KS Audion referenssilista näyttää myös kohtuullisen vakuuttavalta: http://www.ks-audio.com/new/references.html (ei kovin ostoskanava kamaa ainakaan ton listan mukaan) Edit: niin ja minulla ei ole mitään tekemistä kyseisen lafkan kanssa. tämän keskustelun pohjalta selvitin hieman ja tuo nousi jotenkin enemmän esiin. Olis tosiaan hauska jos saataisiin tollasista kotikokoisista aktiivimonitoreista (hinnalla ei niin väliä, voisi olla useampikin sarja) kotimaista testiä. Marekki vois ottaa KS Audion valikoimiinsa, Edit 2: http://www.ksdigital.de/en/adm20.html (esim. toi ois kiva vaikka verrata Genelecin 8250:aan).
Ulkonäköpisteet menee minulta kaikki Genelecille tässä vertailussa. Äänestä on paha sanoa mitään pelkkien kuvien perusteella. Kotelon muotoilu ei ainakaan ole yhtä edistyksellistä kuin Genelecillä. KS Audio ei julkaise taajuusvastekäyriä eri suuntiin eikä tehovastetta kuten Genelec tekee. Olisiko niin että kaiuttimet ovat suunniteltu ainoastaan lähikenttäkuunteluun?
Niin eikös tuommoisen suuntaimen tarkoitus ole laajentaa kuuntelukulmaa. Diskantti pysyy kasassa isommalla alalla verrattuna suuntaimettomaan kaiuttimeen. Suuntaimeton kaiutinkin kyllä suuntaa korkeilla taajuuksila, mutta asettelu saattaa olla tarkempi ja suuntaus kohdistuu pienemmälle alalle. Lähikentässä tuosta suuntaimesta varmaan on hyötyä, mutta mahtaako siitä olla apua enään kaukaa kuunneltaessa (2m ja yli). Jotenkin tuntuu että kaukokuuntelussa kuitenkin kuunnellaan enimmäkseen sitä heijastunutta ääntä, oli se suuntain tai ei.
Lähikentässä suurin osa kuultavasta äänestä on suoraa, jolloin sointitasapainon kannalta taajuusvaste eteen päin on tärkeä. Kauempaa kuunneltaessa suoran äänen osuus on paljon heijastunutta ääntä pienempi. Tällöin myös kaiuttimen tehovasteella on suuri merkitys. Normaalissa kotikäytössä kuuntelu harvoin tapahtuu lähikentässä, mutta ammattikäytössä tämä on yleinen käytäntö. KS Audion kaiutinsuunnittelussa tavoitteina on heidän markkinointimateriaalin perusteella tarkka ja neutraali toisto sekä laaja toistokaista, suora taajuusvaste ja suora vaihevaste. Koska kaiutinsuunnittelu on aina kompromissien tekoa, voi olla että tehovasteeseen ei ole samalla tavalla voitu panostaa.
Kannattaa tutustua keskustelun alkupäähän. Siellä on suuntainasiaa käsitelty useassakin puheenvuorossa, esim. tässä.
Suuntaimen päätarkoitus on sovittaa eri elementtien erilaiset suuntaavuudet samankaltaisiksi jakotaajuudella. Suuntaavuus määräytyy lähinnä elementin koon mukaan; mitä suurempi elementti, sitä suurempi suuntaavuus. Koska keskiäänialuetta toistaa tyypillisesti n. 10-15 cm elementti ja diskantteja tuuman kalotti, vähenee suuntaantuus jakotaajuuden yli mentäessä selvästi. Seurauksena joko taajuusvasteet tai tehovaste on pakosti mutkitteleva jakotaajuuden kohdalla. Kun suuntaavuudet sovitetaan yhteen suunteimella (eli diskantin suuntaavuutta lisätään), saadaan vasteet kuntoon. Kuuntelualueen laajennus on tavallaan päinvastaista touhua. Kaiuttimesta tehdään ympärisäteilevämpi. Tämä tehdään esim. akustisilla hajoittavilla eli esim. diskanttielemantin eteen kiinnitetään sopiva möykky hajoittamaan ääni laajemmalle alueelle. Mitä kauempaa kuunnellaan, sitä tärkeämpää suuri suuntaavuus on koska suoran äänen osuus pienenee etäisyyden kasvaessa (suora ääni vaimenee aivan lähikenttää lukuunottamatta 6 dB etäisyyden tuplaantuessa mutta kaiuntakenttä on koko huoneessa vakio ellei akustiikka ole erityinen, huoneen päästä päähän suuresti vaihteleva).
Liirum laarum. Ihan samat tavoitteet Genelecilläkin on. En vieläkään ymmärrä, miten lähikenttämonitorit, kuten Genelec ja KS Audio, eivät toimisi tavallisessa kotikuuntelussa. Mielestäni koko lähikenttä on täysin irrelevantti. Ymmärrän kyllä sen, että tietyssä pisteessä aka lähikentässä kaiuttimet toimivat parhaiten ja tuottavat eniten suoraa heijastumatonta ääntä, mutta vaikka tämä vaikutus ei täysin toimisi tämän lähikentän ulkopuolella, niin ei se mielestäni kaiuttimista mitenkään soveltumattomia tee. Samaa ilmaa se väreilyttää siinä kuin muutkin kaiuttimet. Tässäkään testissä ei löydetty oikein mitään eroja ns. Hi-Fi kaiuttimien ja Nearfield Studio Monitorien välillä. Jotain löytyi toki, mutta se kertoo mielestäni lähinnä siitä, että ne ovat vain erilaisia kaiuttimia, mutta Hi-Fi / Nearfield erottelu on todella kyseenalainen: http://www.soundonsound.com/sos/jun02/articles/monitors.asp http://www.soundonsound.com/sos/jul02/articles/monitors2.asp
Lähikenttämonitorien ja kauempaa kuunneltavien kaiuttimien ero on siinä että taajuustasapaino pitää järjestää eri tavalla. Koska lähikentässä kuullaan lähinnä suoraa ääntä ja studio-olosuhteissa kaiuntakenttä on muutenkin erittäin heikko, kaiuttimen taajuusvasteen suoraan eteenpäin tulee olla tasainen, tosinsanoen esim. 200 Hz tason pitää olla sama kuin 10 000 Hz tason. Mitä kauempaa kaiutinta kuunnellaan ja mitä enemmän kaiuntakenttä vaikuttaa, sitä enemmän tehovaste määrää kuultavan taajuustasapainon. Käytännössä taajuusvasteen suoraan eteenpäin pitää nousta diskanttitaajuuksia kohti, mikä tarkoittaa myös loivemmin laskevaa tehovastetta. Lähikenttämonitori kuulostaa siis tummalta kaukaa kuunneltuna ja kaukaa kuunneltavaksi tarkoitettu kaiutin kirkkaalta läheltä kuunneltuna. Toiston säätömahdollisuudet ovat sitten asia erikseen.
Jos ymmärtäisit, niin ei tarvitsisi liirutella . Tuossa testissä tutkittiin mahdollisuutta käyttää hifi-kaiuttimia lähikenttämonitorien sijasta. Tämän ketjun aiheeseen liittyen tilanne on päinvastainen eli lähikenttämonitorin käyttäminen hifi-kaiuttimen tilalla. Näillä kahdella kaiutintyypillä ei välttämättä ole eroa, mutta niillä voi olla eroa. Testissäkin oli ymmärretty lähikenttämonitorien ja hifi-kaiuttimien erilaisten suuntakuvioiden mahdollisuus. Valitettavasti taajuusvasteita ei oltu tutkittu kaikkiin suuntiin ja yhdistetty tehovasteeksi. Genelec julkaisee niin taajuusvasteet etusuuntiin kuin myös tehovasteen. KS Audio julkaisee vain taajuusvasteen suoraan eteenpäin. Genelec on selvästi avoimempi ja enemmän luottamusta herättävä vaihtoehto näistä kahdesta.