DIY Kylpytynnyri

Ei.

Vaan käytetään sähkötoimista virtauslämmitintä puukäyttöisen sijaan. Erona siis vain se, että puilla lämmittäessä laitat itse fedut pesään - myös kesken kylpemisen- ja sähköllä lämittäessä istut koko ajan paljussa.

Esimerkin lämmittimen IP-luokitus on 24 (roiskeveden pitävä) kun jotkin ulkovalot ovat luokitukseltaan IP23 (tippuveden pitäviä). Eli erillistä rakennusta lämmittimelle ei tarvitse rakentaa. Siihen vaan paljun kylkeen, aivan kuten kaminakin.

EDIT: vie muuten tilaa vain 21 x 33 x 9 cm. Vertaa tätä kaminan viemään tilaan.

 

tuohon täytyy vastata ettei pidä paikkaansa, jos palju on eristetty ja lämmitin varaa lämpöä jonkin verran niin lämmityksen voi lopettaa kylpyy mennessä.
meillä palju eristetty finnfoamilla ja lämmitin muurattu tiili uuniin.
vettä menee 1300 litraa, lämmitys kestää 40 asteen paremmalle puolelle 4 tuntia.
yleensä lämmitetään perjantaina ja samalla lämmityksellä voi kylpeä lauantainakin ja jopa sunnuntaina, riippuen ulkolämpötilasta ja kauanko palju on auki. Paljun päällä on kuplamuovista tehty lämpöpeitto kun sitä ei käytetä.

linkissä kuvia paljun teosta. http://www.arijanina.net/Talo_projekti/Heinakuu_2009/Heinakuu_2009.htm

itse suosittelen lasikuituista paljua helppohoitoisuuden takia, tosin eihän se ole puisen näköinen, jos sellaisen haluaa.

 

Montako kertaa oikeasti joutuu lisäämään puita kesken kylpemisen? Kokemukseni mukaan vesi pysyy lämpimänä kyllä useampienkin kylpijöiden ajan. Paljun lämmittäminen sähköllä on vain ja ainoastaan täysin älyvapaata hommaa.

Kuusi tuntia paljun lämmittämiseen kuulostaa myös erittäin pitkältä ajalta ja tuo 11 kW on normaalissa kotikäytössä ihan järkyttävän iso kuorma. Sähkölämmitystalossa tarvitaan käytännössä jo lämmityksen vuorottelu tuollaista lämmitintä käytettäessä, joten talviaikaan voi tulla pikkuisen kylmä sisällä kun ulkona kylvetään.

Millaiset olisivat mahdolliset sovellutukset KNX:ään liitettynä vai ihanko vitsinä tuon heitit?

 

Automaatiolla paljun voisi näppäistä lämpenemään vaikkapa etänä kesken työpäivän jolloin perjantai-illasta pääsisi suoraan nauttimaan ämpärissä lilluen ja olutta hörppien. Tämä nyt ensimmäisenä mielteenä tuohon KNX:ään.

 

Jos palju pysyy lämpimänä puilla lämmittäessä, pysyy se myös sähkökäyttöisenä. Mikä tekee hommasta siis älyvapaata?

Tämä sitten onkin ainoa todellinen este ja siitä syystä sähkölämmityksen käyttö ei olekkaan paljuissa yleisempää. Ulkoporealtaat sitävastoin lienevät > 90% sähkölämmitteisiä. Mutta koska vesitilavuus on jacuzzeissa pienempi, lämmittimeltä ei vaadita niin suurta huipputehoa (olisiko 3 kW yleinen teho?).

Kyllä se oli vitsi. Niin kuin KNX:n käyttö yleensäkin (IMO).

 

Vaikkapa se, ettei tuolle jatkuvalle lämmitykselle ole normaalissa käytössä mitään tarvetta. Vesi pysyy sopivan lämpöisenä kertalämmityksellä jopa kohtuullisen kovalla pakkasella. Lisäksi jotta lämmitys on jokseenkin mielekästä, tulisi paljun olla käyttökunnossa muutamassa tunnissa, mikä ei yksinkertaisesti ole oikein mahdollista vaikkapa omakotitaloasujalle. Tuskin kukaan ottaa esimerkiksi 63 A sähköliittymää kylpytynnyrin vuoksi.

Kenties pienitehoinen ylläpitolämmitys vaikkapa jäätymisen estämiseksi talvella erittäin hyvin eristetyssä paljussa voisi olla järkevää.

Todennäköisesti juuri näin. Isojen paljujen puilla lämmittämistä tukee myös se, että harva niistä puista oikeasti mitään viittäkymppiä motilta maksaa, mikä täällä onkin tullut esille jo aiemmin. Tuo 3 kW on ainakin normaali teho 300 litran lämminvesivaraajissa.

Täysin samaa mieltä tästä.

 

Joku voisi rakentaa uima-allas VILP ratkaisun, niin saisi energiatehokkuutta ja sopivamman sähkönkulutuksen. Tuolla paljun lämpötilalla hyötysuhde kesäkeleillä on varmasti ainakin kolmea. Suoralla sähköllä kallista, mutta VILP olisi varmasti loistava tuossa, kunhan sen saa jotenkin ympättyä sinne altaan kupeeseen. Takaisinmaksuajasta ei voitane puhua, mutta sähköliittymä riittäisi ja kyllä se ehkä joskus maksaisi itsensä, tällaisessa käytössä joku kiinalainenkin ajaisi asiansa, koska kovilla pakkasilla sitä tuskin niin paljoa käytetään.

 

Garret voisi miettiä sähkön käyttöä siltä kannalta, että se on arvokasta primaarienergia jota tarvitaan aina muualla. Televisiota on vaikempi saada henkiin klapeilla. Käytämme siis lämpöenergiaa lämmittämiseen jotta ei keinotekoisesti tarvitse tuottaa sähköä lisää.

 

Thjoo, laitetaan kokemukset tänne, vaikka kyse ei olekkaan DIY tynnyristä.

Ei kannata hankkia ainakaan Spadealersin perusmallia. Puolen vuoden käytön jälkeen penkkejä paikallaan pitävät muoviosat ovat taipuneet mutkalle niin, että penkit kelluskelevat omia aikojaan pois paikaltaan. Helppohan toi on parilla ruuvilla korjata, mutta vituttaa suunnattomasti kun yksi myyntiargumenteista oli helposti irroitettavat ja puhdistettavat penkit. En mä nyt ihan _näin_ helposti irtoavia olisi halunnut.

Pistin asiasta viestiä Spadealersin edustajalle ja sain kehotuksen "Väännä muoviosia toiseen suuntaan" sekä kommentin, ettei vielä kannata hommata uusia (samanlaisia) lirpakkeita tilalle...

 

Onko kukaan rakentanut alumiinistä kylpytynnyriä?
http://www.kylpyhulju.net/index.html

Nopeaa lämmittäminen ainakin on: 30astetta/h/m3
Alumiini johtaa lämpöä myös korkeammalle kuin; mihin veden korkeus loppuu.

 

Hong Kongissa myydään paljua lämmitysjärjestelmineen alle tonnilla.

 

Hei, hieno setti. Paljonko tuohon meni lasikuitua yhteensä?

 

Mulla on tullut mutkia matkaan kylpytynnyrin teossa, koska tulisijaa ei kaupungissamme saa laittaa neljää metriä lähemmäs rakennusta. Täytyy nyt hieman miettiä, että siirränkö tynnyrin suosiolla terassin ulkopuolelle vai laitanko tulisijan määräyksistä huolimatta noin 3,5 metrin päähän talon seinästä ja näin saisin tynnyrin halumalleni paikalle. Katsotaan, kohta se kesäloma ja tekemisen puute alkaa.

 

Määkin olen tuota ihaillut. Kerrotko vielä lisäksi, että paljonko ko. kuitumäärä kulutti hartsia ja miten ihmeessä sait sisäosan kuidutettua tekemättä lommoja finnfoamiin?

 

Itsellä on myös ollut suunnitelmissa jo pitkään tuo tynnyrin (6-kulmaisen) teko, ei vaan ole oikein edistynyt. En kuitenkaan aio käyttää lasikuitua vaan tehdä komposiittirakenteen vanerista+epoksista ja 162 g/m2 lasikankaasta uretaanimaalauksineen. Ulkopintaan sitten solimate/finnfoam eristeeksi ja verholaudat.

Olen yhden 7 metrisen puufiskarin aikanaan kuiduttanut lasikuidulla ja on niin hirveä vittumaista hommaa, että välttelen lasikuituhommia viimeiseen saakka.

 

Mitenkäs tuon vanerin kanssa: joudutko erikseen ostamaan veden kestävää vaneria vai saako tavallisen vanerin tuolla käsittelyllä vedeltä suojatuksi? Ja onko vanerinen sisärakenne itsessään riittävän tukeva vai tuleeko tuohon lisäksi muita rakenteellista tukevuutta lisääviä osia? Kuinka paksua vaneria ajattelit käyttää?

Onko tuossa lasikuidutuksessa pahinta polyesterihöyryt, sotkevuus vai mikä?

 

Harry tuolla chatissa suunnitelmiaan vähän raotti. Se lasikuitukangas tulee sinne sisäpuolelle ja se laminoidaan epoksilla vaneriin kiinni. Sen kankaan pitäisi olla helpommin käsiteltävää kuin perinteisen lasikuitumaton. Epoksi muodostaa vesitiiviin rakenteen.

 

Ihan raakapintaista 12mm havuvaneria esim. ja riittävästi kuitukerroksia niin kyllä kestää. Istuinosat kun rakennetaan umpinaisiksi, niin ne jo tukevat rakennetta huomattavasti ja samalla tietysti säästävät vettä.

Veneen lasikuidutuksessa toiseksi pahinta oli se hartsin käry ja kaikkein pahinta se suojavarusteista huolimatta, jokapaikkaan tunkeutuva lasikuitu. Kutitti ja pisteli aina perkeleesti pari päivää kun oli käynyt lasikuituhommia tekemässä.

Olen tuollaisen komposiittirakenteella tehdyn diy-tynnyrin nähnyt ihan livenä ja hypistellyt sitä kuituakin mikä siihen tuli. En tiedä tarkkaan mitä kuitua se oli, sellaista kudottua mattoa. Niitäkin on montaa eri lajia, mutta samaa se ei ainakaan ollut mitä venehommissa hartsin kanssa käytetään.

Pari litraa on west systemsin epoksiakin korkkaamattomana purkissa ollut jo vuosia kun jäi aikanaan yhdestä veneprojektista. Sitä olen vähän ajatellut siihen tynnyrin valmistukseen, mutta taida vielä tänä(kään) kesänä alkaa rakennus, joten en ole vielä selvitellyt sen tarkemmin tuota kuituasiaakaan.

Vähän samaan tyyliin kuin tässä netistä löytyneessä veneprojektissa

DVB-G:n luentoa odotellessa

 

Hartsia meni 40kg ja Topgoattia 8kg mattoa ostin 30kg rullan ja siitä meni ehkä kolmannes eli 10kg, Finnfoam kestää hyvin kävellä, ei siihen lommoja kovin herkästi tule, pinta pitää vaan suojata hyvin pakkausteipillä ta muulla vastaavalla koska hartsi sulattaa finnfoamia.

 

Lateksimaalia ovat käyttäneet tuohon vaahdon suojaukseen hartsilta, halvinta mahdollista mitä vaab satttuu kaupasta löytymään. Muutama kerros tuohon tarvii vetää jttta on tiivis.

Kalliimpi vaihtoehto on käyttää vaahtoa sulaatamatonta epoksihartsia jolloin suojausta ei tarvii tehdä laisinkaan.

Tuohon vielä perälauta, törmäyskumi ja vahvikkeet knaapeille niin sitä olisi helppo siirrellä rannasta toiseen mökkikaudella ;-) Jäähdytysvesi kiertämään kylpytilan kautta niin lämpiää ajon aikana aika haipakkaa.