Genelec-ketju

Kuuntelutila on reilu 20 neliötä ja kuunteluetäisyys 2-3m.
Pitää käydä hakemassa kaiuttimet koekuuntelulle joku päivä niin selviää, että ostaakko 8020 pari vai satsata enemmän 8030 pariin.. Subi tosiaan tulee joskus perästä.. Pahoittelut vähän huonosta termistöstä tuossa aiemmassa kysymyksessä :hitme:

 

Noilla tiedoilla 8030 on ehdottomasti suositeltavampi paremman suuntaavuutensa takia. Myös sitä "potkua" on hiukan enemmän, mutta ei lisäbasson korvaajaksi asti kuitenkaan.

 

Lyhensit hiukan kysymystä . Kysyjä ei täsmentänyt miten nämä tarpeet painottuvat keskenään, joten annetaan hänelle tarpeeksi tietoa omaan valintaan. 8020 riittää melko hyvin musiikin kuunteluun lähikentässä, mutta ei 1990-luvulla ja sen jälkeen tehdyille toimintaelokuville.

Matalien taajuuksien kehotuntuma, "potku" rintaan, syntyy muuten yleensä 80-100 Hz taajuuksilla. 8020:lla tämäkin onnistuu pienten elementtien takia vain lähikentässä.

 

Oikein viritetyn bassokitaran alin ääni on jossain 40hz pinnassa. Ja elokuvissa sitä LFE-kanavaan syötettyä alle 40hz signaalia löytyy suunnilleen kaikista, paitsi dokumenteista, ja kun vanhat leffat masteroidaan uudelleen ääniraidan osalta, mokoman aikakausisidonnaisuuden voi heittää romukoppaan.

 

Ja 5- ja 6-kieliset menevät tietenkin vielä matalammalle.

 

Ja urut menee vieläkin matalammalle. Valta osa musiikista toistuu kuitenkin aivan nautittavasti 8020:lla. Isommilla toki vieläkin paremmin.

Minäkin toivon että näin kävisi, mutta ei kannata pidätellä hengitystä odotellessa.

 

Enpä nyt ala kaivelemaan hyllystä vanhempia leffoja, kuin "90-luvulla", mutta väite, että matalia bassoja ei ole kuin toimintaleffoissa ja niissäkin vain 20 vuotta...

...muistaakseni Zipman oli mitannut Finding Nemo:sta pääkanavista aina 10hz alapuolelle menneitä taajuuksia. Se lienee toimintaleffa?

 

Finding Nemo on vuodelta 2003. Se ei tosiaan ole aikuisten toimintaelokuva, vaan lasten toimintaelokuva tai seikkailuelokuva.

Yritä löytää samana vuonna julkaistusta elokuvasta Les invasions barbares jotain tarpeellisia matalia taajuuksia. Vastaavia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon, joten lienee turhaa täyttää tätä keskustelua niillä.

 

Haluamatta syyllistyä trollaukseen, puhe noinkin harvinaisita taajuuksista, herättää ainakin minulla kysymyksen kuuntelijan korvien kunnosta. Epäilen, että suuri osa ei pysty noita matalia taajuksia kuulemaan.

Koskapa olette viimeksi taarkistuttaneet kuulonne - koskee lähinnä armeijaiän savuttaneita ja sitä vanhempia.

 

Kyse ei ole niinkään kuulemisesta; pystyvällä laitteistolla lähinnä tuntoaistimuksista

Kuulo tarkistetaan vuosittain. Ikäisekseni omaan kuulemma erinomaisen kuulon.

 

Bassokitaran tuottamasta äänestä valtaosa on 2. harmonista säveltä eli 4-kielisen ollessa kyseessä 80Hz ja 5/6-kielisen tapauksessa 62Hz.

 

FAIL: 82.407 Hz ja 61.735 Hz
Lisäsin postaukseesi vielä jotain oleellista.

 

Ihmiskorva kaiketi kuulee 15-20hz taajuudet ja mahdollisesti sitä alemmat on havaittavissa. Pointtini esimerkillä tolkuttoman alas menevistä taajuuksista oli tietenkin se, että jos alimmat on alle 10hz, niin voinee olettaa LFE-raidan sisältävän ääntä välillä 10hz-120hz, enemmän tai vähemmän. Ja se 30hz on ihan kuultavissa, mutta pikku-Genelec ei sitä toista.
En taas todellakaan saa päähäni mahtumaan, miksi joillekin tahoille tuntuu olevan niin vastenmielistä, että se toisto nyt vaan paranee subbarilla.

 

Ihmisen matalien taajuuksien kuuleminen on kiinni äänenvoimakkuudesta. Testeissä ihmiskorvalla on kuultu 2 Hz asti luokkaa 130 dB äänenvoimakkuudella. Vieläkin alemmat taajuudet ovat varmasti mahdollisia kun vain voimakkuutta lisätään. Ongelmana on että samalla voimakkuudella toistettuna korkeammat taajuudet ylittävät kipukynnyksen.

Oma settini toistaa tuonne 5 Hz:n pintaan. Valitettavasti siitä on iloa lähinnä vain uudempien toiminta- ja seikkailuelokuvien kanssa. IMDB:ssä on yli 1.6 miljoonaa nimikettä, joihin kuuluu elokuvien lisäksi myös TV-ohjelmia, TV-sarjoja ja videopelejä. Veikkaisin että näistä luokkaa 1% hyötyy erityisesti hyvästä matalien taajuuksien äänentoistosta.

 

Onko sulla viitteitä noihin testeihin? Ainakaan tuolta sivulta ei löydy mainintaa muista kuin 15-20 Hz testituloksista.

Toki 2 Hz äänen voi tunnistaa korvissa tuntuvasta paineesta, mutta raja jossa äännekorkeuden kuulee, eli kykenee myös erottamaan eri äänenkorkeuksia toistaan, lienee juuri tuolla 15-16 Hz taajuuksilla.

 

Tieto on napattu yhdestä akustiikan perusteoksista:

Leo L. Beranek, Acoustics, 1996, AES, s.395.
"Tests have revealed that curve 1 of Fig. 13.6 may be extrapolated downward to show the level required to produce audibility at 2 cps and that listeners appear to hear frequencies that low. Note, however, that at 2 cps a sound pressure level of about 135 db would be necessary to produce audibility."

Kyseessä on myös ko. taajuuden jonkin asteinen erottaminen muista taajuuksista. En tiedä kuinka alas absoluuttinen sävelkorva ulottuu.

Toisessa lähteessä on myös tutkittu matalien taajuuksien kuuluvuutta ja päädytty siihen, että kuulon herkkyys heikkenee 18 dB/oktaavi 20 Hz:stä alaspäin. Tästä laskemalla 2 Hz:n kohdalla tarvitaan kuulokynnyksen ylittämiseen jo liki 140 dB:n äänenpaine.

Louis D. Fielder & Eric M. Benjamin, Subwoofer Performance for Accurate Reproduction of Music, Journal of the Audio Engineering Society, Vol.36, Num.6, June 1988, s. 443-456.

 

1. Niin, kuinka monella meistä on absoluuttinen sävelkorva?
2. Oletuksena: subi toistaa vaimentumattomana sanotaan 10Hz:iin asti, tuosta alaspäin tasaisesti vaimentuen. Kuuntelutila on otollinen matalien vahvistuksen suhteen; otollisessa tilanteessa 140 dB saattaa olla reilusti yläkanttiin?

 

1. Absoluuttisen sävelkorvan puute ei ole este eri taajuuksisten äänien kuulemiselle, vain ainoastaan taajuuden tarkalle tunnistamiselle ilman vertailutaajuutta. Muutenhan meistä suurin osa ei voisi kuulla mitään ääniä.

2. Taitaa tällaiset laitteistot olla aika harvassa. Kaikilla äänentoistoketjun laitteilla on toiston alarajataajuus. 10 Hz voi vielä toistua hyvillä laitteilla kohtuullisen vähän vaimentuneena, mutta tästä alaspäin mennessä vaimennus lisääntyy jyrkästi.

Pyrittäessä suoraan taajuusvasteeseen kipukynnyksen alapuolella on alin kuultava taajuus noin 8 Hz. Tärinän voi aistia alhaisemmillakin taajuuksilla, mutta näiden tuottaminen tarvitaan erikoislaitteisto.

 

Tutkimusten tulokset eivät ole inhimillisen suorituskyvyn äärirajoja, vaan koehenkilöiden keskiarvoja. Kuulossa on yksilöllistä vaihtelua, joten väitteesi voi hyvin pitää paikkansa omalla kohdallasi, mutta se ei sovi yleistettäväksi.

Aina kuulon taajuusalueen yhteydessä tulisi mainita myös siihen liittyvä äänenpaine. Esimerkiksi väite, että ihmisen kuuloaisti kattaa vain alueen 2000 - 5000 Hz voi tuntua täysin virheelliseltä. Äänenvoimakkuudella 0 dB SPL se pitää kuitenkin paikkansa.