ohjausautomatiikoiden oppaissa mainitaan että ulkoanturi laitetaan aina pohjoiseen ja varjoon. Kuten Hupenkin tapauksessa, kannattaisi lukea niitä manuaaleja. Jopa ennen kun ostaa itse laitteen.

Joka tapauksessa väitän, ettet saanut mitään lisäarvo KNX:stä IV-järjestelmääsi. En tiedä mitä väyläsovitin maksoi, mutta uskoisin että ainakin 400 euroa. Joka siis minusta oli hukkainvestointi.

 

Rakensin mökille automaatiojärjestelmän. Sen pääasiallinen tehtävä on vähentää lämmityksen tehoa lämmönpuolituksen avulla silloin kun mökillä ei ole ketään paikalla. Lämmönpuolitus vaikuttaa lattialämmitysjärjestelmän ja ilma-vesilämpöpumpun menoveden lämpötilaan. Mökin lämpötila on mahdollista nostaa etukäteen tekstiviestillä esimerkiksi päivää aikaisemmin. Mökiltä poistuttaessa käyttövesi katkaistaan magneettiventtiilin avulla. Kotona/poissa toimintoa ohjataan rfid-avaimenperällä ulko-oven vieressä sijaitsevalla lukupäätteellä. Myöhemmin myös varaston ja saunan hälytys- ja mittaustiedot kytketään väylän avulla samaan järjestelmään. Autonlämmityspistorasioita ohjataan aikaohjelmalla tai käsin elektronisella ajastimella.

Toinen tehtävä on välittää tekstiviesteillä hälytystiedot liiketunnistimilta, ovikytkimiltä ja palovaroittimilta sekä järjestelmien koontihälytykset. Ulkovaloja ohjataan joko automaattisesti valoisuuden mukaan, pulssikytkimillä tai tekstiviesteillä. Ulkovaloihin on ohjelmoitu myös saattovalotoiminto.

Mukava lisä on mittaavien antureiden historiatiedot. Eli jälkikäteen voi tarkkailla esimerkiksi huonelämpötiloja tai hiilidioksidipitoisuutta, ulkoilman kosteutta tai meriveden lämpötilaa. Ainakaan vielä emme ole kytkeneet ilmanvaihtokonetta automaation ohjaukseen. Ohjausjärjestelmää on mahdollista ohjata nettiselaimella w-lanin avulla esimerkiksi I-padilla,tietokoneella tai paikallisella kosketusnäytöllä. Etäkäytön madollistavalle 3G modeemille ei ole vielä nähty mitään tarvetta. Mitään erityisen monimutkaista järjestelmään ei ole ohjelmoitu vaan kaikessa on painotettu järjestelmän helppokäyttöisyyttä.

 

IV-koneen toiminto tuo tosiaan on. Ja pakkasilla tuo toiminto ei ole käytössä. Koneessa on automaattinen ns. kesäpelti toiminto, joka tekee juuri tämän. Käytännössä tuolla on asetuksissa yksi lämpötila-arvo, ja jos jälkilämmitys on pois päältä, ulkolämpötila korkeampi kuin asetus ja pienempi kuin poistoilma, niin silloin LTO ohitetaan. Eli siis kesällä: jos tulo>poisto=LTO käytössä, jos tulo<poisto&&tulo>asetus=LTO ohitetaan.

IV-koneesta ei tosiaan ole toimintoa mikä säätäisi tehoa ulkolämpötilan mukaan. Ja minulla ei myöskään ole KNX-väylässä kiinni sellaista älykästä laitetta, joka osaisi seurata tiettyä lämpötila-arvoa, ja tehdä jotain sen tiedon perusteella. Eli vaikka IV-kone lähettääkin lämpötila-arvojaan väylään, en pysty rakentamaan tällaista logiikkaa niiden varaan. Mutta, minulla on väylässä kiinni Berkerin Valoisuus+lämpötila-anturi joka auttoi tässä. Tuo laite ei siis ole pelkkä mittari joka lähettää arvoja väylään, vaan siinä on omaa älyä mukana. Tähän laitteesseen on käytännössä ohjelmoitu esim. ulkovalojen ohjaus: Kun valoisuus arvo alittaa halutun, sytytetään valot päälle, ja kun arvo ylittyy sammutetaan ne. Mukana myös lukko jolla voi pistää valot kuitenkin pois riippumatta valoisuudesta, ja itse olen säätänyt niin, että valot ovat automaattisesti pois päältä 23-06. Samaan tapaan tuo osaa toimia lämpötilan suhteen. Ja laitteessa on onneksi sellainen toiminto, että se osaa on/off viestien lisäksi lähettää haluttuun osoitteeseen value-tyyppisiä viestejä, eli säätöarvoja. Ja sen varaan tämä on rakennettu: Kun laitteen mittaama lämpötila alittaa asetetun, lähettää se IV-koneelle viestin mennä kovemmalle. Ja kun lämpötila nousee, käskee se IV-konetta pienentää tehoa. Ja lukko on tässä tapauksessa säädetty niin, että pystyn talon ohjauskeskuksesta (kosketusnäyttö) pistämään tuon kesätilan lukon halutessani päälle tai pois. Tahtoo sanoa, että voin pistää "viilennyksen" pois jos siltä tuntuu, esim. nyt helteiden loputtua IV-kone on taas normaalissa kotona/poissa/yö/päivä ohjauksessa.

Valoisuus/lämpötilamittari oli pakko laittaa tuonne, koska katu- ja pihavalot olisivat todennäköisesti muuten sotkeneet sen. Talomme pohjoispuolella on katu, ja kunnan puolesta aika tehokas valaistus kun katulamppu paistaa suoraan pihallemme. Itäpuolella naapurin pihavalot, ja lännessä toinen katu. Etelässä on vain metsää

Kyllä minä olen mielestäni saannut lisäarvoa tuosta IV-koneen väyläohjauksesta. Jo pelkästään se, että kaikki talon toiminnot ovat yhden ohjauskeskuksen takana on mukava asia. Ja nuo tilanneohjaukset eivät olisi mahdollisia (samoilla painikkeilla siis) ilman väyläohjausta. Nyt on helppoa kun lähtee kotoa niin painaa yhtä nappia, ja samalla sammuu valot ja sähköt talosta ja IV-kone menee minimiin. Ja kotiin tullessa taas kotona painike palauttaa tehot. Ja vastaavasti yö/päivä napit makuuhuoneen vieressä. Ja väitän, että mikään IV-kone ei tarjoa yhtä hienoa näkymää sen toimintoihin kuin mitä minulla on

 

Täysin automaattinen toiminto ei kuitenkaan ole. Vaatii kesäisin jälkilämmitys-asetuksen poiskytkennän ja lämpötilan uudellenasetuksen talvelle sopivasta (<17) kesään sopivaksi (>22) arvoksi. Tietysti jos koneen hyötysuhde on hyvä, eikä jälkilämmitystarvetta ole talvisin, niin silloin toiminta on automaattista.

En tunne KNX:ää syvällisesti, mutta eikö omaa koodia pysty todellakaan hyödyntämään järjestelmässä mitenkään? Siis tyyliin (pseudona) kun laitteen x tila on 1, muuta laitte Y tilaan 0?

Kertomasi perusteella oman koodin käyttö olisi siis mahdollista. Vai vaatiko se aina toimilaitteelta älyä? Eli käsky tulee laitteelta laitteelle?

Ok. Sittenhän tuo on ymmärrettävää. Kuten myös se, miksei lämpötila- ja valoisuusanturia kannata laittaa samoihin kuoriin.

Kyllä. Mutta millä hinnalla. Jos LTO-kone yksinään maksaa jo n. 2800 euroa, EIB-sovitin 650 euroa ja valoisuus/lämpötila-anturi 230 euroa (hinnat verkkokaupoista), niin olen yhä enemmän sitä mieltä että toiminnallisuus ei vastaa kustannuksia lainkaan.

Onko muuten talon päälämmönlähde liitetty väylään?

Luin mielenkiinnosta vielä lisää blogiasi, kuin piru raamattua...

Siis kallis väyläsovitin, eikä edes takkakytkintä saa sitä kautta käskytettyä?

Tutkippa vielä Valloxin sovitinta tarkemmin. Objekti 29.

Palataan tähän joskus myöhemmin.

 

Äkkiseltään mieleen tulevia toimintoja mitä voisi rakentaa tuohon lisäksi:

-Magneettiventtiili päävesijohtoon, kotona/poissa-kytkin sulkee venttiilin kun lähtee
-Esim. astianpesukoneen vuotohälytys, kosteusnauhaa astianpesukoneen alle ja hälytys tekstiviestillä, jos kosteutta havaitaan
-Paloilmaisimet voisi liittää, jotta hälytykset tulisivat kännykkään
-Jos talossa on liiketunnistimia valaistuksia varten, näitä voisi käyttää ns. halpana rikkarina kotona/poissa-kytkimen kanssa. Edelleen hälytykset kännykkään


Tosin en tiedä mihin KNX pystyy, mutta ainakin vapaasti ohjelmoitavalla logiikalla tällainen onnistuu muutamalla koodirivillä.

Tuosta IV-koneen ohjauksesta. Miksi suurentaa ilmanvaihtoa kun ulkoilmanlämpötila laskee alle määrätyn asetuksen? Yleensähän tehdään pakkaspudotuksia, jolloin ilmanvaihdon tehoa tiputetaan kun pakkanen kiristyy.

 

Totta tuo. Jälkilämmitystä kyllä tarvitaan, varsinkin kun ilmanvaihto on yläkerran pääasiallinen lämmitystapa.

Tämä on taas yksi niitä asioita mihin olisi pitänyt ehtiä perehtyä paremmin suunnitteluvaiheessa. Ainakin nuo Berkerin vehkeet ovat loppupeleissä aika "tyhmiä". Mitään omaa koodia niihin ei saa tungettua, ja monessa paikassa tuli rajoitukset vastaan kun esim. tuolla meidän hienolla (ja kalliilla) kosketusnäytöllä jossa piti olla paljon toimintoja ja älyä ei sitten pystynytkään ihan kaikkea tekemään. Kuten tämä säätö. Todella paljon siis sai tehtyä, mutta koodari olisi halunnut enemmän.

Kun osaa vääntää koodia aika monella kielellä, niin olisi pitänyt hankkia tuohon joku tabletti-PC ja siihen sopivat softapalikat millä olisi päässyt juttelmaan suoraan KNX-väylään LANin yli ja tehdä kaikki itse... Voi olla, että muilla KNX-laitevalmistajilla olisi ollut fiksumpia vehkeitä tarjolla, mutta en osannut etsiä silloin kun olisi vielä ollut mahdollista valita. Ja toisaalta ei osannut tietää mitä kaikkea olisi tarvittu.

KNX-väylä on kuitenkin vaan kela johtoa mikä menee laitteelta toiselle ja se äly on niissä laitteissa mitkä siinä ovat kiinni. Sähkökeskuksessa on laatikot missä esim. valaisimet on kiinni ja kun väylässä menee viesti joka sanoo että "valo 1 päälle", niin valo 1 syttyy päälle. Ja se viesti tulee painikkeelta, jossa on oma ohjelma mikä tietää millaista viestiä pitää väylään lähettää kun joku painaa nappia. Vastaavasti tuo kosketusnäyttö kuuntele väylässä menevää liikennettä ja näyttää sen perusteella tietoja (esim. mitä IV-kone sinne lähettää), ja se osaa lähettää väylään viestejä jotka sitten kohdelaite nappaa ja osaa tehdä jotain. Ja jokainen laite osaa tehdä vain juuri sen mitä sen laitteen ohjelman koodannut saksalainen insinööri on viitsinyt siihen ohjelmoida

Mutta jos on "tavallinen" ihminen joka ei halua konepellin alle katsella niin saahan tuon kaiken toimimaan kun joku osaava kaveri virittää homman kuntoon. Nörtti haluaisi vaan sinne konepellin alle sen oman purkin mihin saisi omaa koodia pyörimään :hitme:

Nuo KNX-komponentit ovat kyllä pirun kalliita, se on totta...

Ei ole. En ehtinyt ajatella tätä riittävästi, ja se vähä mitä ehdin myyjiltä kysellä, niin ei löytynyt sellaista IVLP:tä minkä olisi saanut väylään suoraan kiinni.

Hyvä hyvä

Tuo Valloxin kone oli monella tapaa pettymus. Ja tuosta EIB/KNX-muuntimesta olisi varmaan pitänyt reklamoida kun se oli todellisuudessa aika heikko esitys. Tuo mainitsemasi objekti kertoo onko takkatila päällä vai ei, mutta sen kautta sitä ei saa päälle. Kävin tästä keskustelua Valloxin kanssa aikoinaan, ja kun riittävästi valitin siitä että pitää tehdä releviritys mikä sekin maksoi rahaa, niin sain sieltä korvauksena muutaman laatikon vaihtosuodattimia minkä ovh oli vähän yli sen mitä sähkärin lasku tuosta.

Mutta vaikka tämä kaikki maksoi paljon, niin on sillä rahalla saanut ihan mukavia asioita aikaiseksi mitä ei perinteisellä sähköistyksellä olisi tehty, ja ainakin järjestelmä on muunneltavissa ja laajennettavissa suht helposti. Esimerkiksi heti ensimmäisenä syksynä todettiin vaimon kanssa, että alunperin tosi tarkkaan mietityt valaisinpainikkeiden asettelut eivät olleet toimivat vaan aina painoi vääriä painikkeita. Vaihdoin sitten muutamat painikkeet ristiin ja muutenkin säädin noita juttuja aika paljon ensimmäisen puolen vuoden aikana kun alkoi asumisen kautta huomata asioita mitä ei suunnittelupöydällä tullut mieleen...

 

Kesällä siksi, että jos esim. lämpötila on sisällä 26 ja illan mittaan laskee ulkona alle sen, saadaan sisätilat jäähdytettyä. Kun virtausta kasvatetaan, tilat jäähtyvät nopeammin. Jos sisätilat ovat massiivirakenteisia, saadaan viileyttä vieläpä varattua seuraavaa päivää varten.

Talvella taas virtausta ei kannata erikseen kasvattaa, mutta ei myöskään juuri laskeakkaan. Jos kosteus (jota on pakkasella aina enemmän sisätiloissa) ei poistu riittävän tehokkaasti, saataa LTO-kone jäätyä. Tällöin joudutaan sulattelemaan kennoa. Laitteesta riippuen, tämä joko:

A. Tuhlaa ostoenergiaa
B. Heikentää sisäilman laatua

 

Tämä oli minulle uusi tieto. Oletin että jossain on serveri/keskusyksikkö jossa on mahdollisuus ohjata päätelaitteita KNX-softan tai oman koodin avulla. Aika masentavaa.

Tästä syystä minäkin aloin kallistua 1-wireen ja Linux-serveriin. Unixin shell-skripteillä on tullut aikoinaan toteutettua aika monimutkaisiakin juttuja. Ja sielä ne pyörivät varmaan vieläkin. Vakaasti. Eräässä yrityksessä, joka kuuluu puolustusvoimien varmuusvarastoiviin kumppaneihin :thumbsup:

On ne jos nyt alkaa vaikka vertamaan 1-wireen ja tuollaiseen -suhteellisen vakaaseen- ARM9-pohjaiseen Linux-servoon. Näillä voi sitten tehdä kaiken saman mitä KNX:lläkin. Ja vähän enemmänkin.

Ok. Harmi. Käsitin että tila olisi ollut aseteltavissa.

Luin tuon blogistasi. Siitä voin antaa pisteet KNX:lle.

 

Puolikkaan kesän kokemuksien mukaan tuolla puhallinnopeuden kasvattamisella ei juurikaan saavuta hyötyä, jollei ulkolämpötila sitten laske yöllä huomattavasti sisälämpötilaa alemmaksi. Tämä siis yksikerroksisessa omakotitalossa, jossa putket kulkevat välikatolla. Toki putkista on vielä pienet pätkät eristämättä viileämpiä ilmoja odotellessa. Tarkoitus oli siis sanoa, että päivän auringonpaisteen lämmittämä välikatto on vielä pitkään yölläkin paljon ulkolämpötilaa lämpimämpi ja osa tuosta lämmöstä siirtyy väkisinkin iv-putkiin.

 

Oma projekti on sen verran hektisessä vaiheessa, etten ole tänne paljoa ehtinyt KNX:stä kirjoitella. Opiskeltua on tullut kuitenkin varsin ahkerasti ja viimeisissä kirjoituksissa on syntynyt kyllä kohtuuttoman huono kuva KNX:n mahdollisuuksista. Kyseessä on kuitenkin ainoa (tietenkin imho) kunnollinen standardi kotiautomaatioon, joten olisihan se nyt ihme, jossei myös sille pystyisi harrastajat rakentamaan vaikka mitä.

Alla muutamia linkkejä aiheeseen, joilla pääsee vauhtiin. Kannattaa mennä knx.org:n linkkilista läpi, sen kautta näihinkin pääsee käsiksi.
http://ask.aboutknx.com/questions/337/favorite-time-and-logic-modules
http://www.enertex.de/e-eibpc.html
http://linknx.sourceforge.net/
http://genohm.eu/index.php?option=com_content&view=article&id=59&Itemid=50

KNX:n suhteen on mielestäni kaksi vaihtoehtoa (hivenen kärjistäen ):
1. Rahaa on niin paljon ettei pöntölle taivu. Ostaa kaiken valmiiksi suunniteltuna, asennettuna ja konfattuna. Samalta valmistajalta kaikki hilut kosketusnäyttöineen, servereineen ja softineen.
2. Ei ole lottovoittaja. Perehtyy aiheeseen syvällisesti, suunnittelee kaiken itse, vetää piuhat itse, tilaa knx-komponentit Saksasta, käyttää sähkäriä vain kytkentöihin, ohjelmoi ETS:llä kaiken itse ja integroi KNX:n automaatiosoftaan (kosketusnäytöt, LVI-liitännät jne.) esim. Cinemar Mainlobby, Charmed Quark tai Homeseer.

 

Tarkoitin lähinnä pakkasia. Mutta yötuulestusohjelmaahan ei kannata rakentaa niin, että verrataan tuloilman lämpötilaa asetusarvoon vaan verrataan huone(poisto)ilman lämpötilaa ulkolämpötilaan. Jos erotus on riittävä, tällöin suurennetaan tuloilmakoneen tehoa. Toki lto pitää ohittaa ja estää jälkilämmitys.

Ilmanvaihtokoneen teholla ei ole merkitystä lton jäätymiseen. Ainoastaan poistoilman kosteudella, lton hyötysuhteella sekä tulo- ja poistoilmamäärän suhteella ja käyntiajalla on vaikutusta asiaan.

Mutta kyllä, talvella ei todellakaan kannata pöyrittää konetta muuten vaan suurella teholla jos joudutaan käyttämään jälkilämmitystä.

 

Enervent on eri mieltä:

http://www.enervent.fi/news.asp?menuid=40000&langid=1&countryid=100&id=31

Netistä löytyy myös paljon kokemuksia siitä että pyöriväkennoiset jäätyy talvella jos ilmanvaihto pienellä ja kosteutta paljon.

 

Oman kämpän laajennuslupahakemus olisi vahvasti menossa läpi ja laajennuksen myötä olisi tarkoitus miettiä kämpän ilmanvaihto kuntoon. Nyt painovoimainen olisi tarkoitus vaihtaa koneelliseen poisto- ja tuloilmaan sekä ottaa mukaan jäähdytystä.

Automaatio nimenomaan automaattisena kiinnostaisi, ilmanvaihdon säätäminen kännykällä ei niinkään.

Laajennus rakennetaan niin että talon pohjoinen julkisivu siirtyy 3m, joten uudet kanavat saa suht helposti sekä ala- että yläkertaa ainakin uuden laajennusosan kohdalta. Vanhaan osaan yläkerrassa on helppo viedä yläpohjasta, sen sijaan alakerta on vanhan osan puolelta pikkusen arvoitus. Ainakin poistoilmassa voisi hyödyntää vanhoja muurattuja kanavia jotka vaan voisi putkittaa uudestaan ja liittää uuteen järjestelmään yläpohjassa.

Mikä olisi hyvä paikka aloittaa infon etsiminen tästä iv alueesta? Tuntuu olevan pikkusen kryptinen ala, jossa uskomukset elävät vahvassa ja puolueettoman / tarkan infon löytäminen pikkusen hankalaa....

 

Rakennusmääräyskokoelman IV-osa kannattanee kahlata läpi
http://www.finlex.fi/pdf/normit/1921-D2s.pdf

Tuossa pari asiapitoista artikkelia ilmanvaihdosta.
http://www.rakennaoikein.fi/fi/category/2/4/55

Sisäilmayhdistyksen sivuilta löytyy myös perustietoa:
http://www.sisailmayhdistys.fi

 

Itse ratkaisuista löytyy valmistajien esitteistä ja tuotteiden käyttöohjeista ihan kohtuullisen hyvin tietoa ominaisuuksista. Alla linkkejä Enerventin materiaalipankkiin ja siellä EDA-automaatioon:
http://www.enervent.fi/documents.asp?menuid=30100&langid=1&countryid=100
http://www.enervent.fi/data/fi/brochures/enervent_tekniikka_finsk.pdf
http://www.enervent.fi/data/fi/brochures/EDA_fi.pdf
http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/EDA_2011_1_fi.pdf

Kun puhutaan ilmanvaihdon automatisoinnista, niin erilaisia haluttuja ominaisuuksia voivat olla:
- Takkakytkin
- Liesituuletin-tunnistin
- Keskuspölynimuri-tunnistin
- CO2-antureihin perustuva tehonsäätö
- Kosteusantureihin perustuva tehonsäätö
- Kotona/Poissa/Pitkään poissa asetukseen perustuva tehonsäätö
- Ulko- ja sisälämpötilaan perustuva tehon ja talteenoton säätö: jäähdytyksen talteenotto, kesäyöjäähdytys, tehorajoitin kovilla pakkasilla
- Kalenteriin ja kellonaikaan perustuva tehonsäätö
- IV-laitteen integrointi muuhun taloautomaatioon (ohjaus automaattisesti tai manuaalisesti erilaisilla käyttöliittymillä)

Itse en suosittele jäähdytystä ilmanvaihdon kautta, jos vain jokin muu vaihtoehto (ILP, puhallinkonvektorit) on käytettävissä. Omakohtaista kokemusta ei ole mutta varsin monituisten luettujen kirjoitusten perusteella kunnollisen jäähdytystehon saavuttaminen edellyttää ilmanvaihdon pyörittämistä isoilla tehoilla. Panostaisin ennemmin hyvään talteenottoon ja automatiikkaan.

 

Jep. Itse kanssa haaveilin tuosta jäähdytyksestä ilmanvaihdon kautta, mutta homma kariutui siihen, että pelkästään tuloilmakanavien eristäminen olisi tuonut lisäkustannuksia tuhansia euroja. Lisäksi kanavakokoja olisi pitänyt suurentaa, koska jäähdytyksen vaatima ilmavirta pitää pienemmissä kanavissa kovaa puhinaa.

Kanavakokojen suurennus -> lisää eristettä -> hormikokojen suurennus -> iv-koneen vaihto -> iv-suunnitelu uudelleen -> shitload of cash

Lopulta jäähdytystehokin olisi riittänyt vain parin asteen pudotukseen, joten homma jäi.

Ilmanvaihdon kautta jäähdytys olisi jakanut jäähdytyksen koko taloon, eikä mua oikeestaan nappaa maksaa siitä että kesähelteillä jäähdytetään saunaa ym turhia tiloja.

Jos sen jäähdytyksen todella haluaa iv:n kautta je hoitaa se fiksusti, niin se pitäis huomioida heti alkuperäisissä suunnitelmissa ja varata hommaan heti kättelyssä aika monta tonnia ylimääräistä.

Sillä summalla mikä meillä olisi mennyt tuohon iv:n lisävarustamiseen, olisi saanut aika monta laadukasta ilmalämpöpumppua valmiiksi asennettuna ja näin moninkertaisesti jäähdytystehoa.

 

Tämähän johtuu siitä, kun ilmanvaihto on pienellä, huone(poisto)ilman suhteellinen kosteus kasvaa esim. suihkussa/saunottaessa, jolloin LTO huurtuu helpommin. Välillisesti siis ilmanvaihtokoneen teho vaikuttaa LTOn huurtumiseen, mutta syy huurtumiseen ei ole koneen teho, vaan poistoilman kosteuden lisääntyminen.

Mutta saunottaessa/suihkussa käydessä ilmanvaihtoa tulisikin tehostaa. Tällöinhän puhutaan tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta, jota rakentamismääräyskokoelma D2:ssa myös suositaan.

 

Itsekin luin kaikenlaisia tarinoita netistä koskien tuota viilennystä ilmanvaihdon kautta mutta oman putkarin juteltua päätin kokeilla sitä. Väitti ettei lisäeristystä tarvita jos tulevan ilman kylmyyttä rajoitetaan koneessa. Tuo parin asteen viilennys olisi ainakin nykyisessä kämpässä riittänyt heinäkuussa.

 

Tämä säätötapa toteutuu huonosti omakotitalossa. Anturia ei voida asentaa pelkästään IV-koneelle poistokanavaan, koska tällöin mittaustulos kuvastaa keskiarvoa koko talosta. Näin ollen anturit joudutaan asentamaan oleskelutiloihin, jolloin hinta kasvaa antureiden määrän johdosta. Ja normaalioloissa, kun esim. olohuoneessa oleskelee 1-4 ihmistä, ei hiilidioksidipitoisuus nouse kovin korkeaksi. Säätötavasta täyden hyödyn saa siis esim. kutsuilla, jolloin ihmismäärä kasvaa normaalista poiketen.

Tosin jos tällaisia järjestää kerran kaksi vuodessa, ei ehkä kannata investoida Co2-antureihin, jotka kuitenkin maksavat 300?&#8364;/kpl

Äkkiseltään laskettuna, jos omakotitalon ilmanvaihto on 200l/s ja tuloilma jäähdytetään esim. 17 asteeseen 25:stä, (kuvitellen, että kanavat eivät vielä kondensoisi) saadaan jäähdytystehoa noin 2kW. Tällä ei vielä jäähdytetä omakotitaloa. Ilmamäärää olisi lisättävä huomattavasti, jotta jäähdytystehoa saataisiin kasvatettua.

Jos lämmitysmuotona on lämpöpumppu, on mahdollisuus saada paljon suurempi jäähdytysteho aikaiseksi puhallinkonvektorilla käyttäen nestepiiriä hyväksi.