Lontoo rae -suklaa on yllättävän onnistunut yhdistelmä. Salmiakki-suklaassa oli kertamaistamisen perusteella mielestäni hieman liian väkevä salmiakkimaku suklaan kanssa yhdistettynä. Eikä näitä Fazerin suklaalevyjä kyllä oikein voi keskenään verrata ovat sen verran erilaisia - kaikki hyviä.
Eka pala Lontoonraetta oli aika neutraali mutta parani kyllä maku mitä useamman palan söi. Onnistunut sekoitus.
Fazer Lontoorae on oikea nimi. Ei LontOon rAe, ei lontoo Rae tai mikään muukaan miljardi potenssiin miljardista väärästä nimestä. Täältä löytää Fazerin suklaalevyt nimineen: http://www.datahotelli.com/fazermak...Code=5000&searchTerm=&ingrTable=&specialDiet= ___________________________ Liian mietoja plaseboita ovat kaikki uudet seoslevyt, homeopaattisia. Suklaalevylle on näytetty vaikkapa Marianne-karamellin valokuvaa, ja suklaalevy on sillä hyvällä saanut itselleen puolikkaan teoreettisen Marianne-makumolekyylin, joka on jaettu miljardin suklaakilon kesken. Paskamaista kusetusta. Minä tekisin seoslevyn niin, että ottaisin kilon karkkeja, Lontooraetta tai Mariannea tai mitä vain, sitten rouhisin ne suunnilleen 4x4x4 mm paloiksi, siis riittävän isoiksi lohkareksi, ja liimaisin palat yhteen noin 100 grammalla suklaata. Suklaan osuutta tarkemmin vielä tutkisin, mutta joka tapauksessa rakenne vastaisi enemmän riisisuklaata, jossa on valtaoa riisimuroja ja vain liima-aineeksi käytetään pieni määrä suklaata. Sulkaakuorrutettu riisikakku on ääriesimerkki aiheesta, siinä on jo liian vähän suklaata. Eli Marianne-hajusteella ohimennen lipaistun suklalevyn havaitsin huijaukseksi jo muinoin, samoin nyt tuli testattua Lontooraetta, liian paljon suklaata siinäkin, pari karkkijyvästä siellä täällä ei oikeuta tämän tuotteen olemassaoloa. Salmiakki-mönjää sisältävä suklaakin on onneton kuvotus, kukaan salmiakin ystävä ei edes maista salmiakkia sieltä, ja minä salmiakin inhoajakaan en voi salmiakkia sieltä löytää. Epäonnistunut susi tämäkin. Munaton. Puuttuu turkinpippurimainen jytky. En aio ostaa maistamiani seoslevyjä koskaan enää. Itse tekemällä saa parempia: Rouhitaan (koneella tai tukevalla veitsellä painaen) vaikka Lontoorae-karkkeja muruiksi, niin isoksi paloiksi kuin kukin tykkää, minä paloittelen karkit puoliksi tai kolmeen palaseen. Sulatetaan mikrossa tai höyrykattilassa tai muulla varovaisella tavalla Fazerin "sinistä" suklaata, tai mistä kukin nyt tykkää, kaadetaan sulanut suklaa rouheen päälle, voipaperia kannattaa alla pitää, tai silikonilevyä, ettei suklaa takerru kiinni alustaansa. Hämmennetään haarukalla seosta hieman, jos kovin pulveriksi karkit oli jauhettu, eikä kuuma suklaa muuten valu rouheiden väleistä alas asti. Voi myös äkkiä painaa toisen voipaperin tai silikonilevyn mömmöjen päälle, kiepsauttaa systeemi ylösalaisin ja kaataa toiselle puolelle sulaa suklaata, silloin rouhemurusia ei jää näkyville varisemaan. Annetaan jäähtyä. Lohkotaan klimppejä irti ja kiskotaan ne kitusiin, ja johan on oikea maku kunnolla esillä, ja on oikeaa purtavaakin, hampaille töitä. Hampaattomille mummoille sopivat nämä nykyiset pulveriksi rouhitut karkit suklaan seassa, että ne pelkällä ikenillä imemällä liukenevat. Minä haluan tappaa jokaisen karkin yksitellen, hampailla muusiksi jauhaen. Sapuska, jossa ei ole purtavaa, ei mene suuhuni. Juomat toki erikseen, ne saavat olla nestemäisiä. Hitto kun vielä keksisi miten Geisha-suklaata voisi itse valmistaa, saisi senkin tehtyä paremmin: hieman kookkaampia ja rapeampia ne muruset saisivat olla. Ei kovin paljon, mutta hieman kuitenkin. Liikaa ien-imutus-mummofiilistä Geishassakin vakiona on.
Noinhan se todellakin pitäisi olla, mutta muistaakseni kääreessä siis lukee "Lontoo rae", kielioppisäännöistä ei välitetä. No moni on kuitenkin tykännyt, kiitos palautteista, täytyy ainakin sen kerran kokeilla.
Juu, hyvää se on. Ja vedin tässä illalla lärviin 2 kpl niitä 100 gramman salmiakki-ällötyksiäkin, paremman puutteessa, eli kaikki levyt ovat hyviä ja syötäviä, mutta parempaakin on olemassa. Odotusarvo oli minulla liian suuri, eli oikea tuote ei täyttänyt ennakko-odotuksiani, siksi petyin, enkä enää osta niitä. Mutta kaikkea uutta on aina pakko maistaa. Hätäparannuskeino onneksi on helppo: ostetaan vaikka Lontoorae-suklaalevy ja lisäksi pussi Lontoorakeita, ja napsitaan niitä samanaikaisesti suuhun. Tai vuorotellen. Tuon testin vielä voisinkin tehdä, ehkä sitten löytyisi se kaipaamani voimakkaampi ja rapeampi makukokonaisuus...
Kääreessä lukee: http://www.datahotelli.com/cloettafazer/pre/h//pic_conv/OpteFazer160407/1304649_2.jpg Mutta Fazerin sivuilla sen nimi on Lontoorae. Mutta nimestä viis. Itsekkin tuota maistoin, mutta tosiaan liian vähän Lontoorakeita, muuten hyvää. Salmiakkisuklaasta en tykännyt.
DVB-G:n kanssa samoilla linjoilla, Lontoonrakeita saisi olla enemmän. Eipä silti ihan hyvää suklaata, mutta makupuolella ollaan aavistuksen enemmän assosiaatioiden puolella kuin varsinaisen lakritsin maun puolella.
Ostinpa päivänä muutamana Fazerin patukan, jota luulin siksi tavalliseksi "vadelmasuklaaksi". Mutustelin ajatuksissani ja vasta patukan lopulla aloin ihmettelemään, että tässähän on aikamoisen tukeva jälkimaku. Kyseessä olikin sitten minulle ihan uusi tuttavuus: "Maya chili-maissi maitosuklaa". Vaikka kuinka mayat ovat jo muinoin sekoitelleet chiliä kaakaaoon tms., on tämä vähän outo makukokemus: suklaata jälkipoltolla. En oikein usko, että tulee säilymään valikoimissa pitkään.
Jaa, sepä ihan uutta tietoa. EDIT: Joo, pikagooglaus näyttää sitä olleen ainakin jo keväällä 2005. Kumma kun on mennyt itsellä ihan ohi.
Kyllä nuo mansikka ja Lontoo rae -suklaa ovat parhaita suklaita. Varsinkin ensimmäinen on aika hyvin onnistunut ja erittäin maukas. Hyvä, että välillä jotain uutta. Mutta myös parempaa odotellessa. :thumbsup:
Uutuus näyttää ilmaantuneen jälleen kauppoihin - tällä kertaa suklaan kaveriksi on valittu Omar -karkit. Miltäs tämä maistuu, anyone? Minulla kun on se LontooRaekin vielä testaamatta...
Mautonta tämä oli. Tai maistui tässä se Fazerin sininen, mutta tuo Omar ei juuri ollenkaan. Lontoon Rae -versio taas toisaalta aiheutti melkeinpä riippuvuutta.
Damn, Kinzza... No mutta ainakin tällä kertaa pistän minäkin vauhtia ja testaan tämän uutuuden jo tänään. Testataan samalla "Liiterin" vadelmalimppari...