Tatuoinnit/lävistykset

Telkusta tuli tänään ohjelma aiheesta, mitä mieltä trabalaiset niistä on? Missä otettu siis linnassa vaiko merillä
Vaiko ihan liikkeessä.
Ja sitten vielä mitä ne esittää.

Ja korviksia ei sitten lasketa lävistyksiin, mutta saa kertoa jos niitä löytyy.

Omasta sekä eukon nahasta tatskoja löytyy. Ja ehkäpä tulevaisuudessa menen ottamaan lisää.

Ai niin kun noita ei ikinä! Vastauksia saattaa tulla enemmänkin niin vähän perusteluja jos saisi

 

Ei ne muilla häiritse ollenkaan, mutta itselleni en ottaisi missään tapauksessa. Eniten ihmetyttää porukka, joka ottaa tautuointeja/lävistyksiä hetken mielijohteesta jossain festareilla. Jälkikin on yleensä jotain aivan ala-arvoista. Vähän harkintaa peliin, niin siitä vaan.

 

Aivan niin ne on kuitenkin niin isoja juttuja, tatuoinnit varsinkin, että kannattaa pitkään/selvinpäin miettiä asiaa ennenkuin tekee päätöksen.

 

Juu, molempia löytyy. En ole linnakundi, merimieheksi kerran meinasin lähteä... (IT-alalle kuiteskin päädyin :hitme: )
Lisääkin pitäisi hankkia. Jkl:stä löytyy yksi ihan oikea alan ammattilainen.
Itsensä koristeluun löytyy varmaan niin monta syytä kuin on koristuksen ottajiakin. Minua on aina visuaalisuus kiinnostanut, oli kyseessä sitten leffat tahi tatskat.

-J-

 

Tuo on aika mielenkiintoinen juttu tavallaan tuollainen "koukkuun" jääminen tai siis eihän se välttämättä kaikille tule, mutta allekirjoittaneelle ainakin tuli ekan jälkeen että lisää pitää saada fiilis. Meni siihen kuitenkin muutama vuosi kun uuden otin, mutta kuitekin ajatus kyti pääkopassa koko ajan. Liekkö endorfiinilla jotain tekemistä asian kanssa. Tai sitten kynnys on madaltunut niin paljon ettei enää mieti ottamista niin pitkään.

 

Laitoimpas "ei ikinä"
Lyhyet perustelut: Jos joskus keksin hyvän kuvan joka on tarpeaksi ajaton ja hieno niin voisin ottaakin. Mutta eipä ole vielä tullut lähimaillekaan semmoista mieleen, joten tuskin koskaan tulen ottamaankaan. Lävistykset taas ovat lähinnä rumia

Noita Maurin lausahduksia tukien. Tunnen yhden tyypin, jolla on suttuinen vaaleanpunainen perhonen käsivarressa. Ukkeli on noin palttiarallaa satakiloinen ja ammatiltaan hitsari. On varmaan aika kaasussa ollut kun sen on siihen ottanut, muuten on aivan loistava tyyppi!

 

Juup, hankin tuossa viime vuonna lävistyksen nänniin..ai perkele että sattu..jos ois tienny sen kivun ku meni ni ois jääny ottamatta. Mut muuten oon kyllä tyytyväinen, ei se ainakaan ole häirinnyt :hitme:

 

Never, eli ei ikinä. Jos kuuluisi johonkin erikoisjoukkoihin tms, niin kai se olisi ihan viileää joku ammattitatuointi olla. Muuten ei koskaan. Lävistykset taas...

 

"Ei ikinä" tuli minultakin vastaukseksi. Ehkä tuo on hieman liian jyrkkä, mutta enpä ainakaan tällähetkellä harkitse tulevaisuudesa kumpaakaan ottavani. Toisaalta joskus tv:ssä näytetty ISO jakoavain posken läpi olisi kyllä siisti

 

Kyllä löytyy tatuointi ja se koukkuun jääminen on melkein kaikilla tosiasia. Se joka mulle pisti tatskan niin sanoi että lähes kaikki tulee takaisin ja tekee yleensä toisen/kolmannen ja lopettaa sitten siihen.

Mä pistin tatskan koska ne on mun mielestä hienoja ja niitä harvoja taidemuotoja joista pidän. Kihlatultani löytyy myös pieni tatuointi.

 

Äänestyksen vaihtoehdot jätti vähän aukkoja, mutta se 'Ei ikinä' oli kai lähinnä... vaikka antaakin negatiivisen vaikutelman.

Korviksen panin 28vuotiaana, se oli käytös 5v, sitte vuoden pois, sitte taas 1v käytössä, nyt taas vajaa pari vuotta pois... Oon suunnitellut että ehkä 40v synttäreille taas hommaisin korviksen?

Tatuointeihin ja lävistyksiin suhtaudun positiivisesti, joillekin ne sopii hyvin ja lisää tyylikkyyttä, ittelle vaan en oo kiinnostunut hankkimaan.

 

Korvakoru on ollut kymmenisen vuotta, mutta muita lävistyksiä, tatuoinneista puhumattakaan, ei ole tarkoitus hankkia. Ei mulla sinänsä mitään niitä vastaan ole, jotenkin ne vain eivät tunnu oikein mun jutulta.

Näyttävät ja hyvin tehdyt tatuoinnit ovat kyllä visuaalisesti hienoja teoksia, mutta kaikenmaailman lävistykset sukuelimissä (auts!?) menevät yli meikäläisen ymmärryksen. Laittakoon sellaisia kuka haluaa, ei ne mua häiritse, mutta minulle... ei ikinä.

 

EI IKINÄ!!

Täysin turhanpäivästä touhua...
Aina ollu sitä mieltä, että korvikset on ämmiä varten.

Mun mielipide.

 

Vastasin, että "ehkä joskus tulevaisuudessa" kun olen pidemmän aikaa halunnut viivakoodi-tatuointia tuohon käteen.Katsoo nyt, mitä aika tuo tullessaan.

Niin ja korvakoru on, mutta sitähän ei laskettu. Ei mikään ihmeellinen asia ole se, korvassa se on killutellut rauhallisesti nelisen vuotta.Ei mokomaa edes huomaa.

 

Eipä ole koskaan ollut moisten hankkiminen mielessä.

 

Mitä meinasit laittaa viivakoodin sisällöksi? Jos siihen laittaisi saman kuin kirjastokortissa niin eipähän tarvitsisi korttia enää koskaan. Vilauttaisi väin tädille/koneelle rannetta

Niin joo ja itse kyselyyn vastasin "ei ikinä". Lävistykset ei vois vähempää kiinnostaa ja tatuointiin varmaan kyllästyis viikossa. Naisilla molemmat ovat ihan jees.

 

Itselleni en todellakaan voisi edes harkita kumpiakaan, en vain pidä niistä, varsinkaan lävistyksistä. Naisilla joku pieni siisti tatuointi voi olla ihan siistikin, mutta lävistykset ovat minulla aika paha turn-off, saavat aikaan lähinnä pahoinvointia. Not my piece of bread.

 

Kalevala-korun (muistaakseni) mainokses oli aika hauskan napakasti, että 'Miehet ovat käyttäneet kauemmin koruja kuin housuja' (taitanee pitää paikkansa...)

 

Eipä ikinä!
Joku tribaalitatska kurttuisessa kyynärvarressa voi näyttää aika hupaisalta
sitten vaarina vanhustentalolla kiikuskellessa.
Samaten kaikenlaiset nenä-, huuli- ym. renkaat.
Onpa joidenkin lastenlapsilla tulevaisuudessa ihmeteltävää...
-Petri-

 

Korviksia pidin vielä itse vähän aikaa sitten.. lävistyksissä ja tatskoissa menen omakohtaisesti ei-koskaan-osastolle. Eivät sinällään häiritse muilla mutta kyllä on kauheaa katsoa pikkutyttöjä joilla on naama täynnä rautaa lävistysten muodossa. EI mitenkään esteettistä tai kaunista mielestäni.. eivätkä ne juuri kaunista ketään vaikka ikää olisi enemmänkin.