Anamorfiset linssit

Esitystykkien paneelien resoluutio on 4096x2160. Suhteesta riippuen paneelin ylimääräiset osat jäävät näyttämään mustaa ja vain zoomataan kankaan ylitse. Ei käytetä skaalausta tai erillistä levittävää linssiä (ainakaan niissä teattereissa mitä tiedän). Zoomauksen huomaa kätevästi 1.85:1 suhteessa esitettyjen trailereiden sekä itse elokuvan välissä, kun "mustat ylä- ja alapalkit" liikkuvat kattoon ja lattiaan zoomauksen seurauksena.

Wiki:

 

Olen itse pähkäillyt anamorfisen linssin hankkimisen kanssa. Toisaalta se olisi mainio, koska palkit saisi kokonaan pois, mutta toisaalta linssi/prismat tuo kuvaan omat ongelmansa.
Zoomaamalla saisi ehkä muuten laadukkaamman kuva, mutta pikselikoko kasvaa hieman sekä kuvan mustat palkit tulevat sitten screenin ulkopuolelle. Onko se haitta, en osaa sanoa. Ehkäpä projektorin eteen voisi rakentaa jonkinlaisen varjostimen leikkaamaan palkit pois?

Linssien ongelmana myös tuntuisi olevan se, että fullhd-kuva pehmenee suhteessa paljon enemmän kuin dvd-kuva aikanaan. Mietin jopa, että jos itse rakentelisi prismoista tuollaisen anamorfisen linssin, mutta miten suuri lie sitten olisi linssin pehmentävä vaikutus? Tai, jos hankkisi käytetyn anamorfisen linssin?
Nykyiset linssit ovat kaikki uutena todella kalliita ja itse veikkaan syyksi juuri sitä, että fullhd-kuvan tarkkuus ja laatu pitää saada säilytettyä.

Joten miksi hankkia anamorfinen linssi verrattuna zoomiin?

Mietin myös sitä, että nykyisen 100" 16:9 -screenin korvaaminen 120" 16:9 -screenillä tarkoittaisi melkein samaa kuin, jos nykyiseen screeniin lisäisi leveyttä jotta saisi 2,35:1 -kuvan.Korkeus säilyisi melkein samana (100" 16:9 vs. 120" 16:9 jossa 2,35:1 -kuva) . Ja mukana saisi myös sitten tosi ison 16:9 -kuvan. Ja tuo kaikki ilman mitään linssejä tai kuvan eestaaszoomaamista 16:9 <-> 2,35:1, jolloin rahat voisi laittaa laadukkaaseen screeniin tai moottorikankaaseen. Screenin voisi yrittää jotenkin rajata 2.35:1 -suhteeseen.

 

Kuten edellisellä sivullakin mainittua, niin linssin kanssa saadaan käyttöön "30% enemmän" valotehoa, kun tykin koko kuvapaneelien ala otetaan käyttöön (sen sijaan, että kolmasosa pikseleistä näyttäisi pelkkää mustaa).
Ja kun scope-katselijoilla yleensä kuvakoko tuppaa olemaan suurempi kuin normaalisti, niin valoteholle on tarvettakin.

Eräs ongelma on nykyiset IMAX-elokuvat, joissa kuvasuhde muuttuu jatkuvasti leffan aikana 1.78:1 ja 2.40:1 välillä. Tällaisia ovat esimerkiksi Nolanin Batmanit, Nälkäpelit sekä Tron. Jos olet vain zoomannut 'mustat palkit' yli kankaasta, niin osa kohtauksista ulottuu sitten seinille asti. Linssin kanssa videotykistä päälle laitettava skaalaus-asetus leikkaa nuo mustien palkkien alueet pysyvästi kuvasta pois, jolloin kuva näkyy aina vakiosuhteella. Linssi ja skaalaussysteemi näinollen mahdollistavat myöskin 16:9 materiaalin 'väärinkäyttämisen' leikkaamalla siitä ala- ja yläosista kaistaleet pois ja näyttämällä sen sitten 2.40:1 kuvasuhteessa.
(edit: asiasta aiempi maininta täällä)

Linssin kanssa myöskin voidaan ottaa käyttöön kaareva valkokangas. Tai siis joidenkin mielestä peräti vaaditaan sellainen, ehkäisemään linssin aiheuttamaa vääristymää.. Kaareva kangas puolestaan on erittäin siisti juttu noin ihan yleisesti. Esim. Kuopion Finnkinossa on käytössä kaarevat valkokankaat, ja on kyllä erittäin toimiva systeemi leffakokemuksen kannalta.

 

Samaan jonoon käsittääkseni toinen Transformers, mikä ei tosin haittaa, koska ei sitä kukaan halua kuitenkaan nähdä.

Sitten on sellaisia sekamelskoja, kuin The Grand Budapest Hotel, jossa on ainakin flat, scope ja academy -suhteessa olevia osioita. Kiitollisesti elokuvan alussa kehotetaan ruuvaamaan asetukset 16:9 -tilaan.

Ja bonuksena se, että joissain pätkissä tekstityksen nostaminen ylös scope-kuvan päälle heittää ne sitten yläpuolella pihalle, kun syystä tahi toisesta teksitys on välillä kuvan yläreunassa. Toistaiseksi ainoa vastaan tullut on Argo, mutta näitä lienee enemmänkin.

 

Tuo ei kelpaa syyksi, koska se on vain linssinvalmistajien hypettä. Oikeissa mittauksissa, ainakin niissä, mitä netistä löysin, valotehon kasvu on 1-10%, mitä ei ihmissilmällä oikeasti huomaa. Tuohan on erittäin helppo ymmärtää. Jos kerran kuvaa pitää venyttää, laskee se samalla myös valotehoa.

Toisaalta ymmärrän kyllä anamorfisen linssin hyödyt, mutta pitäisikö nykyisten full hd -projektorien kanssa käyttää noita uusia linssejä, jotka maksavat hunajaa?
Kannattaako vanhempien linssien hankinta? Niitä saisi suhteellisen halvalla ja kuvanlaatu niillä olisi ainakin yhtä hyvä kuin noilla DIY-linsseillä.

 

Sony vw1000es

2.35:1 via ZOOM: 364 lux
2.35:1 via ISCO III: 413 lux

So, 13.5% brighter with ISCO at 2.35:1 - this is negligible and comes with the cost anamorphic issues: barrelling/pincushion/softness/chromatic abberation/lower ANSI/setup issues etc. (lähde)

Moni 4K vehkeen omistaja on myynyt noi linssinsä ja käyttää tuota zoom -metodia.

 

Jäähän sille linssille vielä sitten sellainen puoli, että se saattaa mahdollistaa suuremman kuvan, kuin mihin pelkkä zoomi riittäisi tietyllä heijastusetäisyydellä. Eli zoomilla kuva niin suureksi voi, tehdään kangas sen kuvan korkuiseksi ja a-linssillä sitten levitetään kuvaa suuremmaksi. Tämä ei ilmeisesti ole kovinkaan suositeltavaa, mutta kuitenkin mahdollista. A-linsseillehän suositellaan toisinaan jopa >2 throw ratiota, eli suurta heittoetäisyyttä suhteessa kuvakokoon, tynnyrivääristymän minimoimiseksi. Tuollainen lyhyt heijastusetäisyys zoom täysillä vaatinee seurakseen kaarevan kankaan, ettei vääristymä kasva liian suureksi. Ja toki linssin on oltava tarpeeksi kookas, että zoomi täysillä ammuttu kuva 'mahtuu' siitä läpi.

Samassa ketjussa toisaalta eräskin Sonyisti kertoo ostaneensa linssin takaisin myöhemmässä vaiheessa, mainiten että 20% ero valovoimassa on sittenkin merkittävä.. Mutta tokihan silmä sopeutuu automaattisesti kulloiseenkin valomäärään, eikä ero ole todellisuudessa niin suoraviivainen kuin paperilla saattaisi näyttää. Ja onhan noita iiriksiä ja eco-modeja lampun kirkkauden säätöön olemassa, eli niilläkin voi pelata.

 

Peruskäytäjän mietteitä anamorfisista linsseistä.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että anamorfisen linssin käyttäminen vaatii paljon harrastuneisuutta, listahinnoilla aivan liikaa rahaa, eikä se ole enää merkittävästi tarpeellinen, koen, ettei AVS:llä eräiden kirjoittajien vauhkoamat kuvavirheet todellisuudessa ansaitse suurta huomiota. Yllä oleva lainaus on AVS:lle tyypillinen kärjistys, jossa vain pyritään listaamaan mahdollisimman suuri läjä virheitä. Täysin asiasta tietämättömän ja vanhaa huonoa teknologiaa sellaisenaan (ilman esim. jotain DIY-ratkaisua) käyttävän tykittäjän kohdalla noista virheistä joutuisi kärsimään. Todellisen maailman A-linssien käyttäjiä listaus tuskin kuitenkaan koskettaa ainakaan millään merkittävällä tavalla. Suurin piirtein oikein asennetun anamorfisen linssin kanssa kuvasta saa oikein hyvän ja luonnollisen.

Kuvavirhelistauksessa viimeksi mainittu "setup issues" (asennusongelmat) on itse asiassa ratkaisu listauksen toiselle mainitulle virheelle (pincushion-vääristymästä pääsee kaarevan kankaan avulla eroon. Täydellisesti eroon pääseminen vaatii kuitenkin vääristymän suuruuden määrittämistä ja juuri sitä korjaamaan tehdyn screenin valmistamista). Lainauksessa mainittu tynnyrivääristymä ei ole A-linssien kohdalla automaattisesti paha ongelma. En muista, että edellisessä kokoonpanossani olisi tuollaista edes ollut. Pehmeyttä kuvassa kuitenkin oli ihan ensimmäisellä linssilläni paljon. Kyseinen Prismasonic H-1200R linssi omasi aikansa linsseille tyypillisesti merkittävän kohdistusvirheen, jota on sittemmin onnistuttu merkittävästi korjaamaan käyttämällä ylimääräistä kohdistusta korjaavaa etulinssiä tai toisenlaista teknologiaa, eli kallista sylinterilinssiä. Omassa nykyisessä Prismasonic HD-5000r mallissani on etulinssi ja sen kanssa kuva on hieman pehmeämpi kuin ilman linssiä. Vertailua ei tosin voi tehdä kovin nopeasti linssillä ja ilman linssiä, koska mm. kuvan koko vaihtelee. Eräs DVDVPlazan vierailija väitti kiven kovaa käydessään, että silloinen kokoonpanoni olisi tarjonnut terävämpää kuvaa kuin hänen Full HD settinsä ilman linssiä. En ole nähnyt hänen kokoonpanoaan, mutta suosittelisin etsimään terävintä kuvaa joka tapauksessa linssittömistä kokoonpanoista.

Vaikka olen linssin omistanut yhtä kauan kuin projektorinkin, harkitsin vielä jokin aika sitten sen käyttämistä rakenteilla olevassa kotiteatterissani. Suoran kankaan rakentamisen tiesin olevan vähemmän työlästä, mutta jostain syystä päätin kuitenkin valita A-linssin ja sen, että rakennan kaarevan valkokankaan. Onko se sitten se koolimpi lookki ja inasen kirkkaampi kuva. Ehkä pelkään zoom-menetelmässä mukaantulevaa, aktiivisen kuva-alan ulkopuolelle projisoimista ja tämän mahdollisesti aiheuttamaa valohäiriötä. Zoomilla ei joutuisi joka taas tekemään pieniäkään kompromisseja kuvavirheiden kanssa. Who knows. Ehkä menetelmää tärkeämpi seikka on kuitenkin Cinemascope-kuvasuhde sinänsä. Jos linssi-zoom päätös on hienovarainen, niin cinemascope-16/9 päätös ei mielestäni sitä ole. Eikä edes huvita perustella.

 

Joissakin tapauksissa anamorfinen linssi on ainoa vaihtoehto, mikäli kuvakokoa haluaa kasvattaa. Meikäläisen tiloissa tykin zoomi ei yksinkertaisesti riitä tälle nykyiselle 120" kankaalle, kun taas linssillä se onnistuu vaivatta. Tai siis vaivaa ei enää sen jälkeen ole, kun härpäkkeen on saanut hirveän säätelyn ja äheltämisen jälkeen kohdilleen. Ja ne kuvavirheet ovat mielestäni käytännössä niin mitättömiä, ettei niillä ole normikatselussa merkitystä. Pienet vääristymät katoavat kankaan samettireunuksiin...

 

Kiitoksia perusteellisista ja hyvistä vastauksista.
Minulla olisi ehkä mahdollista ostaa Prismasonicin H200 -linssi. Nyt vähän kyllä toistan itseäni, mutta kannattaako tuollaista linssiä hankkia full hd -projektorin kaveriksi? Nykyaikaiset linssit ovat kalliimpia kuin monet projektorit, joten sellaisen hankinta on täysin mahdotonta.

Cinemascope-kuvan meinaan kuitenkin laittaa, mutta nyt onkin sitten vain mietinnässä se, että kumpi on parempi vaihtoehto: zoomaaminen vai tuollainen vanha linssi?

 

Ei kyll oo. T: (tyytyväinen)Navitar SSW08 Wide Angle Lens:n omistaja

 

Okei, korjataan. Linssi on ainoa vaihtoehto.

 

Totta ... Itse kiroilen ihan samaa kun zoomi ei riitä (heittoetäisyys 4.2m)

 

nepa.
H200 linssin kanssa kannattaisi pyrkiä löytämään jokin ratkaisu erilliseksi kohdistuslinssiksi. Kohdistuslinssin puutteessa valitsisin ainakin itse zoom-menetelmän.

Niin ja minulla ei siis ole kyseisestä linssistä omaa kokemusta. En siis varsinaisesti voi ottaa kantaa siihen kumpi on parempi H200 kohdistuslinssin kanssa vai zoom-menetelmä.

 

Olin yhteydessä suoraan Prismasonicciin ja he eivät suosittele H200-linssiä nykyaikaisten projektorien kanssa. Eli käytännössä kai tuo pitäisi päästä itse kokeilemaan ensin kotona ennen kuin päätöstä voi tehdä. Taidan ehkä siis toistaiseksi valita zoom-menetelmän ellei jostain sitten hieman uudempaa linssiä saisi kohtuulliseen hintaan. Ei kellään olisi myydä?
Pitääpä kysyä noista kohdistuslinsseistä vielä Prismasonicilta.

 

Prismasonicilla tuo kohdistuslinssi 300e, niiltä löytyy myös P-100 anamorfinen linssi 790e (sis kulut)

 

Videotykki.fi:n sivuilla P100:n hinnaksi mainitaan 1950&#8364;. Onko tuossa tosiaan katetta yli tonni?

 

Tai sitten se on laite minkä joku on palauttanut etc. Mailin vaihdossa totesivat että heiltä voisi jostain varastosta löytyä moinen tuohon hintaan... Ohan toi muuutenkin aika "kattavaa" rakentaa vähä venytyksiä ja kiskoo niistä hirveitä summia

 

Ei varmaan myynti ole kuitenkaan niin suurta, että pienemmällä hinnalla kannattaisi myydä. Olin heihin yhteydessä tuosta linssistä ja katsotaan, mitä sanovat.

 

Päädyin ostamaan tuon P-100M -linssin. Tosin eivät vielä ole ostovahvistukseeni vastanneet, joten osto ei vielä satavarma ole, mutta todennäköistä kuitenkin.
Normaalia halvempi hinta johtuu siitä, että linssi on "b-laatua". Kuulemma b-laatu tulee kosmeettisista eroista ja itse linssit ja mekaniikka on a-laatua. Kyllähän tuo hinta hieman kirpaisee, mutta toisaalta oikea hinta linssistä olisi kirpaissut paljon enemmän. Ja tietääpähän ainakin, että saa varmasti hyvän kuvan.