Saksa tuntui kyllä erittäin takapajulalta, kun siellä olin tänä vuonna vaihdossa. On ihan ok, että jengi käyttää käteistä, mutta kun monissa paikoissa se oli ainoa mahdollinen maksutapa. Saksasta tulee itselleni ensimmäisenä mieleen tehokkuus ja edistyneisyys teknologisessa mielessä, mutta vähän mielikuva muuttui reissun aikana.
Oma käyttösuhteeni sähköisen maksun ja käteisen välillä lienee 80-20. Jostain syystä olen edelleen kokenut tarpeelliseksi pitää tilanteessa kuin tilanteessa käteistä mukana. Lienee varmaan peruja siitä, kun äiti aina huolehti siitä, että jos maksupäätteissä/pankeissa on häiriö, niin pitää olla varakäteistä. Toisaalta, en muista muutaman vuoden sisään yhtäkään tilannetta, jossa pelkkä käteinen olisi ollut ainoa maksuvaihtoehto. Tosin se pitää sanoa näin yökerhoissa ja festareilla edelleen toisinaan käyvänä, että käteinen voi nopeuttaa huomattavasti etenemistä tilanteissa, joissa esimerkiksi maksupäätteitä on myyjiin nähden rajallisesti. Esimerkiksi festareilla on yleensä arkea se, että joku bändi jää väliin tai kaverit menee hukkaan, kun ensin joudut jonottamaan juomaa sen 10-30 minuuttia ja sitten vielä myyjää, joka odottaa, että viereinen maksupääte vapautuisi. Olen kyllä vuosi vuodelta alkanut kyseenalaistamaan sitä, miksi koen tarvitsevani käteistä mukaani. Ostin tässä hiljattain uuden korttilompakon ja kyllä minulle oli tärkeää paitsi se, että siihen saa seteleitä, niin myöskin se, että mukana on integroitu pieni tasku muutamalle kolikolle.
Tasan kerran on meinannut tulla suru puseroon ilman käteistä - työmatkalla kun kortin magneettijuova vioittui (aika ennen sirukortteja). Onneksi oli pankki auki josta hain käteistä. Ja nykyään on kortti tai kaksi varalla. Muuten käteistä tarvitsen lähinnä urheilutilaisuuksien buffeteissa. Saisivat nekin jo siirtyä MobilePay aikaan, se on ollut vallan erinomainen mm. käytetyn tavaran kaupassa ja kaverien kesken rahaa siirtäessä.
Kortilla mennään, joskus lompsasta löytyy seteleitä ja kolikoita. Toi käteisen poistuminen kyllä parantaisi myymälätyöntekijöiden turvallisuutta ja vähentäisi välistävetämistä.
^ Ja lisäksi käteisen rahan käsittelystä tulee melkoisesti kuluja myymälälle, kun koko ketju huomioidaan.
Kun ei kanna enää käteistä, niin voi heittää kerjäläisillekin hyvillä mielin, että eip oo mittään, ei edes hiluja. No kohta ne varmaan alkaa vaatimaan, että eikö voitais käydä tomaatilla my friend.
Hyvin pienet verrattuna korttimaksamisesta aiheutuviin kuluihin, jotka viime kädessä maksaa toki asiakas. Pohjoismaalaiset on aivopesty hienosti uskomaan korttimaksamisen ihanuuteen, jossa suurimpia voittajia ovat pankit ja korttiyhtiöt, jotka vetävät taskuunsa siivun jokaisesta maksutapahtumasta. Saksalaiset ovat tarkkoja rahoistaan, siksi useassa paikassa käy vain käteinen. Tämä hyödyttää sekä kuluttajaa että yrittäjää.
No luulisi että se haittaa yrittäjää ja kuluttajaa jos jotain maksutapoja ei ole tarjolla. Ainoa hyöty on marginaalisesti alempi tuotteen tai palvelun hinta. Pelkkä käteisen nostaminen on jo ainakin Suomessa kuluttajalle vaivalloista. Paljonkohan keskivertosaksalaisella on käteistä lompakossa?
Saksa on kohtuullisen vanhoillinen ja tietenkin iso maa, kun vertaa tällaiseen notkeaan pieneen kansakuntaan. Saksalaisiin tuntuu olevan myös sisäänrakennettu tietynlainen piheys, olisiko sitäkin kuviossa niin kuin ketjussakin kirjoitettu. Toisaalta suomalaisetkin saa liikkeelle ilmaiset muoviämpärit, ettei sekään selitä kaikkea. Ehkä näkisinkin saksalaiset toisaalta rationaalisempina piheinä kuin suomalaiset. Joka tapauksessa vahva matkailuvinkkini Saksaan on ottaa käteistä mukaan ja opetella muutama sana turistisaksaa. Käteinen on todellakin kingi Saksassa ja Apple Pay -miehet ovat lirissä heti kättelyssä. Ruotsi on edelläkävijä käteisen poistamisessa käytöstä. Meillähän matkitaan suurin osa asioista Ruotsista (ja pankit sekä muutenkin talouselämä suurelta osin samoja), joten odotettavissa meilläkin pienellä viipeellä. Olen itsekin nyt Suomessa ohikulkiessani huomannut ravintolan tiedottavan, ettei heillä voi maksaa enää käteisellä. Käänne on ollut lopulta aika nopea. 20 vuotta sitten muovikortteja oli aika harvalla ja niiden saaminen saattoi olla tiukan seulan takana. Useimmiten jos oli, niin luottokortteja. Suurin osa jopa vierasti muovikortteja, osa edelleenkin. Nyt taas itsekin jo tottunut niin maksamaan kortilla, etten edes enää kanna käteistä mukana. Kun oma elämä ei ole enää viriilin aktiivista, niin ei tarvitse varautua enää esim. narikkamaksuihinkaan kolikoilla. Satunnainen pysäköintikin onnistuu ainakin pääkaupungissa nykyään automaateissa korttia vingauttamalla. Toisaalta olen yhtä näreissäni kuin kuka tahansa muukin siitä, että samalla yksityisyys kapenee ja kaikki menee suodattimien läpi kätevästi isoveljen näkökulmasta. En itse ole maksanut tai tehnyt mitään ns. pimeänä, mutta asia ärsyttää periaatteellisella tasolla. Rahanpesudirektiivi on niin tiukka, että hermo meinaa revetä nykyään jo pankkitiliä avatessakin, kun tingataan mitä tuloja ja miten paljon ja keneltä tilille tulee ja mihin rahoja käytetään. Sama tinkaus, jos veisi käteistä rahaa verrattain pienen summankin pankkiin. Yksilönvapaus ja -oikeudet on viety aika kapealle nyky-yhteiskunnassa. Dystooppinen kehitys on ollut lopulta aika huomaamatonta ja äänetöntä, voidaan vain jälkikäteen todeta olevamme yhteiskuntien ja korporaatioiden pelinappuloita, ja ote sen kuin kiristyy.
Sen verran sait kaivelemaan muistini syövereitä että kyllähän pankkikortin sai täysikäinen heti halutessaan jo yli 30v sitten ilman "minkäänlaista" seulomista, luottokortti oli varmaan eri asia tuohon aikaan. Pyrin pitämään muutaman kympin käteistä mukana ihan varmuuden vuoksi mutta kyllähän käytännössä ihan kaikki hoituu ja on hoitunut muovilla jo todella pitkään ainakin kotimaassa...
Ei saanut pankkikorttia ilman "seulomista". Pelkän automaattikortin sai jolla pystyi vaan nostamaan rahaa, mutta pankkikorttiin piti olla työpaikka tai tietty määrä opintoja suoritettuna niin jostain pankista saattoi sen saada.
Ei, vaan luottokortin. Pankkikortin, siis maksukortin sai, jos oli ylipäätään mitään säännöllisiä tuloja 1997. Tuohon riitti vaikka 2. asteen opintojen opintotuki. Kyse oli siitä, että mitään katevarauksia tai varmistuksia ei ollut ja kortti oli mahdollista "höylätä yli". Luottokortin sai ainakin 2004 myös opiskelija, kun tutkinnosta oli (ulkomuistista) 1/3-1/2 kasassa opintoviikoissa mitaten.
30 vuotta sitten elettiin vuotta 1988. Minä muistan kyllä ihan eri lailla. Automaattikortin sai, pankkikorttia varten piti läpäistä seula, ja toki piti olla tuloja tai opiskella, koska raha lähti tililtä vasta muutaman päivän viiveellä. Luottokortteissa oli niin isot vuosimaksut, niin niitä ei niin paljon ollut. Eikä ne ihan joka paikassa käynytkään, verrattuna suomalaiseen pankkikorttiin.
Itse sain Dinersin (jolla ei oikeastaan mitään tehnyt, sitähän ollaan nyt kuoppaamassa) inssiliiton sopimuksien kautta -93. T: Vesku
Tänään juuri maksoin yhden jutun korjauksen himaan pimeänä käteisellä. Hinta oli OK kun en tarvinnut kuittia. Toinen hyvä maksutapa pikkuisista hommista on eurokossu tai litran Finlandia Vodka. Niiden arvo on tuplat verrattuna samaan määrään käteistä. In Cash We Trust. (Also: Nothing beats the cubics)
Käteinen on myös kätevää kun pokelle pitää tehdä koroke jotta näkee paremmin. Johan löytyy perältä tilaa kun laittaa satasen korokkeeksi poken jalan alle.
Diners' oli hyvä business-kortti, kun siinä ei ollut limiittiä, firma maksoi vuosimaksut ja sillä pääsi aika hyvin lentoasemien loungeihin.
Käteisen rahan käsittely on siis lähes ilmaista? Käteisen rahan käsittely on turvallista? Korttimaksaminen tekee harmaan talouden vaikeammaksi. Helpottaa muutenkin tavallisen ihmisen arkea jne.
Itse käytän käteistä lähinnä satunnaisesti limuautomaatteihin ja päästäkseni jostain kertyneestä käteisestä eroon. Taannoin havaitsin, että oli 8 kuukauden ajanjakso, jolloin en käynyt automaatilla. Ulkomailla tulee käytettyä käteistä, tosin konservatiivisissakin maissa alkaa pärjätä enenevässä määrin kortilla, joten reissujen loppuvaiheissa pitää hankkiutua käteisestä eroon.
Käteinen, käteinen ja kerran vielä käteinen. En ole eläissäni maksanut yhtikäs mitään esimerkiksi jollain saatanan "kuin käteinen, mutta tätä päivää" -mobiilisovelluksella, ja linja pitää jatkossakin. Ah, tuntuipas hyvältä sanoa.